Demarinaiset

Suomen vanhin poliittinen naisjärjestö Demarinaiset juhlii tänä vuonna 125-vuotista historiaansa. Juhlavuoden aikana on muisteltu Demarinaisten historiaa ja juhlittu aikaisempia saavutuksia. Samalla Demarinaiset ovat pitäneet esillä tämän päivän epäkohtia ja tavoitteita, sillä työ tasa-arvon eteen Suomessa ei ole vielä valmis.

Demarinaisten tasa-arvotyön palkinto jaetaan syksyisin ajankohtaiselle ja aktiiviselle toimijalle tai taholle, joka on edistänyt tasa-arvoa yhteiskunnassa. Demarinaiset on jakaneet tasa-arvotyön palkintoa jo vuodesta 2021 alkaen ja se on aikaisemmin myönnetty Plan Internationalille, Monika-Naiset liitto ry:lle, Vailla vakinaista asuntoa ry:lle ja viime vuonna Ensi- ja turvakotien liitolle ja Riitta Särkelälle pitkästä työstään liitossa. Tänä vuonna Demarinaiset myöntävät tasa-arvotyön palkinnon Oikeutta Vendille-liikkeelle.

Orpon hallituksen leikkaukset heikentävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Irtisanomissuojan heikentäminen ja määräaikaisten työsopimusten lisääminen osuvat erityisesti naisvaltaisille aloille. Lisäksi Orpon hallituksen toimet kasvattavat raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä, sillä määräaikaisista työntekijöistä 60 % on naisia.

Demarinaiset ovat sitoutuneet rakentamaan maailmaa, jossa jokainen voi elää tasa-arvoisena ja vapaana – ilman väkivallan tai sodan uhkaa. Vaikka rauhanomainen tulevaisuus voi tuntua kaukaiselta nykyisessä maailmantilanteessa, Yhdistyneet Kansakunnat (YK) toimii edelleen tärkeänä foorumina, joka kokoaa valtiot yhteen ratkaisemaan konflikteja ja edistämään globaalia oikeudenmukaisuutta.

Forssalainen Emmi Lintonen valittiin 16.10.2025 Demarinaisten Euroopan laajuisen kattojärjestön PES Womenin varapuheenjohtajaksi liiton kongressissa Amsterdamissa. Emmi on toiminut jäsenenä PES Womenin hallituksessa kuluneella kaudella. Lintonen on toiminut aiemmin Demarinaisten ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuosina 2017–2024 ja Hämeen Demarinaisten puheenjohtajana. Lisäksi hän toimii tällä hetkellä muun muassa Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Demarinaiset yhtyvät järjestökentän hätähuutoon järjestötoiminnan tulevaisuudesta. Ministeri Riikka Purra ja valtiovarainministeriö esittivät 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Jo aiemmin hallitus on päättänyt 140 miljoonan euron eli 36 prosentin leikkauksista valtionavustuksiin. Demarinaisten puheenjohtajisto vaatii, että hallitus budjettiriihessään tunnistaa järjestöjen arvokkaan työn ja ei toteuta näitä Purran leikkauksia.

Keskustelu yhteiskunnan ja omaisten roolista vanhustenhoidossa on kysymys, joka tulee olemaan entistä ajankohtaisempi tulevina vuosina suurten ikäpolvien ikääntyessä. Demarinaiset muistuttavat, että hoivan ja kotitöiden kohdalla ajaudutaan yhä perinteiseen työnjakoon arjessa ja korostuen naisten vastuulle. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia naisten urakehitykseen, eläkekertymään ja jaksamiseen. Omaishoitajaliiton mukaan Suomessa on jopa 350 000 omais- ja läheishoitajaa, joista 50 000 on kunnan kanssa sopimuksen tehnyttä sopimusomaishoitajaa. Näistä sopimusomaishoitajista jopa 70 prosenttia on naisia.

Vahva julkinen talous on naisten oikeuksien ja tasa-arvon toteutumisen kannalta välttämätöntä. Esimerkiksi palkkatasa-arvon edistäminen ja valmius puuttua raskaus- ja perhevapaasyrjintään riippuvat paljon julkisen talouden tilasta ja siihen käytettävissä olevista varoista. Orpon hallitus ja erityisesti pääministeripuolue kokoomus, aloittivat vaalikautensa lupauksella korjata Suomen talous, mutta saldo on reilusti miinuksen puolella.

Demarinaiset vaatii, että Suomen hallituksen on välittömästi ryhdyttävä toimiin Palestiinan valtion tunnustamiseksi. Hallitus on erimielinen ja liian hidas toimissaan tilanteessa, jossa jo yli 50 000 ihmistä on kuollut Israelin armeijan säälimättömissä iskuissa vastoin kaikkia ihmisoikeusperiaatteita ja kansainvälistä lainsäädäntöä. Palestiinan valtion on tunnustanut jo noin 150 maata ja tunnustaneiden joukko on kasvamassa.

