Säteilyturvakeskus (STUK)

Säteilyturvakeskuksen julkaisema Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa -vuosiraportti kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita vuonna 2024 löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.

Säteilyturvakeskus järjestää heinäkuusta marraskuun loppuun asti kestävän Sienet 2025 -kampanjan, jossa on tarkoitus selvittää ruokasienilajien radioaktiivisen cesiumin (Cs-137) pitoisuuksia ja pitoisuuseroja maan eri osissa ja eri sienilajeissa. Kampanjan aikana on mahdollista lähettää ruokasieninäytteitä ympäri maata Säteilyturvakeskukseen.

Suomalainen yritys Steady Energy on kehittämässä omaa pienydinvoimalaitosta, jota se markkinoi kaupunkien kaukolämmön lähteeksi. Säteilyturvakeskus on käynyt läpi laitoksen kuvauksen ja arvioinut turvallisuuden käyttämällä uuteen ydinenergialakiin ehdotettua mallia. Arvion tulos on, että laitos on mahdollista suunnitella turvallisuusvaatimukset täyttäväksi.

Työpaikan radonturvallisuus on työnantajan vastuulla kuten muutkin työturvallisuusasiat. Säteilyturvakeskus valvoo Suomessa työpaikkojen radonpitoisuuksia ja työntekijöiden altistumista radioaktiiviselle radonkaasulle. Vastikään päättynyt Säteilyturvakeskuksen valvontahanke kohdistui viiden kaupungin keskisuuriin ja suuriin työpaikkoihin ja paljasti eroja työpaikkojen radonpitoisuuksissa kaupungeittain.

Suomalaiset ydinvoimalaitokset Loviisassa ja Eurajoella eivät juuri lisää ympäristönsä radioaktiivisuutta, kertoo Säteilyturvakeskuksen viime vuoden ympäristövalvonnan tuloksia esittelevä raportti.

Moni saattaa pohtia, miksi järvien, jokien, metsien, kasvien ja muun ympäristön radioaktiivisuutta mitataan ja seurataan Suomessa niin tarkasti. Tällä kirjoituksella haluan avata keskeisiä syitä sille, miksi tämä työ on paitsi tärkeää, myös välttämätöntä – nyt ja tulevaisuudessa.

Kokonaisuutena kotimaisten ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksen käsittely on edennyt Säteilyturvakeskuksessa hyvin. Työ on kuitenkin yhä kesken.

Säteilyturvakeskus pyrkii vastaamaan nykyistä paremmin asiakkaidensa tarpeisiin uudella valvonnan ja luvituksen tietojärjestelmällä. Uuden järjestelmän kehittäminen on osa laajempaa Säteilyturvakeskuksen valvonnan kehittämisohjelmaa.

Uuden ydinenergialain luonnos tulee alkukesästä julkisesti lausuttavaksi, ja syksyllä on Säteilyturvakeskuksen uusien, lakia täydentävien määräysluonnosten lausuntoaika. Pian on siis aika vaikuttaa.

Suomen kyky ja halu kertoa kokemuksistaan avoimesti sai kiitosta huhtikuun alussa Wienissä järjestetyssä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) isännöimässä ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen turvallista käsittelyä koskevan yleissopimuksen (Joint Convention) arviointikokouksessa.

Säteilyturvakeskus on julkaissut kauneudenhoitoalan opiskelijoille suunnatun oppimispelin. Pelissä tutustutaan säteilyn käyttöön kauneudenhoidossa ja Säteilyturvakeskuksen viranomaisvalvontaan.

Säteilyturvakeskuksen valvontakampanjassa tavoittamista solariumyrityksistä lähes joka toisella oli toiminnassaan jotain säteilylain vastaista korjattavaa. Säteilyturvakeskus lähetti kyselyn solariumpalveluja myyville liikuntayrityksille vuosina 2021–2024.

Säteilyturvakeskus luovutti 24.3. työ ja elinkeinoministeriölle vuoden 2024 vuosiraportin ”Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta”. Valvonnan perusteella ydinenergian käytöstä vuonna 2024 ei aiheutunut vaaraa väestölle, yhteiskunnalle, ympäristölle tai tuleville sukupolville.

Säteilyturvakeskus (STUK) on Sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) toimeksi saaneena aloittanut laatimaan kansallista ohjelmaa UV-säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseksi. Vuosina 2024-2027 valmisteltavan ja toteutettavan ohjelman tarkoituksena on tehostaa ihosyöpien torjumiseksi tehtävää työtä.

Radioaktiivisen radonkaasun mittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta, joten jos vielä tänä keväänä haluaa tietää kodin tai työpaikan sisäilman radonpitoisuudet, mittaus pitää tilata nyt.

Säteilyturvakeskus (STUK) sai perjantaina 14.2.2025 tiedon kansainvälisen tiedonvaihtojärjestelmän, USIE:n, kautta miehittämättömän ilma-aluksen eli droonin osumisesta Tšernobylin laitosalueella. Tapahtuma ei ole aiheuttanut säteilysuojelullisia toimenpiteitä laitosalueella tai sen ulkopuolella.

Suomen Säteilyturvakeskus ja Viron ympäristöhallitus, Keskkonnaamet pystyvät tämän vuoden alusta alkaen seuraamaan molempien maiden säteilytilannetta reaaliaikaisesti.

Jos asiat sujuvat hyvin, Säteilyturvakeskus saa kotimaisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttöluvan arvioinnin valmiiksi ja jättää lausuntonsa työ- ja elinkeinoministeriölle hyvissä ajoin ennen tämän vuoden loppua, kertoo STUKin nettisivuillaan julkaisema kolmannesvuosiraportti.

Omaa uutta omakotitaloa suunnittelevien kannattaa uhrata muutama ajatus myös radonille. Radioaktiivisen radonin torjunta on rakennusvaiheessa helpompaa ja halvempaa kuin talon korjaaminen jälkikäteen.

Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta huolehtiva Posiva ei ole saanut valmiiksi aineistoa, jonka perusteella Säteilyturvakeskus voisi tehdä laitoksen käyttölupaa koskevan lausunnon ja turvallisuusarvion. Työ jatkuu vielä ensi vuonna.