Suomen opiskelija-asunnot SOA ry

Asumistukimuutoksen odotettiin ohjaavan opiskelijat edullisempiin asuntoihin, mutta edulliset asunnot ovat kiven alla. Opiskelijat eivät keskimäärin asu erityisen kalliisti. Opiskelijoiden asumistukimuutoksen ohella toimeentulotuen vuokranormi kiristää kilpailua edullisista asunnoista. Opiskelijoille opiskelija-asuminen olisi edullisin vaihtoehto, mutta rahoituksen pullonkaula on estänyt lisärakentamista.

Ympäristöministeriön lakiluonnoksen myötä investointiavustus voitaisiin korvata korkeammalla lainaosuudella. Lakimuutos poistaisi tulpan lisärakentamisen tieltä, mutta johtaisi pitkällä aikavälillä vuokrien nousuun.

Elokuussa voimaan tullut asumistukimuutos on kiristänyt monien opiskelijoiden taloutta ja lisännyt painetta edullisiin opiskelija-asuntoihin. Hakijamäärät ovat kasvaneet osassa maata, mutta samaan aikaan opiskelija-asuntotuotanto on vaarassa pysähtyä valtion avustusten leikkausten vuoksi. Soluasuntojen kysyntä ei ole kasvanut odotetusti, vaikka tuen leikkausten ennakoitiin lisäävän yhteisasumisen suosiota.

Elokuun alussa voimaan astuva opiskelijoiden asumistukimuutos voi vaikuttaa asumisratkaisuihin odotettua vähemmän ja viiveellä. Vaikka monen opiskelijan budjetti kiristyy tukien leikkauksen myötä, vaihtoehdot edullisempaan asumiseen ovat rajalliset. Muutoksen todelliset vaikutukset opiskelijoiden asumisvalintoihin näkyvät todennäköisesti vasta ajan myötä.

Todistusvalinnalla valittavat opiskelijat saavat tiedon opiskelupaikasta toukokuun loppuun mennessä. Pääsykokeiden kautta valittavat saavat tiedon vasta heinäkuussa. Todistusvalinnalla valittavat pääsevät opiskelija-asuntojen hakujärjestyksessä edelle ja ovat apajilla jo heinäkuussa vapautuviin asuntoihin.

Suomen kaunein opiskelijakoti -kilpailun voitti lappeenrantalaisen Viivi Topparin 40-neliöinen koti. Raati arvosti erityisesti värimaailmaa ja persoonallisuutta. Kilpailuun osallistui 82 opiskelijakotia eri puolilta Suomea.

Opiskelija-asuntojen suurin kysyntähuippu ajoittuu kesään. Asunnon etsiminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian, eikä omia mahdollisuuksia asuntoon kannata rajata turhan tiukoilla hakukriteereillä.

Opiskelijamäärän kasvu on kiihtynyt 2020-luvulla. Kasvu on ollut niin nopeaa, ettei opiskelija-asuntotarjonta ole pysynyt perässä. Erityisryhmien investointiavustus on ollut keskeinen opiskelija-asuntojen rakentamisen ja perusparantamisen mahdollistaja. Avustusleikkausten myötä opiskelija-asuntorakentaminen voi tyssätä tai jäädä tauolle.

Vuonna 2024 opiskelija-asuntojen käyttöaste oli yli 97 prosenttia. Se on korkein käyttöaste vuodesta 2016 alkaneella mittaushistorialla. Opiskelija-asuntojen kysyntää lisää opiskelijamäärän kasvu ja opiskelijoiden toimeentulotilanne. Tilannetta ei helpota investointiavustusten leikkaus, joka tyrehdyttää uusien opiskelija-asuntojen rakentamisen.

Ympäristöministeriön asettaman työryhmän toimenpidesuositukset antavat riittävät keinot uusien opiskelija-asuntojen rakentamiselle. SOA kuitenkin painottaa, että erityisryhmien investointiavustus tulee palauttaa julkisen taloustilanteen elpyessä. Esitykset tulee panna toimeen viiveettä, jotta tarpeelliset opiskelija-asuntojen rakennushankkeet saadaan käyntiin.

Pohjoismaisten opiskelija-asuntoyhteisöjen yhteistyöjärjestö NSBO (The Nordic Association for Student Housing) valitsi vuosikokouksessaan Joonas Grönlundin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Grönlund on Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) toiminnanjohtaja.

