Audiomedia Oy

EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j

Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta

Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä

Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm

Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai

Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja

Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y

Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot

Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le

Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta

Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok

Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö. –Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri. Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun ener

PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka toinen yksityismetsänomistaja toteuttaa omistamissaan metsissä hiljaista suojelua. – Tulokset ovat pysäyttäviä. Kun 43 prosenttia vastaajista kertoi toteuttavansa hiljaista suojelua, skaalattuna koko yksityismetsien pinta-alaan tämä tarkoittaa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria, sanoo Pellervon Taloustutkimuksen, PTT:n vanhempi metsäekonomisti MMT Jani Laturi. –Pinta-alallisesti tämä on erittäin merkittävä määrä. Se on suurempi kuin monet viralliset suojelukokonaisuudet yksityismailla. Vaikka emme tiedä tarkasti, millaisia ekologisia arvoja kaikilla näillä kohteilla on, jo pelkkä mittakaava tekee ilmiöstä tärkeän ja yhteiskunnallisesti merkittävän. Laturin mukaan tutkimuksen tärkein viesti päättäjille on, että hiljainen suojelu on todellinen ja laaja ilmiö. – Kun puhutaan metsien käytöstä, ilmastotavoitteista ja monimuotoisuudesta, tämä on osa kokonaisuutta. On varottava, ettei tästä yritetä tehdä byrokraattista järjestelmää, koska se voi karkottaa

Lapin matkailu on kasvanut muutaman yrittäjän rohkeasta visiosta 50 vuodessa kansainväliseksi elämysteollisuudeksi. Kävijäennätyksiä rikotaan, kun joka toinen Suomeen matkaava haluaa pohjoiseen. Lapista on tullut ”kerran elämässä” -kohde miljoonille matkailijoille ympäri maailmaa.

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature™ -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy on tulossa vahvasti kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Kehitysyhtiö palkittiin vuosi sitten LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Metsä360 tunnustuspalkinnolla, mikä on edesauttanut uuden rahoituskierroksen onnistumista ja uusien kumppanuuksien löytämistä. Yhtiö sai joulukuussa Aalto Design Factoryn tuotekehityksen tiennäyttäjät -tunnustuksen kuluttajalähtöisestä tuotekehittämisestä. Metsien mikrobit lisäävät vastustuskykyä sairauksille Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan kehitetty mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena kosmetiikka- tai muihin kuluttajatuotteisiin. – Metsänpuupohjainen uute on enemmän kuin uusi raaka-aine: se on täysin uusi skaalautuva liiketoiminta-alusta, joka haastaa metsäteollisuuden perinteet. Kun arvo ei enää synny tonneista ja kuutioista, metsä voi päätyä kirjaimellisesti ihmisten iholle asiakkaittemme tuotte

Ilmastotavoitteiden realismia ei ole kyseenalaistettu Suomen ilmastotavoitteet on asetettu OP Pohjolan metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan hataralle tietopohjalle. – Tavoitteet eivät enää perustu tutkittuun tietoon, vaan politiikka ohjaa tiedettä, eikä päinvastoin. Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on ymmärretty kapeasti, ja tästä seuraa sekä virheellisiä johtopäätöksiä että jopa ilmastonmuutoksen hillinnälle haitallista politiikkaa. – Maankäyttösektorin ilmastopoliittiset maalitolpat on asetettu hyvin kapealle. 2010- luvun alun tietopohjaan perustuva EU:n maankäyttösektoria koskeva tavoiteasetanta ei vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Suomessa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä, mutta itse tavoitteiden realismia ei ole kunnolla kyseenalaistettu. Lopputuloksena on politiikka, joka on ajanut itsensä nurkkaan. Metsiin kohdistuu Kortejärven mukaan valtava määrä ristiriitaisia odotuksia

Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta. –Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy. Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellise

Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis

Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k

Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima