Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan komissio rahoittaa kahden ensimmäisen alueellisen kaapelikeskuksen perustamista Itämerelle ja Välimerelle 5,8 miljoonalla eurolla. Komissio käynnistää tänään myös 40 miljoonan euron ehdotuspyynnön, jolla parannetaan Euroopan merenalaisten viestintäkaapeleiden korjauskapasiteettia. Toimilla edistetään kaapeliturvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamista ja parannetaan kriittisten merenalaisten viestintä- ja energiakaapeleiden turvallisuutta ja häiriönsietokykyä Euroopassa. Lisäksi toimet parantavat EU:n valmiuksia seurata ja havaita kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia ja reagoida niihin. Ensimmäiset alueelliset kaapelikeskukset Itämeren alueellinen keskus vahvistaa valvonta- ja reagointimekanismeja Itämeren alueella. Keskusta rahoitetaan 2,5 miljoonalla eurolla. Hankkeella vahvistetaan kansallisia ja rajat ylittäviä turvaoperaatiokeskuksia, kehitetään alustoja tiedonvaihtoon sekä parannetaan valmiuksia havaita ja ehkäistä kriittiseen

Tänään julkaistun vuotuisen uimavesiraportin mukaan 85 prosenttia Euroopan uimavesistä kuului vuonna 2025 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 84,5 prosenttia uimapaikoista. 96 prosenttia kaikista EU:n uimarannoista täyttää vähimmäislaatuvaatimukset. Vain 1,5 prosenttia uimarannoista on luokiteltu ”huonoiksi”. Tulokset osoittavat, että uimavesien yleinen laatu Euroopassa on pysynyt vakaana edellisvuoteen verrattuna. Korkealaatuisten uimavesien osuus on suurin Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa. Rannikkovesien uimavesien laatu on yleensä parempi kuin jokien ja järvien. Vuonna 2025 EU:n rannikoiden uimavesistä 88 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi, kun sisämaan uimavesistä vastaava osuus oli 78 prosenttia. Suomessa rannikoiden uimavesistä 55 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi kun taas sisämaan uimavesistä erinomaisia oli 94,7 prosenttia. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti ja i

Tänään julkaistun vuotuisen uimavesiraportin mukaan 85 prosenttia Euroopan uimavesistä kuului vuonna 2025 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 84,5 prosenttia uimapaikoista. 96 prosenttia kaikista EU:n uimarannoista täyttää vähimmäislaatuvaatimukset. Vain 1,5 prosenttia uimarannoista on luokiteltu ”huonoiksi”. Tulokset osoittavat, että uimavesien yleinen laatu Euroopassa on pysynyt vakaana edellisvuoteen verrattuna. Korkealaatuisten uimavesien osuus on suurin Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa. Rannikkovesien uimavesien laatu on yleensä parempi kuin jokien ja järvien. Vuonna 2025 EU:n rannikoiden uimavesistä 88 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi, kun sisämaan uimavesistä vastaava osuus oli 78 prosenttia. Suomessa rannikoiden uimavesistä 55 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi kun taas sisämaan uimavesistä erinomaisia oli 94,7 prosenttia. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti ja i

Euroopan komissio esitteli tänään kaksi strategiaa, joista toinen koskee EU:n saaria ja toinen EU:n rannikkoyhteisöjä. Niissä esitetään ensimmäistä kertaa, miten näitä aluetyyppejä voidaan tukea koordinoidusti EU:n tasolla ja niiden kehitystä edistää pitkällä aikavälillä. EU:ssa on noin 4 000 asuttua saarta, joissa asuu yhteensä 17 miljoonaa ihmistä 16 EU-maan alueella. EU:n rantaviiva on puolestaan 70 000 kilometriä pitkä, ja rannikkoalueilla asuu 95 miljoonaa ihmistä 22 EU-maan alueella. Strategioissa käsitellään taloutta, yhteyksiä, energiaa, ympäristöä, väestörakennetta ja turvallisuutta yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on muuttaa saaria ja rannikkoalueita kuormittavat haasteet mahdollisuuksiksi ja pysyviksi vahvuuksiksi. Useimmilla EU:n saarilla on samoja haasteita, jotka vaikuttavat niiden taloudelliseen kestävyyteen ja elämänlaatuun. Näitä ovat esimerkiksi maantieteellinen eristyneisyys, rajalliset yhteydet, korkeat kuljetuskustannukset, pitkät matkustusajat, pienet ja hajanai

