Camila Sosa Villadan esikoisromaani Yöeläimiä (suom. Emmi Ketonen) kertoo hyljeksitystä transyhteisöstä, joka yhtenä yönä löytää hylätyn poikavauvan puistosta ja ottaa lapsen luokseen asumaan. Kirjan vastaanotto espanjankielisessä maailmassa on ollut sensaatiomainen, ja Sosa Villadan kirjallinen ura on saanut vauhdikkaan lähdön, kun kirjan käännösoikeudet on myyty yli 20:lle kielialueelle. Kirjailija esiintyy Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla lauantaina 25.5.2024.

Uudessa kirjassa Sotilas nro 13 toimittaja Marcus Lindqvist kertoo vuonna 2022 Ukrainassa sotineen suomalaisen reservinupseeri Ralf Sirénin ja hänen tovereidensa kokemuksista sodassa ja sen jälkeen. Sotaa kuvataan läheltä ja kaaoksen tunne on väistämätön. Sodan raakuus vaikutti Siréniin ja hän kärsii yhä posttraumaattisista oireista. Kukaan ei palaa sodasta muuttumattomana.

Tänä vuonna S&S julkaisee vielä muun muassa Eva Frantzin, Astrid Swanin, Henni Kitin ja Johannes Anyurun romaanit, Anni Marttisen ja Mia Takulan tietokirjat ja Ellen Strömbergin, Vuokko Hurmeen ja Axel Åhmanin lastenkirjat.

Venäjällä opiskeluaikoinaan asunut elokuvaohjaaja Reetta Aalto käsitteli ensimmäisessä romaanissaan suomalaisen päähenkilön suhdetta venäläiseen mieheen. Uudessa romaanissa liikutaan samassa mielenmaisemassa, mutta keskiössä on keski-ikäistynyt kertoja, joka joutuu kohtaamaan menneisyyden asenteet ja ihmissuhteet uudessa valossa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkaa.

Johanna Försterin Unien sirkus on monikerroksinen tarina, jossa liikutaan lähitulevaisuuden totalitaarisessa Euroopassa, maagisessa rinnakkaismaailmassa ja päähenkilön muistoissa. Näistä syntyy kudelma, jossa kontrolloivan ympäristön valheellisuus asettuu vastakkain ilon ja mielikuvituksen kanssa.

Elämän ihme, vauva, muuttaa elämässä kaiken. Lopullisesti elämä mullistuu, kun vastasyntyneen isä jättää äidin. Härmälän internetissä julkaisemat puoliomaelämäkerralliset sarjakuvastripit herättivät laajaa kansainvälistä huomiota muutama vuosi sitten. Sen jälkeen Härmälä alkoi työstää aiheesta pidempää sarjakuvaromaania. Sinkkumutsi ilmestyy yhtä aikaa Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Vigdis Hjorthin kolmas suomennettu romaani on intensiivinen ja järkyttävä kuvaus nuoruudesta, joka tulee eletyksi yhä uudelleen. Romaani sai yksimielisesti ylistävän vastaanoton Norjassa syksyllä 2023 ja ilmestyy tuoreeltaan Katriina Huttusen loisteliaana suomennoksena.

Meri Valkaman journalistinen tietokirja Perinnönjako – Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta pureutuu presidentti Halosen työhön maailmanpoliittisesta näkökulmasta. Kirja sai alkunsa Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022, jolloin Halosta ryhdyttiin kritisoimaan rajusti hänen aiemmasta Venäjän-politiikastaan. Mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään? Voiko seuraava sukupolvi ymmärtää edeltäjien valintoja? Muun muassa siihen kirja etsii vastauksia. Perinnönjako pohjautuu Meri Valkaman ja Tarja Halosen vuoden ajan käymiin keskusteluihin. Valkama seurasi Halosen yhä jatkuvaa kansainvälistä työtä myös muun muassa Israeliin ja Palestiinaan suuntautuneella matkalla. Perinnönjako julkaistaan 19. maaliskuuta 2024, Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä.

Pitääkö traumasta vapautua kertomalla siitä kaikille, huutamalla asiansa megafoniin? Voiko oman tarinansa hyväksyä ja löytää uuden perheen kaltaisensa joukosta? Meri Kuusiston uudessa romaanissa kertoja kamppailee voidakseen käsitellä lapsuudessa koetun hyväksikäytön aiheuttamaa traumaa. Samalla nousee esiin yksi kirjallisuutemme viimeisistä tabuista – äiti hyväksikäyttäjänä. Liila on lahjakkaan kirjailijan neljäs romaani ja ilmiömäinen kerronnan taidonnäyte. Synkkää aihetta valaisevat omintakeiset ja osuvat, vinon huumorin sävyttämät huomiot maailmasta.

