Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Sukupuolten välisestä palkkaerosta kertova naisten palkkapäivä on tänä vuonna 6. marraskuuta, ja se on siirtynyt viime vuodesta neljällä päivällä eteenpäin. Vuonna 2022 neuvoteltu SOTE-sopimus on kaventanut palkkaeroa merkittävästi ja työ jatkuu edelleen.

SuPer kutsuu toimittajat osallistumaan tapahtumaan, jossa päättäjät, asiantuntijat ja hoitotyön ammattilaiset keskustelevat yhdestä tulevaisuutemme tärkeimmistä kysymyksistä: Miten turvaamme ihmisarvoisen ikääntymisen Suomessa myös tuleville sukupolville?

SuPerin keväällä tekemään jäsenkyselyyn vastanneista 57 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää työelämässä viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi 63 prosenttia vastaajista oli samalla ajanjaksolla havainnut seksuaalista häirintää tai kuullut siitä omalla työpaikallaan. – Seksuaalisessa häirinnässä on kyse työelämän rakenteellisesta ongelmasta, joka koskettaa erityisesti nuoria naisia ja johon tulee puuttua määrätietoisesti, vaatii SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.

SuPer kutsuu toimittajat osallistumaan tapahtumaan, jossa päättäjät, asiantuntijat ja hoitotyön ammattilaiset keskustelevat yhdestä tulevaisuutemme tärkeimmistä kysymyksistä: Miten turvaamme ihmisarvoisen ikääntymisen Suomessa myös tuleville sukupolville?

Kainuun, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet osallistuvat kokeiluun, jossa osa niiden henkilöstöstä tekee lyhennettyä yötyöaikaa. Työterveyslaitos selvittää tutkimuksellaan muun muassa sitä, vaikuttaako kokeilu sairauspoissaoloihin. – Tutkimus on monella tapaa ainutlaatuinen, Työterveyslaitokselta todetaan.

Valtiovarainministeriö nostaa virkapuheenvuorossaan yhdeksi vaihtoehdoksi vanhuuseläkeiän nostamisen 70 vuoteen. Mallissa alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden. Ministeriö arvioi eläkeiän nostamisen voivan pitkällä aikavälillä lisätä työllisyyttä 50 000–120 000 henkilöllä. SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg kyseenalaistaa esityksen erityisesti fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavassa hoito- ja hoivatyössä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan palliatiivinen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Hoidon tavoitteena on lievittää kärsimystä sekä ylläpitää potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä mahdollisimman hyvänä.

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan hyvinvointialueiden mittavista säästötoimista, jotka heikentävät merkittävästi palvelujen laatua ja henkilöstön jaksamista. Ikääntyneiden palvelut ovat olleet laajojen leikkausten kohteena usean vuoden ajan, eikä palveluissa ole enää leikattavaa. – SuPeriin tulee yhä useammin yhteydenottoja jäseniltä, jotka ovat huolissaan henkilöstön määrästä, hoidon laadusta, asiakasturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. SuPer vie epäkohtia eteenpäin ja nostaa niitä esiin, sillä useat työntekijät pelkäävät vastatoimia työnantajalta, Inberg kertoo.

SuPer esittää lähihoitajan ammattinimikkeen siirtämistä sosiaali- ja terveydenhuollon laillistettuihin ammattihenkilöihin. Laillistaminen vahvistaisi asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä työturvallisuutta, ja tekisi näkyväksi lähihoitajien vahvan koulutuksen, ammattitaidon ja keskeisen aseman sosiaali- ja terveydenhuollossa. – Näin valvonnassa voitaisiin tarvittaessa rajata ammattioikeuksia sen sijaan, että vaihtoehtona olisi käytännössä vain nimikkeen käyttöoikeuden poistaminen, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg kertoo.

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg vaatii hyvinvointialueilta ja päättäjiltä välittömiä toimia kotihoidon suunnan muuttamiseksi. Ikäihmisten kasvanut hoidon tarve, liian vähäinen henkilöstömäärä ja työn huono organisointi vaarantavat asiakas- ja työturvallisuuden.

