Säteilyturvakeskus (STUK)

STUKin ympäristövalvonnan tulokset osoittavat, että Suomen ympäristön säteilytilanne pysyi vuonna 2025 vakaana ja turvallisena. Myös Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten toiminnan vaikutukset ympäristöön säteilytilanteeseen olivat merkityksettömän pienet. Laaja ja jatkuva seuranta varmistaa, että mahdolliset muutokset havaitaan nopeasti ja että viranomaisilla on ajantasainen tieto ympäristön säteilytilanteesta koko maassa.

Humppilan, Lempäälän ja Savitaipaleen työpaikat saavat elokuussa Säteilyturvakeskukselta kirjeen, jossa se pyytää selvitystä työtilojen radontilanteesta. Radonille altistuminen lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään ja työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijöiden radonaltistus ei ole suurempi kuin laissa annettu viitearvo.

Säteilyturvakeskus antoi 4.8.2026 työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksesta. Lausunnossa Säteilyturvakskus toteaa, että käyttöluvan myöntämisen edellyttämät turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Kyseessä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun käytetyn ydinpolttoaineen geologinen loppusijoituslaitos on edennyt käyttölupavaiheeseen.

On Tuesday, 4 August 2026, the Radiation and Nuclear Safety Authority will issue a statement on the operating licence application for final disposal facilityfor spent nuclear fuel from Finnish nuclear power plants. The applicant for the licence is Posiva Oy.

Säteilyturvakeskus antaa tiistaina 4.8. 2026 lausunnon kotimaisten ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksesta. Käyttölupaa hakee Posiva Oy.

Säteilyturvakeskus on julkaissut suomalaisen Steady Energyn LDR‑50‑ydinvoimalaitoskonseptin kansainvälisen turvallisuusarvioinnin yhteenvetoraportin. Julkaistu raportti täydentää Säteilyturvakeskuksen aiemmin laatimaa laitoskonseptiarviota kokoamalla yhteen neljän maan ydinturvallisuusviranomaisten keskeiset havainnot ja kokemukset laitoskonseptista.

Säteilyturvakeskus on selvittänyt Paukkajanvaaran vanhan uraanikaivosalueen säteilytilanteen. Selvityksen mukaan alueella ei säteile merkittävästi enempää kuin muualla ympäristössä. Retkeily, marjastus ja kalastus sekä ylipäätään alueen käyttö jokaisenoikeuksilla on säteilysuojelun näkökulmasta turvallista.

Suomessa säteilytyötä tekee kymmeniä tuhansia ihmisiä eri aloilla terveydenhuollosta teollisuuteen ja lentoliikenteeseen. Valtaosa työntekijöistä altistuu hyvin pienille säteilymäärille. Altistus on usein selvästi vähäisempää kuin luonnon taustasäteilystä johtuva altistus.

Säteilyturvakeskuksen uudet ydinenergian käyttöä koskevat määräykset ovat osa ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistusta. Lausuntapalveluun on toukokuussa viety kaikkiaan 21 määräystä.

Säteilyturvakeskuksen johdolla tehdyssä eurooppalaisessa tutkimushankkeessa on kolmen vuoden ajan kehitetty lääketieteellisessä röntgenkuvantamisessa käytettävien säteilymittausten jäljitettävyyttä ja luotettavuutta. Työn konkreettinen tulos on entistä parempi potilasturvallisuus.

Suomi osallistui huhtikuussa Wienissä järjestettyyn kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen seurantakokoukseen. Arvioinnin perusteella Suomi täyttää yleissopimuksen tavoitteet.

Ihosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 14 000 henkilöä. Suurin osa tapauksista olisi ehkäistävissä tehokkaammalla aurinkosuojautumisella. Vuosina 2026–2030 toteutettava kansallinen ohjelma tehostaa ihosyöpien torjumiseksi tehtävää työtä. Ohjelman sisältö julkaistiin huhtikuussa 2026.

Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jäljet hiipuvat hitaasti sienistä Suomessa. Kiitos sienestäjien viime syksynä tarjoaman avun, Säteilyturvakeskus pystyi entistä kattavammin selvittämään, mikä tilanne on nyt, 40 vuotta onnettomuuden jälkeen.

Diplomi-insinööri Jussi Heinonen on nimitetty Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräaikaiseksi strategia- ja kehittämisjohtajaksi viisivuotiselle kaudelle 1.5.2026–30.4.2031. Heinonen on työskennellyt STUKissa vuodesta 2002 alkaen. Viimeiset kolme vuotta hän on toiminut strategisen kehittämisen johtajana.

Säteilyturvakeskus havaitsi Imatralla maaliskuussa kerätyissä ilman hiukkasnäytteessä pienen määrän radioaktiivista kobolttia. Aineen pitoisuus oli niin pieni, että siitä ei ollut haittaa ihmisille tai ympäristölle.

Teollisuuden Voima (TVO) ilmoitti torstaina 5.3. Säteilyturvakeskukselle (STUK) havainneensa turvallisuuteen vaikuttavia puutteita Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmosyksikössä. Kyseessä olivat puutteet sähköjärjestelmien häiriön varalle tehdyissä suunnitelmissa ja ohjeissa. Laitoksen turvallisuus ei vaarantunut.

Suomen ensimmäinen ydinreaktori ei ole enää ydinlaitos. Säteilyturvakeskus totesi viime vuoden lopussa, että Otaniemen tutkimusreaktorin purkaminen ja puhdistaminen kaikesta radioaktiivisesta materiaalista on tehty. Rakennuksen voi ottaa muuhun käyttöön.

Säteilyturvakeskus uudistaa ydinenergian käyttöä koskevat määräyksensä osana ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistusta, ja pyytää lausuntoja määräysten luonnoksiin Lausuntopalvelun kautta.

Sisäilman suuri radonpitoisuus ei ole terveydelle hyväksi ja kodin radontilanteen mittauttaminen on järkevää. Pahimmillaan ilman suuri radonpitoisuus aiheuttaa keuhkosyövän. Kolumni Säteilyturvakeskuksen verkkosivulla kertoo, että luotettavia mittauspalveluja tarjoavia yrityksiä on tarjolla, mutta liikkeellä on myös mittaajia, joiden palveluihin ei kannata luottaa.

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen työntekijät havaitsivat viime lokakuussa vähän, mutta oletettua enemmän radioaktiivisuutta jätteessä, jota oltiin siirtämässä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksesta kaatopaikkajätteeksi.