Suostumus on seksissä jokaisen oikeus. Kansainvälisen tasa-arvotyön moniottelija Elina Nikulainen on kirjoittanut aiheesta lempeän ja helposti lähestyttävän kirjan, joka sopii niin nuorille kuin vanhemmillekin.

Voiko rakkaudesta vielä kirjoittaa tuoreesti? Emilia Karjulan Kuningatar Mab ja Sanna Hirvosen Margit todistavat, että kyllä voi. Romaanit ovat kerronnaltaa erilaisia, mutta temaattisesti lähellä toisiaan. Rakkaus ja mustasukkaisuus, avoimet suhteet, polyamoria, queer ja rakkauden mytologiat lyövät kättä, kun keskiössä ei ole vain tyypillinen miehen ja naisen avioliittoon ja lapsiin johtava parisuhde.

Hannu Linkolan Kaseva – Jykeen kiven lämpö kertoo omaehtoisesta ja tinkimättömästä yhtyeestä, jonka tuotanto on kuin kätketty aarre. Kirjassa kuvataan tamperelaisen rock-kulttuurin kehitys 1960-luvulta 1980-luvulle, 2000-luvun nostalgia-aalto ja Kasevan uusi tuleminen sellaisina kuin yhtye, läheiset ja aikalaiset sen muistavat. Yhtee juhlii 50-vuotista taivaltaan tänä keväänä. Kirja julkaistaan 8.2., samana päivänä kun Tampereen Vapriikissa avautuu Manserock-näyttely.

Anu Kaajan neljäs proosateos, Rusetti, on yksi kymmenestä Runeberg-ehdokkaasta.

Iida Turpeisen romaani Elolliset saa vuoden parhaalle kaunokirjalliselle esikoisteokselle jaettavan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Palkintosumma on 15 000 euroa. Romaani käsittelee lajikatoa yhden lajin, stellerinmerilehmän, näkökulmasta.

Kustantamo S&S julkaisee keväällä muun muassa Camila Sosa Villadan, Vigdis Hjorthin, Elina Nikulaisen, Reetta Aallon, Meri Valkaman, Miila Westinin ja Ilja Karsikkaan teokset.

Millaisessa maailmassa ja millaisen tiedon varassa Tarja Halonen presidenttikausiensa aikana toimi? Entä mitä noiden vuosien aikana tapahtui maailmanpolitiikan kulisseissa? Perinnönjako – keskusteluja Tarja Halosen politiikasta selvittää, millainen on Halosen maailmanpoliittinen jalanjälki.

Elolliset on poikkeuksellisen vaikuttava esikoisromaani. Se käsittelee lajikatoa yhden lajin, stellerinmerilehmän, näkökulmasta. Luonnontutkija ja teologi Georg Wilhelm Steller löysi ja luokitteli uuden merilehmälajin tutkimusretkellä Beringinmerellä vuonna 1741, ja vain 27 vuotta myöhemmin laji oli metsästetty sukupuuttoon. Yksi kolmesta kokonaisena säilyneestä luurangosta löytyy Helsingin Luonnontieteellisen museon kokoelmista. Miten ja miksi stellerinmerilehmän luuranko on päätynyt tänne?

Kysymys luokasta alkoi vaivata toimittaja, tietokirjailija Sanna Kajander-Ruuthia. Hän luki tutkimuksia, kuuli asiantuntijoita ja haastatteli luokkasiirtymän tehneitä. Kaikki iloista keskiluokkaa? -kirjassa luokkamatkastaan kertovat omin sanoin esimerksi Alf Rehn, Virpi Salmi, Tommi Liimatta ja Minttu Murphy-Kaulanen.

Iida Turpeisen kolme viikkoa sitten julkaistu esikoisromaani Elolliset on saanut ylistävän vastaanoton. Kirjan painos loppui kustantajalta viikon sisällä julkaisusta, ja nyt romaani on jo herättänyt kansainvälisen mielenkiinnon. Käännösoikeudet on myyty Saksaan ja Viroon.

Agneta Rahikainen on tutkinut Edith Södergranin elämänvaiheita 30 vuotta ja on tänä päivänä aiheen johtava asiantuntija. Edith Södergran – Elämä kertoo Södergranin kiehtovasta elämästä, hänen lapsuudestaan Pietarissa, parantolajaksoista ulkomailla ja eristyneistä vuosista Karjalan Raivolassa, jossa hän kuoli 31-vuotiaana. Södergranin lyhyen elämänsä varrelle osui useampi sota ja vallankumous, jotka jättivät jälkensä hänen teoksiinsa. Tänä vuonna Södergranin kuolemasta on kulunut sata vuotta.