Kustantamo S&S

S&S:n syksyn listalta löytyvät muun muassa Anjet Daanjen suurromaani Laulu haikarasta ja dromedaarista, Richard Flanaganin genremääritelmiä kaihtava muistelmateos Seitsemäs kysymys sekä Jakob Norrgårdin riemastuttava kuvakirja Kipinä. Näiden lisäksi Anja Portinin Finlandia-palkittu Radio Popov saa odotettua jatkoa ja Taika Mannilan esikoisromaanissa pohditaan, mitä tapahtuu ikääntyneille it girleille.

Anton Montin tietokirja Ultrat – Väkivalta ja mafia Italian jalkapallokatsomoissa kuvaa, kuinka järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut italialaisiin faniryhmiin ja ottanut haltuunsa katsomoihin liittyviä toimintoja, kuten laittoman lippukaupan, fanituotemyynnin ja epäviralliset turvajärjestelyt.

KAJ-yhtyeestä ja euroviisulavoilta tunnetun Axel Åhmanin esikoisromaani Tulisielu (suom. Katariina Kallio) kuvaa niitä sisukkaita ihmisiä, jotka pitävät pikkupaikkakunnat pystyssä. Tragikoominen romaani tarkastelee vapaaehtoistyön hintaa ja yhteisöllisyyden voimaa ajassa, jossa maaseudun elinvoima on koetuksella.

Michaela von Kügelgen julkaisee tänä vuonna kolme romaania. Kansainväliseksi ilmiöksi nousseen Villa Hilda -sarjan toinen osa Kotiin saaristoon ilmestyy maaliskuussa, ja elokuussa ilmestyy uuden dekkarisarjan avaus. Villa Hilda -sarjan kolmas osa ilmestyy marraskuussa.

Anu Kaaja tunnetaan rohkeasta ja älykkäästä proosastaan, jossa taidehistoria, kirjallisuus ja nykyajan ilmiöt kietoutuvat toisiinsa. Hänen uusi romaaninsa Siluetinleikkaaja on melankolinen ja hypnoottinen kertomus kertomuksista – ja siitä, miksi pimeys kiehtoo meitä.

Susanna Hastin romaani Toivottomuus on valittu Suomen ehdokkaaksi Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon lyhytlistalle. Ehdokkuus julkistettiin Brysselissä 27. helmikuuta. Palkinto nostaa esiin Euroopan kiinnostavimpia uusia kaunokirjallisia ääniä, ja tänä vuonna lyhytlistalle valittiin 14 teosta eri maista.

Argentiinalaisen tähtikirjailijan Camila Sosa Villadan toinen suomeksi ilmestyvä romaani Kesytysteoria (suom. Emmi Ketonen) on raaka, hellä ja järisyttävän kirkas kertomus rakkaudesta, joka muuttuu kesyttämiseksi. Kansainvälisesti ylistetty teos kysyy, mitä joudumme uhraamaan, jotta kelpaisimme perheeseen, parisuhteeseen ja yhteiskuntaan.

Miltä näyttää kirjallisuuden historia, kun katse suunnataan siihen, mitä ei enää ole? Kadonneet kirjallisuuden lajit avaa ovet kirjallisuuden hämärään historiaan ja tuo päivänvaloon 30 lajia, jotka ovat hiljalleen liukuneet unohduksiin – antiikin papyruskääröistä 1800-luvulle saakka. Teos on lumoava konvehtirasia kirjallisuuden ystäville: tiiviitä, tarinallisia lukuja täynnä menneisyyden kaikuja.

S&S:n kesän listalta löytyvät muun muassa kuuma kotimainen lätkäromanssi, uuden Helsinkiin sijoittuvan dekkarisarjan avausosa sekä kiehtova tietokirja eläintutkijoiden ja -ammattilaisten maailmasta. Näiden lisäksi Malin Klingenbergin huikea Gibatin tarinoita -trilogia tulee päätökseensä ja Virginia Woolfin klassikko Orlando saa uuden suomennoksen Kaisa Katteluksen kynästä.

