Hallituksen eilinen tiedonanto oli kaivattu. Vasta konkreettiset teot puhuvat puolestaan, onko hallitus sitoutunut yhdenvertaisuuteen ja rasismista vapaan yhteiskunnan edistämiseen.

Uuden hallituksen suunnitellut muutokset maahanmuuttoon liittyen heikentävät kahden kulttuurin perheiden hyvinvointia ja maahan muuttaneiden oikeuksia.

Suomi on monikielinen maa, mutta yksilöllä voi olla vain yksi virallisesti rekisteröity äidinkieli. Äidinkielenä monikielisyys -kansalaisaloite haluaa korjata epäkohdan.

Suomessa puhutaan ainakin 150 kieltä ja monikielisten nuorten määrää kasvaa vuosi vuodelta. Millaiseksi voimavaraksi monikielisyys nähdään Suomessa nyt – entä tulevaisuudessa? Miten nuorten monikielisyyttä pitäisi tukea ja mitä pitäisi tehdä toisin? Miten monikielisten nuorten identiteettiin ja tulevaisuuteen vaikuttaisi mahdollisuus rekisteröidä itselleen useita äidinkieliä?

Kannanotto julkaistavaksi 12.3.2019 ”Rekisteröimällä lapsen molemmat äidinkielet, saisimme uutta, reaaliaikaista tietoa Suomen monikielisyydestä ja kaksikielisyyden monimuotoisuudesta."

Syntyvyys laskee Suomessa seitsemättä vuotta. Puolison puute ja taloudelliset syyt lykkäävät lapsen hankintaa. Työelämän vaatimukset, puutteellinen tasa-arvo niin työelämässä kuin kotonakin sekä nuorten aikuisten mielikuvat lapsiperhearjesta heikentävät ihmisten halua perheellistyä. (Väestöliitto, Perhebarometri 2017.) Suomessa on myös yhä enemmän kahden kulttuurin perheitä, joiden tunnustaminen tulisi ottaa entistä paremmin huomioon palveluita suunniteltaessa. Tarvitaan yhteiskunnallisia muutoksia, jotta kaikki ne, jotka sitä toivovat, voisivat saada itselleen perheen. Suomenmaa (pääkirjoitus 12.3.2018) epäili, ettei syntyvyys taida kohentua ennen kuin tavallisesta perhe-elämästä tulee yhtä ihailtua kuin sitoutumiskammoisesta biletysmuodistakin. Voisiko perheellisyys näkyä yhteiskunnallisessa keskustelussa muunkin tavoin kuin alituisena puheena päivähoidon hankaluuksista, elämän ruuhkavuosista, lasten kasvattamisen ongelmista tai vanhemmuuden vaikeuksista? Monimuotoiset perheet -verko

Tiistaina 15.5. vietetään YK:n kansainvälistä perheiden päivää. Kahden kulttuurin parien ja perheiden yhdistys Familia haluaa juhlistaa kansainvälisiä perheitä, ja muistuttaa, ettei jokaisen suomalaisen oikeus perhe-elämään ole itsestään selvää.

Suurin osa Suomeen muuttavista tulee maahan rakkauden ja perheen vuoksi. Myös esimerkiksi työn, koulutuksen tai turvapaikan takia maahan muuttavat solmivat usein perhesiteitä Suomeen. Perheenjäsenten oleskelulupaprosessit voivat kuitenkin olla pitkiä ja raskaita, ja päätösten odottaminen kuormittaa merkittävästi eri osapuolia.

Suurin osa Suomeen muuttavista tulee maahan rakkauden ja perheen vuoksi. Myös esimerkiksi työn, koulutuksen tai turvapaikan takia maahan muuttavat solmivat usein perhesiteitä Suomeen. Perheenjäsenten oleskelulupaprosessit voivat kuitenkin olla pitkiä ja raskaita, ja päätösten odottaminen kuormittaa merkittävästi eri osapuolia.

Noin joka kahdeksannessa suomalaisessa lapsiperheessä toinen vanhemmista on Suomessa syntynyt ja toinen maahan muualta muuttanut. Kahden kulttuurin perheiden asiantuntijana tunnetun Familia ry:n rooli on tullut entistä tärkeämmäksi kasvavan maahanmuuton ja kotoutumisen myötä.