Audiomedia Oy

Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta. –Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy. Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellise

Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis

Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k

Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima

EU:n metsiin vaikuttavien 80 aloitteen yhteisvaikutuksia ei arvioitu Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Ongelma on se, että sääntelyviidakko luo ylimääräistä epävarmuutta metsänomistajien ja investorien keskuudessa. Sääntelyn kansallinen toimeenpano tuottaa toivottujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. –Tämä on seurausta siitä, että EU:n metsien käyttöön liittyvien yli 80 politiikkatoimen yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. EU:n velvoittava metsiä koskeva sääntely on Asikaisen mukaan lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, kun ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. – EU - sääntelyn kohteet ja tavoitteet eivät nouse ensi sijassa metsäbiotalouden tarpeista, vaan maataloussektorilta. Tämä näkyy esimerkiksi metsäk

Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi

Lahtelainen Woodio on tullut tunnetuksi siitä, että se valmistaa puupohjaisia kylpyhuonekalusteita. –Yhdistämällä materiaaliteknologia, muotoilu ja vastuullisuus voidaan luoda täysin uusi teollinen kategoria. Puu voi olla osa modernia ja kestävää elämää myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneissa, kuvailee Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. –Uuden puupohjaisen komposiittimateriaalin lisäksi olemme kehittäneet uudenlaisen tavan ajatella designia, jossa hiilineutraalius ja estetiikka ovat yhtä tärkeitä. Tulevaisuuden kuluttajat ja suunnittelijat haluavat tuotteita, jotka näyttävät hyviltä, kestävät aikaa ja tukevat planeetan hyvinvointia. Suomalaisen metsän sivuvirtojen jalostaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi saa vastakaikua etenkin ympäristötietoisissa kuluttajaryhmissä. Koskenojan mukaan yrityksen ydininnovaatio on maailman ensimmäinen täysin vedenpitävä puukomposiitti, joka valmistetaan pääosin puuhakkeesta. –Materiaali on kevyempi ja lämpimämpi kuin perinteinen kivi tai keram

Puurakentamisen tiukat paloluokkavaatimukset olivat kannustin kemianyhtiö Nordtreatille biopohjaisen palosuojausteknologian kehittämiseen. – Halusimme kehittää palonsuojaratkaisun, mikä mahdollistaa puun käytön rakennusmääräysten mukaisesti vaativissakin rakennuskohteissa, sanoo toimitusjohtaja Outi Kallio. –Kehittämämme palosuojakäsittelyt täyttävät eurooppalaiset paloluokitukset säilyttäen puun luonnollisen kauneuden ja kestävyyden. Tuote tarjoaa rakennuttajille, arkkitehdeille ja urakoitsijoille varmuutta, joka edistää ekologista ja kestävää puurakentamista. Kehitys-, sertifiointi- ja testausvaiheen jälkeen tuote on nyt Kallion mukaan kasvu- ja kansainvälistämisvaiheessa. – Kehittämämme tuote on biopohjainen ja täysin myrkytön ilman fossiilisia haitallisia aineita, ja se sopii ekologisen massiivipuun käyttöön vaativissakin teollisuus- ja infrastruktuurikohteiden rakentamisessa. – Yksi palonsuojatuote yhdistää palosuojauksen ja esteettisen puun luonteen säilyttävän pintakäsittelyn, m

Heinolassa toimiva VVR Wood on edelläkävijä suurimittakaavaisten puurakennushankkeiden toteuttamisessa. Yrityksen erikoisosaaminen kattaa muun muassa monikerroksisten puutalojen, koulurakennusten ja varhaiskasvatuksen tilojen suunnittelun ja toteutuksen.

Kielteinen metsäuutisointi romahduttanut metsäalalla työskentelevien työhyvinvoinnin Taloustutkimuksen metsäammattilaisten keskuudessa tekemä ”Metsät ja media” tutkimus osoittaa valtamedian negatiivisen metsäuutisoinnin vaikuttavan heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. – Metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään ja ne paisuvat julkisuudessa koko ammattikuntaa leimaaviksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta, tulkitsee tutkimustuloksia Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. –Työhyvinvoinnin heikentyminen on romahtanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn työskennellä alalla sekä vähentää halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Pelko maalittamisesta sosiaalisessa mediassa on todellinen. Vastausten suuri määrä osoittaa tilanteen ahdistavan alalla työskenteleviä. Töyrylän mukaan me

Lahteen on suunnitteilla puu- ja muotoilualan teknologiakeskus, millä tavoitellaan vauhtia pk-yritysten kasvuun. Hämeen ELY-keskus, LUT-yliopisto, LAB Muotoiluinstituutti ja yhteistyökumppanit selvittävät mahdollisuutta perustaa keskus, joka tukisi pk-yritysten tuotekehitystä, kasvua ja uusimman teknologian käyttöönottoa.

Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o

Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma

Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt

Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi

Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.

Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur

Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi