Kalevi Sorsa -säätiö

Maahanmuuttoa on esitetty Suomen viimeaikaisen työttömyysasteen kasvun syyksi. Uusi analyysi osoittaa, että syyt löytyvät muualta. Vuoden 2024 lopulta alkaen työttömien määrän kasvusta 21 prosenttia johtui ulkomaalaisista. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvussa ulkomaalaisten osuus oli vain 9 prosenttia. Perimmäinen syy työttömyyden kasvuun on heikko talouskehitys, joka on näkynyt myös nuorten työttömyyden nousuna.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaistu raportti osoittaa, että Thaimaasta Suomeen tulleiden marjasiirtolaisten hyväksikäyttö on jatkunut viime vuosiin saakka. Esiin nousseet ongelmat ovat johtaneet niin oikeuskäsittelyihin kuin lakimuutoksiin. Satojen poimijoiden kokemuksiin perustuva raportti kuitenkin osoittaa, että uusimmatkin muutokset ovat riittämättömiä korjaamaan alan perustavanlaatuisia ongelmia. Raportti suosittaa ratkaisuiksi muun muassa yritysvastuusääntelyn laajentamista sekä rekrytointimaksujen perimisen rajoittamista.

Keskiviikkona 14.1. julkaistava raportti tarkastelee Suomen marja-alan toimintaa Thaimaasta Suomeen saapuneiden poimijoiden näkökulmasta. Raportti avaa etenkin Thaimaan olosuhteiden ja paikallisten rekrytointiyritysten roolia ongelmissa. Siinä käsitellään myös marja-alan sääntelyä ja osoitetaan, miksi uusimmatkin muutokset ovat riittämättömiä korjaamaan sen perustavanlaatuisia ongelmia.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan Suomen luonnonsuojelun tilaa. Sen mukaan nykytoimet ovat riittämättömiä kansainvälisten ympäristövelvoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa suositellaan muun muassa sitovaa luontohaittojen kompensointia sekä kiinteistö- ja kulutusverotuksen uudistamista ympäristön huomioivaksi. Lisäksi suojelurahoitusta tulisi kasvattaa kohti tavoitteiden vaatimaa tasoa. Seuraavan hallituskauden aikana rahoitus voitaisiin kolminkertaistaa.

Keskiviikkona 15.10. julkaistava raportti tarkastelee Suomen luonnonsuojelun nykytilaa. Raportti sisältää lisäksi katsauksen luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin sekä keinoihin, joilla niihin voidaan päästä. Siinä annetaan konkreettisia suosituksia muun muassa suojelurahoituksen kasvattamiseksi sekä verotusta ja luontohaittojen korvaamista koskevista muutoksista.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaihtelun vaikutusta Suomen väestöön. Analyysin laskelmat osoittavat, että maahanmuuton määrä ratkaisee lähivuosikymmenten väestökehityksen suunnan. Vuosittainen muuttovoitto asettuu todennäköisesti 20 000 – 65 000 henkilön välille, jolloin Suomen väkiluku voi kasvaa enimmillään seitsemään miljoonaan vuonna 2050.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Ronkainen on aloittanut Kalevi Sorsa -säätiön uutena oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijana. Hän vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta tutkimuksesta ja osallistuu siihen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.

Tiistaina 26.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista Verohallinnon sekä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien laskelmien avulla. Raportin tilastot kuvaavat, miten suurituloisille suunnattu noin 400 miljoonan euron marginaaliveronalennus jakautuu sekä suurituloisten kesken että eri ryhmien välillä. Lisäksi raportissa käsitellään kaikkien ensi vuoden tuloveronalennusten jakautumista eri tuloluokissa.

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö aikuisten lasten kantaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentäisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Julkisen talouden kannalta se voisi tulla kalliiksi.

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on saada 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Huhtikuun puoliväliriihessä se päätti veronalennuksista, joiden toivotaan osin rahoittavan itsensä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtiovarainministeriön vaikutusarviolaskelmien avulla. Laskennalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa toteutuvaa kehitystä. Hallituskauden aikana työllisyys on jopa laskenut ja ministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista on luonnehdittu optimistisiksi.

Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.

Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön raportti osoittaa, että perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus pienensi valtion verotuloja vuosina 2020–2024 yhteensä miljardilla eurolla. Hyötyjiä olivat noin 13 000 suomalaista, joiden vero aleni keskimäärin 76 000 eurolla. Erityisesti vauraat suvut ovat hyödyntäneet verotukea lahjoituksissa, joissa se alensi veroa keskimäärin 77 prosenttia verrattuna veroon, joka maksettaisiin samansuuruisesta lahjasta ilman verotukea.

Vuoden 2024 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty historioitsijoille Marjaliisa Hentilälle ja Seppo Hentilälle heidän teoksistaan, jotka tarkastelevat suomalaisen yhteiskunnan kamppailuja sen ensimmäisinä vuosikymmeninä Ester ja Kaarlo Juho Ståhlbergin elämän kautta. Teokset käsittelevät Suomen ensimmäisen presidentin ja hänen puolisonsa keskeistä roolia oikeusvaltion puolustajina aikana, jolloin demokratian periaatteet olivat vakavassa vaarassa.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti tarkastelee pääomatulojen verotusta 15 Euroopan maassa. Useimmissa niistä on käytössä varakkaille suunnattuja veroetuja. Lisäksi viime vuosina yhä useammat maat ovat räätälöineet verohelpotuksia erityisesti ulkomailta muuttaville. Suomi on erityisen herkkä näiden verohelpotuksien aiheuttamille veromenetyksille. Raportti esittää verovälttelyn pysäyttämiseksi pääomatulojen minimiveroa EU:ssa.

Tiistaina 4.2. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee pääomatuloverokilpailun ja siihen liittyvän verovälttelyn nykytilaa tutkimusten ja tilastojen valossa. Raportti käsittelee tarkemmin viimeaikaisia muutoksia 15 Euroopan maassa, joihin kuuluvat neljän Pohjoismaan lisäksi suurimmat EU-maat sekä tunnettuja verokeitaita.

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää kolmannen Veroareenan perjantaina 7.2.2025 Helsingin Oodi-kirjaston Maijansalissa (Töölönlahdenkatu 4) klo 9.30–16.30. Tapahtumassa keskustellaan verotuksen ja kasvun suhteesta sekä kansainvälisen verotuksen uusimmista suuntauksista.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa tutkimusraportissa tarkastellaan, miten läheisten tekemä palkaton hoiva vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Tutkimuskatsaus osoittaa, että palkaton hoiva vähentää läheisten osallistumista työelämään ja heidän työtuntejaan. Raportissa arvioidaan, että ympärivuorokautisen hoivan palvelupaikat vähenevät vuoteen 2030 mennessä noin 11 000:lla, mikä vähentää työllisyyttä 400–1900 henkilötyövuodella.

Tiistaina 3.12. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten hyvinvointialueiden kaavailemat ympärivuorokautisen hoivan leikkaukset siirtävät hoivataakkaa palveluiden tarpeessa olevien ikääntyneiden läheisille ja miten se vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Raportissa tehdään myös ensi kertaa Suomessa arviolaskelma näistä vaikutuksista.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema raportti nostaa esiin merkittäviä epävarmuuksia valtiovarainministeriön (VM) työllisyysvaikutusarvioissa. Raportti osoittaa, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna VM:n arvioihin. Se veisi pohjaa myös hallituksen tavoitteilta sopeuttaa julkista taloutta.