Kristiina Wallinin romaani Laituri tutkii luopumista, ikääntymistä ja elämänmittaista rakkautta. Taiteilija-runoilijapari Hanna ja Einar ovat eläneet koko aikuisikänsä meren äärellä talossa, josta on tullut osa heitä. Nyt voimat hiipuvat – ja edessä on hetki, jolloin kaikesta rakkaasta on päästettävä irti.

Virginia Woolfin Mrs Dalloway täyttää sata vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi teos ilmestyy täysin uutena suomennoksena nimellä Rouva Dalloway. Suomennoksesta vastaa muun muassa kirjallisuuden valtionpalkinnon saanut kääntäjä Kaijamari Sivill. Teoksen jälkisanoissa Sivill jakaa otteita työpäiväkirjastaan ja tarjoaa lukijalle harvinaislaatuisen mahdollisuuden kurkistaa kääntäjän työprosessiin.

Kaksi Kustantamo S&S:n lastenkirjaa on valittu ehdokkaiksi vuoden 2026 Runeberg Junior -palkinnolle: Ulla Donnerin Pysäyttäkää voro! ja Maija Hurmen Mistä kaikki päivät tulevat?, joka on lisäksi ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi.

Eva Frantz julkaisee kymmenennen kirjansa – ja samalla neljännen lastenkirjansa. Marraskuussa 2025 ilmestyvä Kilpikonnasaari on tunnelmallinen ja jännittävä romaani 9–12-vuotiaille. Kilpikonnasaari sai inspiraationsa Välimeren saaresta, mutta Frantz vie lukijan pohjoiseen, karuun ja salaperäiseen maisemaan.

Kuvittaja ja kirjailija Maija Hurme on ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi filosofisella kuvakirjallaan Mistä kaikki päivät tulevat?. Kirja kokoaa yhteen lasten suuria ja pieniä kysymyksiä ja kutsuu aikuiset ja lapset yhteiseen pohdintaan.

Kustantamo S&S:n kevään 2026 kirjavalikoima kutsuu pohtimaan, miten suhtaudumme luopumiseen hiipuvien resurssien maailmassa.

Turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen toimittajan Marcus Lindqvistin uusi teos Taistelu Ukrainasta (suom. Klaus Laitinmäki) kertoo Ukrainan sodan käänteentekevistä hetkistä – ja siitä, miten kansa jonka ei pitänyt selviytyä, pysäytti maailman toiseksi vahvimman armeijan.

Kasvot ovat tutut, ja niin on äänikin. Mieleen nousee monta rakastettua hahmoa: Nalle Puh, Tiivi-Taavi, Alfred J. Kwak ja Salkkareiden Seppo. Kyseessä on tietysti satojen roolien mies, näyttelijä Jarmo Koski, joka nyt kertoo ensimmäistä kertaa koko tarinansa kirjassa Salattu elämäni.

Mies istuu taksissa matkalla onnittelemaan äitiään, joka täyttää 110 vuotta ja asuu Glory Days -nimisessä vanhainkodissa pienessä Betlehemin kaupungissa. Perille päästyään hän kuitenkin huomaa, että hoivakoti on suljettu – eikä kukaan tiedä, minne vanhukset ovat kadonneet.

Linus Nymanin tietokirja Hyvät hakkerit on ylistys uteliaisuudelle, avoimelle lähdekoodille ja teknologian hyvälle voimalle. Se kuljettaa läpi tietotekniikan historian, jossa suomalaisilla on ollut yllättävän suuri rooli.

Moni tuntee Axel Åhmanin huumoriyhtye KAJ:n jäsenenä ja Ruotsin euroviisuedustajana. Jo ennen euroviisuhuumaa Åhman on ollut arvostettu kirjailija, ja nyt julkaistaan suomeksi hänen esikoisnovellikokoelmansa Rääppöö – Saunavaltaistuin ja muita novelleja (suom. Katriina Huttunen). Ruotsinkielinen alkuteos Klein on saanut ylistävän vastaanoton sekä Suomessa että Ruotsissa; kirjasta on otettu jo seitsemän painosta. Ensi keväänä julkaistaan suomeksi myös Åhmanin romaani Tulisielu, joka ilmestyi ruotsiksi vuonna 2023 (Eldsjäl).