Talouspolitiikasta ja tuottavuudesta sekä lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaava komission jäsen Valdis Dombrovskis vierailee parhaillaan Suomessa. Kaksipäiväisen vierailunsa aikana hän tapaa viranomaisia, päättäjiä, tutkijoita sekä elinkeinoelämän edustajia. Tapaamisissa keskustellaan muun muassa kilpailukyvystä, sääntelyn yksinkertaistamisesta, turvallisuudesta, innovoinnista ja EU-ohjausjakson jatkotoimista. Komissaari vieraili tänään Helsingin pormestari Daniel Sazonovin kanssa Helenin Eiranrannan lämpöpumppulaitoksella, joka on saanut rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukiväline NextGenerationEU:sta. Lämpöpumppulaitos vähentää Helenin vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 80 000 tonnilla korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa lämmöntuotantoa ja tuottamalla kaukojäähdytystä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista 52 prosenttia on osoitettu ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Helenin uuden lämpöpumppulaitokse

Euroopan komissio esitteli tänään Euroopan teknologista suvereniteettia koskevan paketin, jolla vahvistetaan Euroopan valmiuksia puolijohteissa, tekoälyssä, pilvipalveluissa ja avoimessa lähdekoodissa. Pakettiin sisältyy kaksi lainsäädäntöehdotusta: sirusäädös 2.0 sekä pilvipalveluja ja tekoälyä edistävä säädös. Lisäksi siihen kuuluvat avoimen lähdekoodin strategia sekä energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva strateginen etenemissuunnitelma. Yhdessä nämä tukevat Euroopan tavoitetta kehittyä tekoälyn ykkösmaanosaksi, vahvistavat sen digitaalista riippumattomuutta ja rakentavat kestävämpää digitaalista tulevaisuutta. Ne myös auttavat monipuolistamaan EU:n yritysten, kansalaisten ja julkishallintojen käytettävissä olevia keskeisiä teknologiaratkaisuja. Eurooppa on edelleen erittäin riippuvainen EU:n ulkopuolisista keskeisten digitaaliteknologioiden toimittajista, ja laskentakapasiteetin kysyntä kasvaa jyrkästi tekoälyn käytön yleistymisen myötä. Paketin tarkoituksena onkin vähen

Komissio on esitellyt tänään vuoden 2026 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketin. Paketissa keskitytään erityisesti vahvistamaan EU:n kilpailukykyä, strategista riippumattomuutta sekä taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä ja yhteenkuuluvuutta. Samalla huolehditaan julkisen talouden kestävyydestä. Vuoden 2026 EU-ohjausjakso toimii analyyttisenä kehyksenä, jonka avulla voidaan määrittää tulevia toimintapoliittisia ja investointitarpeita useilla eri aloilla. Kevätpaketissa jäsenmaita kehotetaan toimiin EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Paketissa suositellaan, että Suomi noudattaa finanssipoliittisia sitoumuksia, vahvistaa puolustusmenoja ja parantaa julkisen varainkäytön tehokkuutta edistää innovointia ja innovaatioiden kaupallistamista helpottaa kasvu- ja laajentumisrahoituksen saatavuutta vauhdittaa teollisuuden ja liikenteen hiilestä irtautumista, vihreitä teknologioita ja kiertotalouden ratkaisuja sekä vahvistaa maan ja metsävarojen kestävää käyttöä vahvistaa talouden h

Komission kevään 2026 talousennusteen mukaan talouden toimeliaisuus heikkenee EU-maissa Lähi-idän konfliktin vuoksi. Suomessa on havaittavissa merkkejä talouden piristymisestä.