Opiskelija-asuntojen käyttöasteet ovat viime vuodet takoneet ennätyslukuja, käy ilmi Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n keräämästä tilastotiedosta. Mukana vertailussa on 12 opiskelija-asuntoyhteisöä, joilta on saatavissa yhtenäinen tilastosarja vuodesta 2016.

Suomalaiset nuoret muuttavat omilleen keskimäärin 18–20-vuotiaina. Monella asunnonhaku ajoittuu siis toisen asteen opintojen päättymisen ja mahdollisten jatko-opintojen välille.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ratkeavat viimeistään heinäkuun alussa. Kun opiskelupaikka on plakkarissa, monilla on seuraavana edessä asunnonhaku. Opiskelija-asunnot ovat monelle uudelle opiskelijalle ensisijainen valinta. Opiskelija-asuntoja tarjoavat säätiöt, yleishyödylliset yhtiöt, yhdistykset ja ylioppilaskunnat.

Eurovaalit virittävät keskustelua Euroopan unionin suunnasta. Tuleva suunta jakaa mielipiteitä, mutta aiemmista saavutuksista yhtä pidetään liki yksimielisesti menestystarinana: Erasmus+-opiskelijavaihto- ja yhteistyöohjelma.

Vuoden opiskelijapuutarhuri 2023 löytyy Turusta. Oliver Ahnlund voitti opiskelija-asuntoyhteisöjen järjestämän Opiskelijapuutarhurit 2023 -kilpailun. Toista kertaa toteutetussa kilpailussa etsittiin opiskelija-asuntojen asukkaiden hienoimpia istutuksia.

Opiskelija-asuntojen tarjoajilla käy kesällä vilske, kun opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan ja uudet opiskelijat ryhtyvät etsimään asuntoa opiskelupaikkakunnalta. Monelle asunnonhaun ensimmäinen etappi on paikallinen opiskelija-asuntoyhteisö.

Uusi Opiskelijabarometrin asumisen raportti -työkalu kertoo, miten opiskelijat asuvat ja mitä he asumiseltaan toivovat. Raportti on Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttama ja perustuu vuosina 2019 ja 2022 kerättyyn Opiskelijabarometri-aineistoon. Aineisto antaa kattavan kuvan Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asumisesta. Työkalu on kaikkien käytettävissä ja vastausaineistoa voi suodattaa erilaisten muuttujien avulla. ”Opiskelijat ovat moninainen joukko, mikä näkyy myös asumistarpeissa ja -toiveissa. Työkalun myötä saamme tarkempaa kuvaa opiskelijoiden asumisesta, mikä auttaa myös poliittista päätöksentekoa,” SOAn toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu selittää. Raportin perusteella esimerkiksi nuoret opiskelijat (alle 24 vuotta) asuvat selvästi useammin opiskelija-asunnossa (32-34%) kuin kaikki opiskelijat keksimäärin (23-25%). Erityisen moni kansainvälinen opiskelija asuu opiskelija-asunnossa (53-60%). Muulla tavoin asuvista kansainvälisistä opiskelijoista

Inflaatio kiristää opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa, ja kustannusten nousu on pakottanut myös monet opiskelija-asuntojen tarjoajista korottamaan vuokriaan. Opiskelija-asuntojen vuokrat ovat nousseet tai nousemassa 2–5 prosentilla.

Yhä useamman opiskelijan toiveessa on lisätila tai -huone, käy ilmi Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n tuoreesta selvityksestä. Selvitys perustuu Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen keräämään Opiskelijabarometri-aineistoon. Vuosina 2019 ja 2022 kerätyt aineistot kertovat, miten opiskelijoiden asumistoiveet ovat muuttuneet korona-aikana. Tulokset kertovat, että yhä useampi yksinasuva toivoisi kaksiota ja pariskunnat kolmiota. Yksinasuvista jopa liki kolmannes valitsisi kaksion, ja kaksiota toivovien osuus on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä koronapandemian aikana. Pariskunnista 38 prosenttia toivoo kolmiota, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Vastaavasti kaksiota toivoo enää 45 prosenttia pariskunnista, kun osuus oli 63 prosenttia kolme vuotta aiemmin. Vastaukset liittyvät etäopiskelun yleistymiseen, arvioi Suomen opiskelija-asunnot SOA:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu: ”Etäopiskelu on tullut jäädäkseen. Kun koti on entistä enemmän myös pääasialline