Lääketiede on pitkään perustunut olettamukselle, että miehillä tehtyjen tutkimuksien tulokset voidaan yleistää kaikkiin sukupuoliin. Tällä niin kutsutulla lääketieteen sukupuolivinoumalla on kielteisiä vaikutuksia naisten saamaan hoitoon ja hoitotuloksiin. Naisten terveysongelmiin, kuten gynekologisten sairauksien tutkimukseen, investoidaan merkittävästi vähemmän suhteessa niiden esiintyvyyteen ja vakavuuteen verratessa miehiä koskeviin tutkimuskohteisiin. Vaikutukset näkyvät laajemmin yhteiskunnassa ja jopa naisten toimeentulossa. ”Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa naisten saamat hoidot eivät ole yhtä tehokkaita, hoidon saamisessa on ongelmia ja tautien diagnosointi viivästyy jopa vuosilla. Esimerkiksi endometrioosia sairastaa 10–15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista. Silti tämän sairauden diagnoosiviive on jopa 6-9 vuotta siitäkin huolimatta, että vaiva aiheuttaa kipua ja työkyvyn laskua”, ihmettelee Demarinaisten puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Helena Ma

Moni perheellinen ja matalapalkka-alalla työskentelevä saattoi hetken ilahtua nähdessään uutiset hallituksen ilmoittamista veronkevennyksistä. Lähemmin tarkasteltuna kuitenkin huomaa, että hallituksen puoliväliriihessä tehdyt päätökset eivät hyödytä pienituloisempaa, usein naisvaltaisella alalla työskentelevää naista. Sen sijaan eurot valuvat suurituloisimpien, useimmiten miesten, lompakoihin.

Orpon hallitus kertoi eilen (27.3.) osan päättämistään 170 miljoonan euron säästöistä, jotka hallitus aikoo tehdä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nyt kerrotut säästökohteet ovat lastensuojelu, vammaispalvelut ja kotihoidonpalvelut. Esimerkiksi vanhusten kotihoidosta vähennetään jopa satoja tuhansia kotikäyntejä ja korvataan niitä teknologialla. Hallitus jätti yhä kertomatta, mistä se aikoo leikata vielä sata miljoonaa euroa.

Orpon hallitus on rajaamassa Kela-korvausten ulkopuolelle naispareja ja itsellisiä naisia, eli juuri niitä ryhmiä, joilla on suuri tarve hedelmöityshoidoille. Tämä vaikeuttaisi merkittävällä tavalla monimuotoisten perheiden lapsihaaveiden toteutumista.

Eduskunnassa äänestettiin keskiviikkona (19.3.) Kela-korvauksista. SDP:n eduskuntaryhmä äänesti hedelmöityshoitoja koskevaa esitystä vastaan, sillä se syrjii itsellisiä naisia ja naispareja rajatessaan heidät korvausten ulkopuolelle. SDP tuki kuitenkin Kela-korvausten korotuksia gynekologikäynneille ja suun terveydenhuoltoon. Demarinaisten puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Helena Marttila perustelee äänestysratkaisua yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla.

Ylen (4.3.) julkaisemien tietojen mukaan miesten ja naisten palkkaerot samojen tutkintojen sisällä voivat olla suurimmillaan jopa yli 2 000 euroa kuussa. SDP:n kansanedustaja ja Demarinaisten puheenjohtaja Helena Marttila peräänkuuluttaa hallitukselta toimia palkka-avoimuuden ja työelämän tasa-arvon parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveysalan sekä toimeentulon leikkaukset vaarantavat naisten ja perheiden asemaa. Hallituksen leikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta. THL:n arvion mukaan hallituksen päätökset työttömyysturvaan, asumistukeen ja muihin etuuksiin siirtävät noin 100 000 ihmistä toimeentulotuen piiriin. Tästä huolimatta hallitus on esittämässä lisäleikkauksia viimesijaiseksi turvaksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.

Sosialidemokraattisten Naisten 17. liittokokous on valinnut Helena Marttilan liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027. Liiton uusi puheenjohtaja piti linjapuheen sunnuntaina 10.11. liittokokouksen päätteeksi.

Puheenjohtajan Helena Marttilan ja kahden varapuheenjohtajan Tawar Salarin ja Miina-Anniina Heiskasen lisäksi hallitukseen valittiin 12 varsinaista ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kausi kestää 2025–2027. Sosialidemokraattisten Naisten hallitukseen valittiin: Irja Vaateri (Helsinki) Virpi Sorsa (Häme) Satu Honkonen (Lappi) Sari Melkko (Kaakkois-Suomi) Tuula Peltonen (Keski-Suomi) Sonja Heiskanen (Oulu) Marjut Leppänen (Pirkanmaa) Hanna-Leena Saarela (Pohjanmaa) Tuija Ketola (Satakunta) Tytti Luoma (Savo-Karjala) Nina Savinen (Varsinais-Suomi) Kirsi Oksanen (Uusimaa) Heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ovat: Minna Salminen (Helsinki) Soile Pasanen (Häme) Henna Knuuti (Lappi) Sari Rautiainen (Kaakkois-Suomi) Tiina Liimatainen (Keski-Suomi) Helena Ohtonen (Oulu) Tuula Petäkoski-Hult (Pirkanmaa) Kirsi Kandolin (Pohjanmaa) Rosalia Breider (Satakunta) Niina Karppanen (Savo-Karjala) Päivi Rantanen (Varsinais-Suomi) Maila Tikkanen (Uusimaa)

Sosialidemokraattisten Naisten 17. liittokokous valitsi 1. varapuheenjohtajaksi Tawar Salarin ja Miina-Anniina Heiskasen 2. varapuheenjohtajaksi.

Sosialidemokraattisten Naisten 17. liittokokous on kutsunut seuraavat henkilöt kunniajäseniksi: Helsinki Seija Beurling Häme Maija Auvinen Kaakkois-Suomi Kaija Järvinen Keski-Suomi Sisko Linna Lappi Eira Setälä Pohjanmaa Elisa Salama Pirkanmaa Pirkko Tienari Satakunta Hannele Pohjavirta Savo-Karjala Eeva Vartiainen Oulu Leena Törrö Uusimaa Maire Suomi Varsinais-Suomi Maiju Boenisch