Euroopan komissio hyväksyi tänään lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Kyseisellä aloitteella tuetaan viljelijöitä, joiden toimintaa lannoitteiden nousevat hinnat ja tarjonnan vähyys vaikeuttavat. Lisäksi sillä vahvistetaan EU:n omaa tuotantoa ja vähennetään Euroopan riippuvuutta tuonnista. Suunnitelmalla varmistetaan ruokaturva ja vahvistetaan Euroopan strategista riippumattomuutta sekä edistetään samalla EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Euroopan komissio on ehdottanut uusia sääntöjä, jotka sujuvoittavat matkustusta Euroopan sisällä. Komissio esittää matkojen suunnittelun ja varaamisen yksinkertaistamista niin lähi-, kauko- kuin maiden rajojen yli ulottuvassa matkustuksessa. Tämä koskee erityisesti junamatkustusta, johon sisältyy useiden rautatieyhtiöiden osuuksia. Lisäksi junamatkustajien oikeudet suojataan matkan alusta loppuun saakka. Tällä hetkellä eri matkustusvaihtoehtojen vertailu ja kestävimpien valintojen löytäminen on hankalaa, varsinkin jos reitti kulkee usean maan kautta ja matka taitetaan junalla. Jos junamatkaan sisältyy useiden eri rautatieyhtiöiden lippuja, matkustajien suoja on rajallinen. Komission ehdotusten taustalla on tavoite tehdä matkustuksesta sujuvaa ja helppoa sekä edistää EU:n ilmastotavoitteita. Komissio esittää, että matkustaja voi yhdistää samalle lipulle useamman rautatieyhtiön reittejä. Tämä tekee rautatieliikenteen markkinoista avoimemmat ja saavutettavammat. Matkustajat voivat etsiä j

Tuoreimman Eurobarometri-tutkimuksen mukaan lähes kolme neljäsosaa EU:n kansalaisista katsoo maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. 86 prosenttia suomalaisista näkee EU-jäsenyyden olevan hyväksi maan turvallisuudelle. Eurooppalaisista 72 prosenttia on sitä mieltä, että heidän maansa on hyötynyt EU:n jäsenyydestä. Suomessa vastaava luku on 79 prosenttia. Kuusi kymmenestä EU:n kansalaisesta (60 %) ja 67 prosenttia suomalaisvastaajista suhtautuu optimistisesti EU:n tulevaisuuteen. Luottamus EU:hun on pysynyt korkealla tasolla: 51 prosenttia sanoo luottavansa EU:hun. Suomessa vastaava luku on 60 prosenttia. Suomen tulos on noussut kaksi prosenttiyksikköä puolen vuoden takaisiin vastauksiin verrattuna. Suomalaisvastaajien mielestä neljä EU:n kohtaamaa merkittävintä ongelmaa ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan (31 %), kansainvälinen tilanne (26 %), turvallisuus ja puolustus (22 %) sekä EU:n vaikutusvalta maailmassa (21 %). Kaikkien vastaajien mielestä merkittävimmät ongelmat ovat Lähi-idän konflikti

Euroopan yhtenäisyyden juhlapäivää vietetään tänä vuonna 8.5. juhlaseminaarissa Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja 9.5. kansanjuhlassa Lahden torilla sekä pienemmissä tapahtumissa ympäri Suomea. Eurobarometri-mielipidekyselyn mukaan 92 % suomalaisista on sitä mieltä, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi olla yhtenäisempiä vastatakseen nykyisiin globaaleihin haasteisiin. Helsinki 8. toukokuuta klo 11.00–17.00 Keskustakirjasto Oodin avoimessa juhlaseminaarissa keskustellaan Euroopan itsenäisyydestä myrskyisässä maailmassa, Suomen asemasta ja EU:n tulevasta rahoituskehyksestä poliitikkojen ja asiantuntijoiden johdolla. Helmikuussa julkaistun Eurobarometri-mielipidekyselyn mukaan kansalaiset ovat geopoliittisten jännitteiden kasvaessa yhä huolestuneempia tulevaisuudestaan ja haluavat EU:lta yhtenäistä ja kunnianhimoista toimintaa. Suomalaisista 89 % on sitä mieltä, että Euroopan unioni tarvitsee enemmän resursseja kohdatakseen nykyiset globaalit haasteet. Juhlaseminaarin avaa klo 11.00 Euro