Apulaisoikeusasiamies on julkaissut ratkaisun sosiaalihuollon menettelystä, kun muistisairaan henkilön ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitopaikan myöntämistä on väärin perustein viivytetty tämän puolison kuoleman jälkeen. – Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on tärkeä linjanveto, kommentoi SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.

Yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde vähentää henkilöstöä yhteensä yli 500 henkilötyövuodella. Säästötoimet kohdistuvat myös asiakas- ja potilastyötä tekeviin työntekijöihin, mikä vaarantaa asiakas-, potilas- ja työturvallisuuden.

Budjettiriihen päätökset heikentävät varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn edellytyksiä samalla, kun hyvinvointialueilta vaaditaan lisää säästöjä. SuPer varoittaa, että seurauksena voivat olla kasvavat palvelujonot, lisääntyvät kustannukset ja henkilöstön entistä kovempi kuormitus.

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg vaatii loppua hyvinvointialueiden peruspalveluihin kohdistamille leikkauksille. Useat hyvinvointialueet käyvät jopa toistuvia yhteistoimintaneuvotteluita säästötoimenpiteiden toteuttamiseksi. Leikkaukset kohdistuvat ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon. Säästöjä on haettu hallinnon lisäksi äärirajoilla olevasta asiakastyöstä, hoitohenkilökuntaa on vähennetty tai tarjottu työntekijöille toisenlaisia tehtäviä. Inberg vaatii valtiolta riittävää rahoitusta, jotta hyvinvointialueet pystyvät turvaamaan lakisääteiset palvelut.

SuPer on huolissaan hallituksen esityksestä jatkaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien leikkauksia. Kuntien mahdollisuudet turvata lakisääteiset palvelut sekä riittävät henkilöstöresurssit erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa heikentyvät pysyvien leikkauksien myötä, ja esityksen lapsi- ja perhevaikutuksia sekä vaikutuksia hyvinvointialueiden palvelutarpeeseen ei ole arvioitu riittävästi. SuPer on jättänyt hallituksen esityksestä lausunnon 18. elokuuta.

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan keskustelusta, jossa hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua esitetään hillittäväksi indeksileikkauksilla. Viime päivinä julkisuudessa on ollut esillä arvioita siitä, että hyvinvointialueindeksin korotuksia voitaisiin leikata tulevalla vaalikaudella osana julkisen talouden sopeutustoimia.

Poistuneen aikuiskoulutustuen tilalle on rakennettava uusi ratkaisu, vaativat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry. Ilman riittäviä mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen kuntien ja hyvinvointialueiden on entistä vaikeampi vastata kasvavaan palvelutarpeeseen, teknologian murrokseen ja tuottavuuspaineisiin.

– Hallituksen ehdotus korvata henkilöstöä teknologialla heikentää ikääntyneiden hoitoa. Hoitajien työtä tukeva teknologia parantaa hoidon laatua ja asiakasturvallisuutta vain, jos sillä ei vähennetä inhimillistä hoivaa, sanoo SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg. Sosiaali- ja terveysministeriö piti tänään kuulemistilaisuuden hallituksen täydentävästä esitysluonnoksesta.

SuPer kannattaa asiakas- ja potilastyötä tekevien lähihoitajien ja perustason ensihoitajien rekisteröinnin ja nimikesuojan jatkamista sekä kansallista koordinaatiota sote-työntekijöiden kielikoulutukseen. SuPer on antanut lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavaan ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen esitykseen, jolla halutaan muun muassa vahvistaa ammattihenkilöiden kielitaitoa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– On tärkeää, että vähentämis- ja muutostoimenpiteet toteutetaan lain edellyttämin perustein ja lain edellyttämällä tavalla ja että työntekijöiden oikeudet toteutuvat kaikissa tilanteissa. Saadun palautteen perusteella pidämme välttämättömänä selvittää prosessin asianmukaisuus perinpohjaisesti, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.