Demarinaiset ovat valinneet uudeksi toiminnanjohtajaksi Noora Kettusen. Kettunen on toiminut monissa eri rooleissa ja tehtävissä sosialidemokraattisen liikkeen parissa. Viimeisimmäksi hän on toiminut Demarinaisten poliittisena suunnittelijana ja toiminnanjohtajan sijaisena. Hän on myös toiminut edellisellä hallituskaudella pääministeri Marinin kabinetin koordinaattorina ja lisäksi aiemmin Savo-Karjalan Demarinuorten järjestösihteerinä. Koulutukseltaan Kettunen on filosofian maisteri, luokanopettaja. ”Etenkin tämä kesä on korostanut sitä, että meitä Sosialidemokraattisia Naisia tarvitaan ja työtä tasa-arvon, feminismin ja antirasismin eteen tarvitaan. Odotan innolla mahdollisuutta työskennellä yhdessä jäsenistön kanssa ja tehdä Demarinaisista entistä vaikuttavampi naisjärjestö,” kommentoi Noora Kettunen. ”Iloitsen, että saamme Nooran johtamaan Demarinaisia. Hänellä on laaja osaaminen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kentältä ja tämän avulla pystymme jatkamaan hyvää yhteistyötä muiden n

SDP kokoontuu pitämään puoluekokousta 1.–3.9. Jyväskylään. Demarinaisilla on viisi puoluekokousaloitetta, joilla edistetään tasa-arvoa tulevaisuudessa. Demarinaisten aloitteet ottavat huomioon tasa-arvon ja hyvinvoinnin monella elämän osa-alueella: kotona, koulussa ja työpaikalla. SDP:n puoluehallitus on yhtynyt näihin kaikkiin. Ensinäkin Demarinaiset haluaa tulevaisuudessa, että sukupuolittunutta koulutuspolkua muutetaan tasa-arvoisemmaksi. Lähitulevaisuudessa on kiinnitettävä erityistä huomiota oppisisältöihin, pedagogiikkaan ja kouluarkeen, jotta kaikille yksilöille voidaan taata mahdollisimman kattava koulutus riippumatta vanhoista toimintamalleista ja oletuksista. Toiseksi työmarkkinoilla on puututtava laajasti työelämässä esiintyvään raskaussyrjintään, jota ilmenee riippumatta työntekijän koulutustaustasta tai ammattialasta. Riski joutua syrjityksi raskauden ja perhevapaiden vuoksi on suuri erityisesti epävarmassa työmarkkinatilanteessa, kuten määräaikaisina, osa-aikaisina, vuokr

Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla 16.-17.8.2023 SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on pyytänyt Jutta Urpilaista SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Päätös ehdokkaasta tehdään SDP:n puoluekokouksessa valittavien puolue-elinten toimesta loppuvuoden aikana. Jutta Urpilainen on luvannut harkita ehdokkuutta ja ilmoittaa päätöksestään lähteä ehdolle marraskuuhun mennessä. Demarinaiset tukevat Jutta Urpilaista SDP:n presidenttiehdokkaaksi. ”Luottavaisin mielin voimme antaa tukemme Jutta Urpilaiselle. Urpilainen on toiminut tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta niin Suomessa kuin Euroopassa komissaarina. Ehdokkaana hänen arvonsa ovat samoja, joita Demarinaiset ajavat”, iloitsee Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. Presidentin on ymmärrettävä maailmaa laajassa kuvassa. Suomelle on etu, että saisimme presidentin, joka on EU-myönteinen ja kokenut ulkopolitiikan ammattilainen. ”Demarinaiset tukevat Jutta Urpilaista, jos hän päättää lähteä SDP:n ehdokkaaksi tuleviin president

Tällä viikolla työnsä aloittaneen Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma on herättänyt keskustelua erityisesti tasa-arvo-, työelämä- ja ihmisoikeusjärjestöiden keskuudessa.

Hallitustunnustelija, kokoomuksen Petteri Orpo on tekemässä tärkeää päätöstä. Hän ratkaisee, millaisella arvopohjalla suomalaista yhteiskuntaa uudella hallituskaudella johdetaan. Demarinaiset pitää tärkeänä, että Suomea johdetaan tulevaisuudessakin vahvalta tasa-arvoon rakentuvalta pohjalta, luottamusta rakentaen.