Jo toisen kerran viiden vuoden sisään eurooppalaiset maksavat kovaa hintaa Euroopan riippuvuudesta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. AccelerateEU on komission strategia, jolla autetaan eurooppalaisia kotitalouksia ja teollisuutta – erityisesti niitä, joihin kriisi iskee kovimmin. Samalla Eurooppaa luotsataan kohti energiaomavaraisuutta. Lähi-idän konfliktin kärjistymisen ja sitä seuranneen hintojen nousun myötä EU on maksanut energian tuonnista 24 miljardia euroa enemmän, vaikka tuontimäärät eivät ole nousseet.

Euroopan komissio on tänään nimittänyt Jyrki Kataisen EU:n ja arktisen alueen suhteiden erityisneuvonantajaksi. Hän raportoi kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavalle komission jäsen Jozef Síkelalle ja tukee komissiota sen strategisen läsnäolon ja tehokkuuden lisäämisessä arktisella alueella. Katainen antaa laajan poliittisen ja toimintapoliittisen asiantuntemuksensa pohjalta neuvoja arktista aluetta koskevien EU:n painopisteiden täytäntöönpanosta, mukaan lukien taloudellinen turvallisuus, yhteydet, kestävä kehitys sekä ilmasto ja energia. Hän osallistuu myös EU:n arktista aluetta koskevan päivitetyn politiikan valmisteluun. Hän tekee tiivistä yhteistyötä komission yksiköiden sekä EU:n ulkosuhdehallinnon, jäsenvaltioiden, arktisen alueen kumppaneiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien, komission Tanskan-, Suomen- ja Ruotsin-edustuston sekä Nuukissa sijaitsevan EU:n toimiston kanssa. Jyrki Katainen toimi työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavana Euroopan ko

Euroopan komissio on antanut alustavan myönteisen arvion Suomen neljännestä maksupyynnöstä, joka koskee 267,1 miljoonan euron avustuksia elpymis- ja palautumistukivälineestä. Komissio on alustavasti todennut, että Suomi on saavuttanut neljännen maksupyynnön ehtona olevat 10 välitavoitetta ja 10 tavoitetta komission hyväksymällä tavalla. Kyseiset välitavoitteet ja tavoitteet on esitetty neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä. Tämän maksupyynnön perustana olevat uudistukset ja investoinnit tuottavat kansalaisille ja yrityksille myönteisiä muutoksia, jotka liittyvät erityisesti jätehuoltoon, hiilestä irtautumiseen, työmarkkinoihin, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin sekä innovoinnin kehittämiseen tietyillä talouden aloilla. Maksupyynnön kattamat toimet koskevat esimerkiksi jätehuollon uudistusta sekä uraohjauksen ja työllisyyspalveluiden vahvistamista. Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_773

Euroopan komissio julkaisi tänään pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun asetuksen täytäntöönpanoa koskevat ohjeet. Pakkauksia koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen sujuvoittaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Ohjeilla varmistetaan, että uusia pakkaussääntöjä sovelletaan samalla tavalla kaikkialla EU:ssa. Lisäksi ohjeilla tehdään säännösten noudattamisesta helpompaa talouden toimijoille ja jäsenmaille. Vuonna 2023 jokainen eurooppalainen tuotti keskimäärin 178 kg pakkausjätettä. Jos pakkausjätteen määrää ei suitsita, jätteen kokonaismäärä voi kasvaa vielä 19 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 tasoon verrattuna. Muovijätteen määrä voi puolestaan kasvaa jopa 46 prosenttia. Jäsenmaiden erilaiset pakkaussäännöt aiheuttavat pakkausalalle myös huomattavia hallinnollisia rasitteita. Ohjeissa selvennetään viime vuonna annetun asetuksen sääntöjä ja vastataan sidosryhmien esittämiin kysymyksiin. Ohjeissa muun muassa selitetään, milloin yritystä pidetään valmistajana tai tuottajana j

