Mielenterveyspooli

Miten mielenterveyskriisi ratkaistaan? -kansanedustajapaneelissa 10.10. keskusteltiin muun muassa mielenterveyshoidon saatavuudesta ja saavutettavuudesta, itsemääräämisoikeudesta ja poliittisten päätösten mielenterveysvaikutusten arvioinnista. Kaikki paneeliin osallistuneet kansanedustajat kannattivat terapiatakuun laajentamista koko väestöön, vuoteen 2030 ulottuvan mielenterveysstrategian jatkamista ja mielenterveysvaikutusten arvioinnin ottamista sitovasti käyttöön lainsäädännön ja poliittisten päätösten valmistelussa.

Kansanedustajapaneelissa Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ruoditaan mielenterveyspolitiikan nykytilaa ja tulevaisuutta sekä mielenterveysoikeuksien toteutumista.

Itsemurhien ehkäisytyön resurssit ja laatu on turvattava niin julkisella kuin kolmannella sektorilla, peräänkuuluttaa Paula Risikko Itsemurhien ehkäisypäivänä 10. syyskuuta.

Järjestöillä on merkittävä rooli ihmisten tavoittamisessa ja heidän resilienssinsä vahvistamisessa, kriisipalveluiden tuottamisessa sekä ihmisten turvallisuustarpeita koskevan tiedon tuottamisessa.

Järjestöt osoittivat mieltään sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvia avustusleikkauksia vastaan. “Kun kansalaisyhteiskuntaa vastaan hyökätään, heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ääni vaikenee”, muistutettiin puheenvuorossa.

Järjestöt osoittavat mieltään valtiovarainministeriön esittämiä järjestöleikkauksia vastaan 1. syyskuuta budjettiriihen käynnistyessä.

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa myös resursseja muutosten johdosta kasvavien alkoholi- ja rahapelihaittojen ehkäisylle.

Parempaan mielenterveyshoitoon pääsyn lisäksi tarvitaan mielenterveyden edistämisen toimia ja matalan kynnyksen tukea. Terapiatakuu tarvitaan koko väestölle.

Mielenterveyspoolin ja mielenterveysjärjestöjen vuosien ponnistelu tuotti tulosta, kun työryhmään valtioneuvoston periaatepäätökselle mielenterveyden edistämiseksi saatiin vahva järjestöedustus.

Mielenterveyspoolin “mielenterveyden puutarhurien” viestin paremmasta mielenterveydestä tuottavuuden ehtona vastaanotti pääministeri Petteri Orpon valtiosihteeri Risto Artjoki.

Mielenterveyspooli muistuttaa tempauksellaan 22.4. puoliväliriihipaikka Smolnan ulkopuolella, että kestävän kasvun uralle ei päästä ilman mielenterveyttä.

Mielenterveys ja ihmisoikeudet -seminaarissa 12. maaliskuuta kuultiin muun muassa rasismin ja syrjinnän mielenterveysvaikutuksista, itsemääräämisoikeuslainsäädännöstä, saamelaisten psykososiaalisista palveluista sekä järjestöistä ihmisoikeusongelmien esiin nostajina.

Mielenterveysoikeudet eli mielenterveyteen liittyvät ihmis- ja perusoikeudet ovat ajankohtainen teema. Mielenterveyden häiriöitä kohtaavien ihmisten sekä heidän omaistensa mielenterveysoikeuksien toteutumisessa on parantamisen varaa.

Neuvottelukunta toteaa, että kansalaisjärjestöjen riippumattomuus ja toimintaedellytykset on turvattava avustusleikkausten jälkeenkin, ja että järjestöille osoitettujen lahjoitusten verovähennysoikeus tulisi ulottaa myös sosiaali- ja terveysalan järjestöihin.

Aalto-Matturin mukaan julkiset palvelut eivät nykyisellään pysty vastaamaan mielenterveyden tuen ja avun tarpeeseen. Samaan aikaan järjestöjen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ja matalan kynnyksen tuki ovat uhattuina. Varapuheenjohtaja Minna Savolainen peräänkuuluttaa toivon ja tulevaisuudenuskon vahvistamista.

Tulevaisuuden sosiaaliturvan pitää huomioida ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia. Sosiaaliturvan täytyy ottaa huomioon monenlaiset elämäntilanteet ja niiden muutokset.

Heikentyneen mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat nyt jopa 11 miljardia euroa vuosittain. Valtion talousarviossa tuleekin torjua mielenterveyskriisiä monipuolisin toimin.

Mielenterveyspooli vetoaa eduskuntaan, jotta se kohtuullistaisi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksia valtion talousarviossa.

Säästövinkeillä Mielenterveyspooli muistuttaa hallitusta siitä, että kestäviä säästöjä saadaan aikaan vain löytämällä ratkaisuja mielenterveyskriisiin.

Hallitus on hylkäämässä ihmiset, joilla on päihde- tai mielenterveysongelma. Jopa kolmanneksen leikkaukset kansalaisjärjestöiltä vaarantavat matalan kynnyksen tuen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Samalla kasvavat kustannukset ja paine julkisen sektorin palveluissa.