Mielenterveyspooli

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa myös resursseja muutosten johdosta kasvavien alkoholi- ja rahapelihaittojen ehkäisylle.

Parempaan mielenterveyshoitoon pääsyn lisäksi tarvitaan mielenterveyden edistämisen toimia ja matalan kynnyksen tukea. Terapiatakuu tarvitaan koko väestölle.

Mielenterveyspoolin ja mielenterveysjärjestöjen vuosien ponnistelu tuotti tulosta, kun työryhmään valtioneuvoston periaatepäätökselle mielenterveyden edistämiseksi saatiin vahva järjestöedustus.

Mielenterveyspoolin “mielenterveyden puutarhurien” viestin paremmasta mielenterveydestä tuottavuuden ehtona vastaanotti pääministeri Petteri Orpon valtiosihteeri Risto Artjoki.

Mielenterveyspooli muistuttaa tempauksellaan 22.4. puoliväliriihipaikka Smolnan ulkopuolella, että kestävän kasvun uralle ei päästä ilman mielenterveyttä.

Mielenterveys ja ihmisoikeudet -seminaarissa 12. maaliskuuta kuultiin muun muassa rasismin ja syrjinnän mielenterveysvaikutuksista, itsemääräämisoikeuslainsäädännöstä, saamelaisten psykososiaalisista palveluista sekä järjestöistä ihmisoikeusongelmien esiin nostajina.

Mielenterveysoikeudet eli mielenterveyteen liittyvät ihmis- ja perusoikeudet ovat ajankohtainen teema. Mielenterveyden häiriöitä kohtaavien ihmisten sekä heidän omaistensa mielenterveysoikeuksien toteutumisessa on parantamisen varaa.

Neuvottelukunta toteaa, että kansalaisjärjestöjen riippumattomuus ja toimintaedellytykset on turvattava avustusleikkausten jälkeenkin, ja että järjestöille osoitettujen lahjoitusten verovähennysoikeus tulisi ulottaa myös sosiaali- ja terveysalan järjestöihin.

Aalto-Matturin mukaan julkiset palvelut eivät nykyisellään pysty vastaamaan mielenterveyden tuen ja avun tarpeeseen. Samaan aikaan järjestöjen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ja matalan kynnyksen tuki ovat uhattuina. Varapuheenjohtaja Minna Savolainen peräänkuuluttaa toivon ja tulevaisuudenuskon vahvistamista.

Tulevaisuuden sosiaaliturvan pitää huomioida ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia. Sosiaaliturvan täytyy ottaa huomioon monenlaiset elämäntilanteet ja niiden muutokset.

Heikentyneen mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat nyt jopa 11 miljardia euroa vuosittain. Valtion talousarviossa tuleekin torjua mielenterveyskriisiä monipuolisin toimin.

Mielenterveyspooli vetoaa eduskuntaan, jotta se kohtuullistaisi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksia valtion talousarviossa.

Säästövinkeillä Mielenterveyspooli muistuttaa hallitusta siitä, että kestäviä säästöjä saadaan aikaan vain löytämällä ratkaisuja mielenterveyskriisiin.

Hallitus on hylkäämässä ihmiset, joilla on päihde- tai mielenterveysongelma. Jopa kolmanneksen leikkaukset kansalaisjärjestöiltä vaarantavat matalan kynnyksen tuen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Samalla kasvavat kustannukset ja paine julkisen sektorin palveluissa.

EU-komission mielenterveysaloitteen toimeenpanoa edistettiin 16.5.2024 ”Mielenterveyspolitiikka Suomessa – Tie eteenpäin” -keskustelutilaisuudessa, jossa olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, suomalaisia mielenterveysjärjestöjä ja WHO:n Euroopan aluetoimisto.

Eduskunnan Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että lapsille ja nuorille turvataan koko Suomessa yhdenvertainen pääsy tarpeenmukaiseen ja vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon.

Nuorten mielenterveydessä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä. Yhä useampi nuori oireilee psyykkisesti tai kokee kuormitusta. Mielenterveyden diagnoosien määrä on kasvanut.

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii terveydenhuollolta asiantuntevaa ja tarpeenmukaista palvelua itsemurhaa yrittäneille ja muille itsetuhoisille ihmisille. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa itsemurhien ehkäisyyn laadittua Käypä hoito -suositusta.

Mielenterveyspooli peräänkuuluttaa lasten ja nuorten kuulemista terapiatakuun valmistelussa ja arvioinnissa sekä ihmisten moninaisuuden huomioon ottamista terapiatakuun toteuttamisessa.

Leikkaus nuoren kuntoutusrahaan voi vaikuttaa nuoren toimeentuloon, heikentää kuntoutukseen sitoutumista ja lisätä mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.