EU-maat ovat kohdentaneet vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan rahoituksestaan 34,6 miljardia euroa uudelleen EU:n kiireellisimpiin strategisiin painopisteisiin. Näitä ovat kilpailukyky, puolustus ja siviilivalmiudet, kohtuuhintainen ja kestävä asuminen, vesiresilienssi ja energiayhteydet. Suomi on tässä yhteydessä kohdentanut 180 miljoonaa euroa puolustukseen. Tällä EU:n rahoituksen ohjauksella vahvistetaan Euroopan kilpailuetua sekä sen turvallisuutta ja valmiutta. Lisäksi sillä turvataan energiansaantia ja lisätään Euroopan teknologista riippumattomuutta. Uudelleenkohdennetuilla varoilla tuetaan myös siviilivalmiuteen, puolustukseen ja kyberturvallisuuteen liittyvien taitojen kehittämistä sekä hiilestä irtautumista. Muuttuneet strategiset painopisteet Koheesiopolitiikka on joustavaa: jäsenmaat voivat mukauttaa investointiprioriteettejaan kesken kauden. Geopoliittinen tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti vuosien 2021–2027 koheesio-ohjelmien käynnistämisen jälkeen. Sen vuoksi komis

Euroopan komissio esittelee uuden 115 miljoonan euron rahoitusvälineen nimeltä AGILE. Välineen avulla murroksellinen puolustusteknologia saadaan kehittäjien pöydiltä käytäntöön entistä nopeammin. Pilottivälineen tarkoituksena on nopeuttaa puolustusinnovaatioiden kehittämistä ja testausta ja sitä kautta myös markkinoille saattamista. Innovaatiot voivat pohjautua esimerkiksi tekoäly-, kvantti- tai drooniteknologiaan. Tukea kohdennetaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, myös startup- ja scale-up-yrityksille.

Euroopan komissio esitteli tänään EU Inc. -ehdotuksensa, eli EU:n yhteiset yhtiöoikeudelliset säännöt, joille niin kutsuttu EU:n 28. oikeusjärjestys (28th regime) perustuu. EU Inc. on vapaaehtoinen, täysin digitaalinen eurooppalainen yhtiömuoto. Yhdenmukaiset säännöt helpottavat yritysten perustamista, toimintaa ja kasvattamista kaikkialla EU:ssa. Näin Euroopassa pysymisestä tulee kannattavampaa yrityksille, ja yhtenäinen toimintaympäristö houkuttelee myös muualle siirtyneitä yrityksiä palaamaan Eurooppaan. EU:ssa on 27 kansallista oikeusjärjestelmää ja yli 60 erilaista yhtiömuotoa. Tällä hetkellä yrittäjät ja innovatiiviset yritykset joutuvat perehtymään usean maan yhtiöoikeuteen, jos ne haluavat laajentua EU:n sisällä. Tämä voi viivästyttää yrityksen perustamista viikkoja tai jopa kuukausia, hidastaa yritysten kasvua, lisätä niiden kustannuksia ja estää yrityksiä laajentamasta toimintaansa. EU Inc. on komission vastaus näihin haasteisiin. Se on yhdenmukainen yhtiöoikeudellinen sääntö

Euroopan komissio esitteli tänään ensimmäiset energia-alan aloitteensa, joilla lisätään investointeja unionin sisällä tuotettuihin puhtaan energian ratkaisuihin, vahvistetaan häiriönsietokykyä ja alennetaan energian hintoja. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Euroopan riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista on riski. Jotta voidaan taata luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuus ja vahvistaa EU:n johtoasemaa nettonollateknologioiden alalla, tarvitaan unionin sisällä tuotettuja puhtaita energiateknologioita. Tärkeimpiä keinoja tuontiriippuvuuksien vähentämiseen ja strategisen riippumattomuuden saavuttamiseen on vahvistaa eurooppalaista tuotantoa ja luoda vakaa EU:n toimitusketju. Suomessa pienydinreaktoriteknologian (SMR) kehitys on vahvassa nousussa. Pieniä modulaarisia reaktoreja koskevassa EU:n strategiassa esitetään, miten tätä teknologiaa hyödyntävät EU-maat, kuten Suomi, voivat käynnistää ensimmäisten SMR-voimaloiden toiminnan 2030-luvun alussa. Strategia tuke