Suomi on osa Nato-puolustusliittoa 4. huhtikuuta alkaen. Suomen jäsenyyden alkutaipale tulee olemaan suuressa osassa seuraavan hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta ja laadusta huolehtiminen on vastuullista päätöksentekoa. Viimeaikaiset uutiset päivystysaikojen venymisestä jopa kymmeneen tuntiin kertovat hyvinvointipalveluihin kohdistuneesta paineesta. Pitkät hoitojonot ovat seurausta koronan aiheuttamasta hoitovelasta ja hoitajapulasta.

Suomessa on tilastojen mukaan 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Yksinasuminen voi olla valinta siinä missä perheen perustaminen tai kumppanin kanssa asuminen. Suomessa asumismuotoja on monia. Tärkeintä on, että päätöksenteossa eri asumismuodot otetaan yhdenvertaisesti huomioon.

Kirjoitin muutama vuosi sitten siitä, kuinka Suomessa kyykytetään vuosikausia ihmisiä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Merkintä on haitannut satojen tuhansien suomalaisten elämää, vaikka he olisivat maksaneet velkansa pois. Maksuhäiriömerkinnät ovat Suomessa yhä yleisempiä. Ulosottoon saapuu yli kolme miljoonaa asiaa vuodessa. Viime vuonna jo n. 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, joka vastaa n. kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. On tärkeää uskaltaa keskustella velkaantumisesta, joka on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Viime vuosina olen useampaan kertaan ottanut yhteyttä eri kansanedustajiin ja kysynyt, miksi ihmisiä rangaistaan ja tehdään arvottomaksi vuosia kestävällä luottotietojen menetyksellä, vaikka ihminen olisi maksanut kaikki ulosottonsa ja velkansa pois? En ole ymmärtänyt, miksi heillä velan maksun jälkeen säilyy maksuhäiriömerkintä. Tällainen henkilö ei saa vuokra-asuntoa, puhelinta, verkkopankkitunnuksia eikä sähkösopimusta. Hieno uutinen on, että 1.12.2022 as

Sukupuolittunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta koskettaa liian monen tytön ja naisen elämää sekä vaarantaa heidän oikeuksiansa. Suomalaisista 16–74-vuotiaista 75 % on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa. Naiset kokevat miehiä useammin parisuhdeväkivaltaa ja he ovat etenkin fyysisen ja seksuaalisen väkivallan tai vainon uhreja.

Evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaalien äänestys on käynnistynyt ennakkoäänestyksellä, joka päättyy lauantaina 12.11.2022. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 20.11. Vaaleissa valitaan yhteensä yli 8000 luottamushenkilöä Suomen 354 seurakuntaan. Kannustamme seurakuntien jäseniä käyttämään äänioikeuttaan ja siten vaikuttamaan oman kotiseurakunnan tulevaisuuden suuntaan. Meille kaikille on tärkeää, että seurakunnan palvelut ovat avoimia ja yhdenvertaisesti saatavilla elämän eri tilanteissa, kun apu, turva tai kannustus on tarpeen. Seurakuntavaaleissa äänestysikä on 16 vuotta, mutta kovin vähän nuoret käyttävät tätä mahdollisuutta. Asian esille ottaminen jo rippikouluikäisenä onkin toivottavaa, jotta tämä vaikuttamiskeino tulisi heille tutuksi. ”Vaaleissa 2018 valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4 %. Äänestysaktiivisuutta olisi saatava korkeammaksi, jotta tiedettäisiin nykyistä paremmin, mikä on seurakuntalaisten toivoma kehittämissuunta ja millaisten arvojen toivotaan vaikut

Demarinaisten puheenjohtaja, oululainen kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja ministeri Tytti Tuppurainen asettuu ehdolle tulevissa 2023 eduskuntavaaleissa. Tuppurainen pyrkii ensi keväänä neljännelle kaudelleen eduskuntaan. Eurooppa- ja omistajaohjausministerinä Marinin hallituksessa toimiva Tuppurainen on ollut Demarinaisten puheenjohtaja vuodesta 2014. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Tuppurainen valittiin Oulun vaalipiiristä kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä kansanedustajaksi, ja tammikuun aluevaaleissa hän oli SDP:n ääniharava Pohjois-Pohjanmaalla.

