Kalevi Sorsa -säätiö

Suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon. 2020-luvulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat kuitenkin eriytyneet aiempaa enemmän eri ryhmien välillä. Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa. Muun ohessa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista.

Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 18.8. julkaistavasta raportista käy ilmi muun muassa se, että kansalaisilla on edelleen laaja tuki tasa-arvolle. Se ei ole kuitenkaan näkynyt poliittisissa päätöksissä eikä ihmisten kokemuksissa viime vuosina.

Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.

Tiistaina 11.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten Suomen keskeiset ennustelaitokset ennustavat talouden kehitystä. Raportissa kuvataan ennustamisen menetelmiä ja sitä, miksi talousennusteet poikkeavat toteutuneesta talouskehityksestä. Se sisältää myös katsauksen siitä, miten ennusteet ovat poikenneet toteutuneesta talouskehityksestä vuosina 2011–2025. Lisäksi raportissa esitetään suosituksia siitä, miten ennusteita tulisi hyödyntää talouspolitiikassa.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan Suomen maataloustukia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Sen mukaan jopa 77 prosenttia vuosittaisesta noin 1,9 miljardin euron maatalouden tukipotista on haitallista ympäristölle. Raportissa esitetään 12 suositusta maatalouspolitiikan uudistamiseen. Turvepellot tulisi rajata ennen pitkää tukien ulkopuolelle ja maatalouden päästöille pitäisi asettaa hinta.

Keskiviikkona 3.6. julkaistava Kalevi Sorsa -säätiön raportti tarkastelee Suomen maataloustukia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Raportissa analysoidaan 17 keskeisintä maatalouden tukikokonaisuutta. Siinä tarkastellaan myös näiden 1,9 miljardin euron vuosittaisten tukien merkitystä maatalouden kannattavuudelle. Raportti sisältää 12 suositusta maatalouspolitiikan uudistamiseen seuraavalla hallituskaudella sekä käynnissä olevissa EU:n neuvotteluissa.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan koulutusasteen kehitystä sekä koulutustavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä toimia. Suomi on jäämässä kauas Orpon hallituksen tavoitteesta nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus on ainoastaan 43 prosenttia vielä vuonna 2040. Skenaariolaskelmat osoittavat, että tavoitteisiin voidaan päästä vain lisäämällä koulutuksen tasa-arvoa.

Kokoomuksen ehdottama perintö- ja lahjaveron poisto sekä perityn omaisuuden myyntivoittojen korkeampi verotus johtaisi useimmilla perinnönsaajilla verojen nousuun. Sen sijaan varakkaimmat suvut saisivat pysyvän hyödyn, kun heidän omaisuuttaan lahjoitettaisiin perillisille välittömästi uudistuksen jälkeen. Uudistus uhkaisi perintö- ja lahjaveron yli miljardin euron vuosittaisia verotuottoja.

Vuoden 2025 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty Ydin-lehdelle tunnustuksena laaja-alaisen yhteiskuntapoliittisen keskustelun mahdollistamisesta. Jo vuodesta 1966 ilmestynyt lehti on pitkäjänteisellä työllään edistänyt sananvapautta sekä tarjonnut tilaa kriittiselle ja rakentavalle yhteiskunnalliselle debatille.

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää neljännen Veroareenan Helsingin Oodi-kirjaston Kino Reginassa (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki) perjantaina 13.2.2026 kello 9.30–16.30. Tämän vuoden teemana on pohtia, miten voitaisiin kerätä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseen

Maahanmuuttoa on esitetty Suomen viimeaikaisen työttömyysasteen kasvun syyksi. Uusi analyysi osoittaa, että syyt löytyvät muualta. Vuoden 2024 lopulta alkaen työttömien määrän kasvusta 21 prosenttia johtui ulkomaalaisista. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvussa ulkomaalaisten osuus oli vain 9 prosenttia. Perimmäinen syy työttömyyden kasvuun on heikko talouskehitys, joka on näkynyt myös nuorten työttömyyden nousuna.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaistu raportti osoittaa, että Thaimaasta Suomeen tulleiden marjasiirtolaisten hyväksikäyttö on jatkunut viime vuosiin saakka. Esiin nousseet ongelmat ovat johtaneet niin oikeuskäsittelyihin kuin lakimuutoksiin. Satojen poimijoiden kokemuksiin perustuva raportti kuitenkin osoittaa, että uusimmatkin muutokset ovat riittämättömiä korjaamaan alan perustavanlaatuisia ongelmia. Raportti suosittaa ratkaisuiksi muun muassa yritysvastuusääntelyn laajentamista sekä rekrytointimaksujen perimisen rajoittamista.

Keskiviikkona 14.1. julkaistava raportti tarkastelee Suomen marja-alan toimintaa Thaimaasta Suomeen saapuneiden poimijoiden näkökulmasta. Raportti avaa etenkin Thaimaan olosuhteiden ja paikallisten rekrytointiyritysten roolia ongelmissa. Siinä käsitellään myös marja-alan sääntelyä ja osoitetaan, miksi uusimmatkin muutokset ovat riittämättömiä korjaamaan sen perustavanlaatuisia ongelmia.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan Suomen luonnonsuojelun tilaa. Sen mukaan nykytoimet ovat riittämättömiä kansainvälisten ympäristövelvoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa suositellaan muun muassa sitovaa luontohaittojen kompensointia sekä kiinteistö- ja kulutusverotuksen uudistamista ympäristön huomioivaksi. Lisäksi suojelurahoitusta tulisi kasvattaa kohti tavoitteiden vaatimaa tasoa. Seuraavan hallituskauden aikana rahoitus voitaisiin kolminkertaistaa.

Keskiviikkona 15.10. julkaistava raportti tarkastelee Suomen luonnonsuojelun nykytilaa. Raportti sisältää lisäksi katsauksen luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin sekä keinoihin, joilla niihin voidaan päästä. Siinä annetaan konkreettisia suosituksia muun muassa suojelurahoituksen kasvattamiseksi sekä verotusta ja luontohaittojen korvaamista koskevista muutoksista.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaihtelun vaikutusta Suomen väestöön. Analyysin laskelmat osoittavat, että maahanmuuton määrä ratkaisee lähivuosikymmenten väestökehityksen suunnan. Vuosittainen muuttovoitto asettuu todennäköisesti 20 000 – 65 000 henkilön välille, jolloin Suomen väkiluku voi kasvaa enimmillään seitsemään miljoonaan vuonna 2050.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Ronkainen on aloittanut Kalevi Sorsa -säätiön uutena oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijana. Hän vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta tutkimuksesta ja osallistuu siihen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.

Tiistaina 26.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista Verohallinnon sekä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien laskelmien avulla. Raportin tilastot kuvaavat, miten suurituloisille suunnattu noin 400 miljoonan euron marginaaliveronalennus jakautuu sekä suurituloisten kesken että eri ryhmien välillä. Lisäksi raportissa käsitellään kaikkien ensi vuoden tuloveronalennusten jakautumista eri tuloluokissa.

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö aikuisten lasten kantaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentäisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Julkisen talouden kannalta se voisi tulla kalliiksi.