Jyväskylän yliopisto

Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin 115 opiskelupaikkaan pyrki 679 hakijaa, joilta kertyi hakukohdekohtaisia hakemuksia 765 kappaletta.

Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa perjantaina 26.9.2025. Tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk.

Lapsiperheiden hyvinvointi on viimeaikaisten tutkimusten valossa polarisoitunut ja ongelmat vaikeutuneet. Kuinka perheitä tuetaan silloin, kun arki painaa? KM Kaija Rautaparta-Pennanen selvitti väitöstutkimuksessaan perheiden tukemisen monialaisia käytänteitä. Rautaparta-Pennanen tarkasteli tutkimuksessaan työtä perhekeskuksissa ja niiden verkostoissa, erityisesti matalan kynnyksen palveluissa.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi yhteensä 29 miljoonaa euroa talouskasvua sekä tulevaisuuden työelämää tukevaan tutkimukseen. Kymmenessä rahoitettavassa konsortiossa eli hankekokonaisuudessa tehdään pitkäjänteistä tutkimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

PsL Jaana Lilja tarkasteli väitöskirjassaan psykoterapiaa aineistolähtöisesti psykoterapiakontekstissa oman työnsä ja asiakkaidensa psykoterapiakokemusten kautta. Tutkimuksen tutkimusaineistona olivat yhden psykoterapeutin ja hänen asiakkaidensa vapaamuotoiset kirjoitelmat.

Jyväskylän ylipiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen yliopistonopettaja Tuomo Äkkinen aloitti Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtajana 1.8.2025. Hänen tavoitteenaan on niin lasten kuin aikuistenkin kiinnostuksen herättäminen tiedettä, tutkimusta ja tietoa kohtaan, mikä onnistuu parhaiten silloin, kun tiedettä lähestytään tutuista ja käytännöllisistä lähtökohdista itse tekemällä.

På 2020-talet ordnar kommunerna grundläggande utbildning i differentierade demografiska förhållanden. I flera kommuner i Finland minskar antalet barn betydligt under de närmaste åren, i tillväxtcentrumen präglas utvecklingen däremot av en ökning i den flerspråkiga befolkningen. En färsk utredning som undervisnings- och kulturministeriet beställt ger en lägesbild av nuläget och framtidsutsikterna för ordnandet av den grundläggande utbildningen i väldigt olika typer av finländska kommuner.

Kunnat järjestävät 2020-luvulla perusopetusta eriytyvissä väestöllisissä olosuhteissa. Useissa Suomen kunnissa lasten määrä vähenee lähivuosina huomattavasti, kasvukeskuksissa puolestaan kehitystä leimaa monikielisen väestönosan kasvu. Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys luo tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.

Tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan runsas reipas ja rasittava liikunta, hyvä fyysinen kunto ja terveellinen ruokavalio tukevat valtimoiden terveyttä lapsuudessa ja nuoruudessa. Erityisesti reipas ja rasittava liikunta sekä lihavuuden ehkäisy ovat avainasemassa sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.

Suomalaiset nuoret lukevat nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta lukeminen on sirpaloitunut kännykkäaikakaudella lyhyiden viestien ja tekstien lukemiseen. Vaikka kirjojenkin lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on laskenut jyrkästi. Erityisesti aktiivilukijoiden määrä on laskenut 15–24-vuotiaiden nuorten joukossa. Herättääksemme osaltamme lukemisintoa julkaisemme valtakunnallisen kirjoituskilpailun 13–16-vuotiaille sekä 17–20-vuotiaille nuorille. Nykytrendin mukaisesti kilpailuraadin parhaiksi valitsemista kirjoituksista julkaistaan kaikille kuunneltavaksi ilmaiset ääniteokset suomalaisessa VoiceBooks-äänikirjasovelluksessa.

Toukokuussa aikuiskasvatuksen professorina aloittanut Kaija Collin on tarkastellut työurallaan aikuisten oppimista monesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva jatkuva oppiminen puhututtaa etenkin nykyajan vaativassa ja kovatahtisessa työelämässä, mutta sen yhteyksiä työhyvinvointiin tulisi Collinin mukaan selvittää tarkemmin.

Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus analysoi 176 kansallislaulun tunneilmaisua. Tulosten mukaan päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien maiden kansallislaulut ovat energisiä, kun taas pohjoisempien maiden laulut olivat surumielisempiä. Yllättäen suomalaisten Maamme-laulu osoittautui iloisemmaksi kuin osattiin odottaa.

Liikuntatieteellinen tiedekunta järjestää Paediatric Work Physiology 2025 -konferenssin 9.–12. syyskuuta Peurungassa. Tapahtuma kokoaa yhteen lasten liikunnan ja terveyden asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssin pääteemana on lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi, ja ohjelmassa käsitellään muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia lasten terveyteen ja liikuntaan.

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat havainneet, että tuhka näyttää olevan erinomainen lisäaine biojätteen mädätysprosessiin sekä metaanin tuotannon että mädätysjäännöksen lannoitusominaisuuksien kannalta. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Biomass and Bioenergy -lehdessä.

Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2025–2026 avajaispuhe 3.9.2025.

Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella on aloittanut kolme uutta matematiikan professoria 1.9.2025. Tuoreiden professoreiden Tapio Rajalan, Mikko Parviaisen ja Vesa Julinin mielestä matematiikka on ihmiskunnan yksi suurimpia saavutuksia, sillä sen avulla voidaan muuttaa maailmaa.

Jyväskylän yliopiston vuoden alumniksi on valittu johtava ekonomisti Miikka Rokkanen. Miikka Rokkanen on suorittanut kandidaatin ja maisterin tutkinnot Jyväskylän yliopistossa ja on väitellyt tohtoriksi taloustieteestä Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) vuonna 2014.

Valmet ja Jyväskylän yliopisto ovat solmineet kumppanuussopimuksen. Syventyvä tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyö liittyy muiden muassa uusiutuviin materiaaleihin, teollisten prosessien optimointiin ja tekoälyyn.

Voimaharjoittelu on jo pitkään ollut suuressa suosiossa niin urheilijoiden kuin kuntoilijoiden keskuudessa. Mutta pitäisikö kaikkien harjoitella samalla tavalla? Johanna Kotikankaan väitöskirjatutkimus antaa selkeän vastauksen: ei pitäisi. Yksilön aiempi harjoitustausta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten elimistö kuormittuu voimaharjoitusten aikana ja miten se palautuu harjoitusten jälkeen. Tämä korostaa yksilöllisen harjoittelun merkitystä – yksi ja sama harjoitus ei sovi kaikille.

Suomalainen opettajankoulutus tunnetaan kansainvälisesti korkeasta tasostaan, mutta opettajankoulutusohjelmien vetovoimissa on suuria eroja. Kahdessa suomalaisia opettajaopiskelijoita tarkastelleessa tutkimuksessa selvitettiin motiiveja opettajaksi hakeutumiselle. Tutkimukset tarjoavat näkökulmia siihen, miten opettajankoulutuksen vetovoimaa ja opettajien työssä pysyvyyttä voitaisiin vahvistaa.