Demarinaisten tasa-arvotyö palkinto jaetaan syksyisin ajankohtaiselle ja aktiiviselle toimijalle tai taholle, joka on edistänyt tasa-arvoa yhteiskunnassa. Vuonna 2022 tunnustuksen saa Monika-Naiset liitto ry. Monika-Naiset tekee yhteiskunnassa näkyvää työtä naisten aseman, tasa-arvon ja turvallisen elämän edistämiseksi. Liitto edistää maahan muuttaneiden naisten tasa-arvoa, osallisuutta ja asemaa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Demarinaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Emmi Lintonen valittiin perjantaina 14.10.2022 Euroopan laajuisen kattojärjestömme PES Womenin kongressissa Berliinissä PES Womenin hallitukseen. Hallituksen kausi kestää seuraavat neljä vuotta. Forssalainen Lintonen on toiminut aktiivisesti Hämeen Demarinaisten piirin toiminnassa ja Forssan paikallispolitiikassa. Demarinaisten ensimmäisenä varapuheenjohtajana Emmi on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Demarinaiset onnittelevat Emmiä! Olemme iloisia, että saimme Demarinaisten mandaatilla Emmin edustamaan meitä Euroopan tasolle ja ajamaan meille tärkeitä tavoitteita.

Yksi Marinin hallituksen tasa-arvoa edistävä tulevaisuusteko - perhevapaauudistus astui voimaan elokuun alussa. Uudistus edistää lasten yhdenvertaisuutta ja ottaa huomioon keskeisellä tavalla lapsen edun. Lisäksi se kannustaa jakamaan perhevapaita tasaisemmin vanhempien kesken. Tämä edistää tasa-arvoa perheissä ja työelämässä. Uudistuksen myötä vanhemmilla on joustavammat mahdollisuudet käyttää vapaita useammassa osassa, tai osa-aikaisesti.

Marinin hallitus kokoontuu 31.8.–1.9. hallituskauden viimeiseen budjettiriihen neuvottelemaan vuoden 2023 budjetista. Hallitus on saanut valmiiksi ja vienyt eteenpäin lukuisia hyvinvointivaltion kannalta keskeisiä ja tasa-arvoa vahvistavia tulevaisuustekoja. Työ on vielä kesken, ja pitkien koronavuosien vaikutukset näkyvät etenkin monien pienituloisten elämässä ja toimeentulossa.

Keskustelu seksuaalisesta häirinnästä on osa pitkää jatkumoa. #MeToo-keskustelu vuonna 2017 rohkaisi nostamaan esille pitkään vaiettuja ongelmia, mutta yhä jatkuva, koko yhteiskuntaa läpileikkaava keskustelu osoittaa, ettei seksuaalinen häirintä ole hävinnyt. Tekoja ja työtä ilmiön kitkemiseksi tarvitaan yhä.

Tasavallan presidentti myönsi esittelyssään 11.12.2020 Liisa Jaakonsaarelle ministerin arvonimen. Tänään, maanantaina 13.6., Jaakonsaarelle luovutettiin Oulussa järjestetyssä juhlatilaisuudessa Tasavallan presidentin avoin kirje ministerin arvonimen myöntämisestä.

Jo yli kaksi kuukautta kestänyt sotatila Ukrainassa on saanut aikaan humanitaarisen katastrofin. Yli neljä miljoonaa siviiliä on paennut kotimaastaan ja lisäksi heihin sekä Ukrainaan jääneisiin siviileihin on kohdistunut julmia sotarikoksia, kuten seksuaaliväkivaltaa, seksuaalissävytteistä kidutusta ja väkivallalla uhkailua. Rikokset ovat kohdistuneet erityisesti naisiin ja tyttöihin ikään katsomatta.

Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin kertoi tänään tiedotteella turvallisuuspoliittisen kantansa yhdessä Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön kanssa. Heidän kantansa mukaan Suomen on haettava ensi tilassa Nato-jäsenyyttä.