Suur-Savon Sähkö Oy

Konsernin liikevaihto 1–8/2024 oli 306,7 milj. euroa, joka on noin 5 prosenttia parempi kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Liikevaihdon kasvu johtuu pääosin kylmemmästä alkuvuoden säätilasta. Siirretyn sähkön määrä oli noin 7 prosenttia korkeampi vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1–8/2024 oli noin 11 milj. euroa korkeampi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon, mikä johtuu sähkön myynnin parantuneesta tuloskehityksestä.

Suur-Savon Sähkön hallitus on nimittänyt konsernin uudeksi talousjohtajaksi 27.6.2024 alkaen kauppatieteiden maisteri Tiina Tahvosen. Tiina Tahvonen on toiminut Lumme Energian business controllerina 7.8.2023 alkaen ja hoitanut 15.4.2024 alkaen vt. talousjohtajan tehtävää.

Alkuvuoden kylmä säätila kasvatti konsernin liikevaihtoa, mutta tulos jäi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa heikommaksi. Polttoaineiden hinnat jatkavat edelleen nousuaan, mikä pakottaa yhtiötä miettimään polttoainestrategiaa uudelleen. Konsernin liikevaihto 1–4/2024 oli 195,5 milj. euroa (korjattu edellisessä tiedotteessa ollut väärä liikevaihto), mikä on noin 9 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin kylmemmästä alkuvuoden säätilasta. Siirretyn sähkön määrä oli noin 20 prosenttia ja lämmön määrä noin 13 prosenttia suurempi alkuvuoteen 2023 verrattuna. Tulos 1–4/2024 jäi lähes 7 milj. euroa alhaisemmaksi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Suur-Savon Sähkön hallitus on nimittänyt konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi 15.4.2024 alkaen kauppatieteiden maisteri Mikael Venäläisen. Mikael Venäläinen on toiminut Suur-Savon Sähkö -konsernin talousjohtajana 1.9.2017 alkaen ja hoitanut 1.3.2024 alkaen vt. toimitusjohtajan tehtävää.

Suur-Savon Sähkö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin torstaina 11.4.2024 Mikkelissä. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen varsinaiselle yhtiökokoukselle määrittelemät asiat.

Poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi 2023 laski sähkönsiirtomäärää, joka jäi alhaisimmaksi koko 2000-luvulla. Investoinnit sähkönsiirtoverkon toimitusvarmuuden parantamiseksi pysyivät edelleen korkealla tasolla. Lämpöliiketoiminnan kannattavuuteen vaikutti heikentävästi energian, polttoaineiden ja kuljetuskustannusten nousu. Kohonneita kustannuksia ei kuitenkaan siirretty täysimääräisesti hintoihin, vaan ne jäivät yhtiön maksettaviksi. Sähköntuotannon volyymi kasvoi edellisvuodesta noin 27 prosentilla, johtuen pääosin Olkiluoto 3 tuotannon käynnistymisestä. Sähkön markkinahinnat laskivat merkittävästi edellisestä vuodesta, millä oli suurin vaikutus siihen, että sähkön tuotannon tulos jäi tappiolliseksi.

Kulunut vuosi on ollut 8,1 % normaalia selvästi lämpimämpi, mikä on yhdessä energiakriisin aikana terävöityneen energiansäästön kanssa leikannut energiankulutusta merkittävästi. Perusliiketoiminnan ollessa energian siirtoa ja myyntiä, volyymin pieneneminen vaikuttaa suoraan taloudelliseen suoritukseen. Konsernin liikevaihto tammi-elokuussa on ollut 293 M€ (2022: 220,4 M€). Liikevaihto nousi energiakriisin aikana syntyneiden sähkön loppuasiakassopimusten korkeammasta hintatasosta. Käyttökate oli 25,2 M€ (2022: 29,1 M€) ja liikevoitto 7 M€ (2022: 12,3 M€).

Aki Kaapro (FM) aloittaa Suur-Savon Sähkö Oy:n yksikönpäällikkönä 4.9.2023 vastuualueenaan analytiikka. Kaapro vastaa analytiikan johtamisesta sekä kehittämisestä.

Suur-Savon Sähkön hallintoneuvosto päätti 1.6.2023 kokouksessaan hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenyyksistä.

Suur-Savon Sähkö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin keskiviikkona 26.4.2023 Mikkelissä. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen varsinaiselle yhtiökokoukselle määrittelemät asiat.

Investoinnit sähköverkon toimintavarmuuteen, sekä oman toiminta-alueen aurinko- ja tuulivoimahankkeiden merkitys, korostuivat energiakriisiksi kehittyneen poikkeusvuoden aikana. Konserni pystyi toimimaan sähkön siirtoliiketoiminnassa sekä lämpöliiketoiminnassa ilman hinnankorotuksia.

Nyt julkaistuille alueille valokuituliittymät ja internetpalvelut toimitetaan kesän 2023 aikana.

Järvi-Suomen alueella toimiva Suur-Savon Sähkö Oy on perustanut tytäryhtiö Järvi-Suomen Valokuitu Oy:n. Yhtiön tehtävänä on rakentaa valokuituyhteyksiä ja toimittaa asiakkailleen internetpalveluita. Tavoitteena on 2030-luvun loppuun mennessä saavuttaa kahdenkymmenen tuhannen liittymän määrä.

Suur-Savon Sähkö Oy on esittänyt Luhangan kunnalle osayleiskaavan laadintaa tuulivoimapuiston suunnittelualueelle. Tuulivoimapuisto koostuisi noin seitsemästä tuulivoimalasta. Hankealue sijaitsee noin 10 kilometriä Luhangan keskustasta kaakkoon, Latamäen tuulivoimapuiston itäpuolella.

Eurooppalainen energiakriisi on kasvattanut energiahuollon alueellisen kehittämisen merkitystä. Konsernin alueellisilla kumppanuuksilla on erittäin tärkeä rooli toiminnassa.

Suur-Savon Sähkö rakentaa Pertunmaalle aurinkosähköpuiston, jonka yhteyteen on tavoitteena perustaa aurinkoenergian tuottamiseen, hyödyntämiseen ja varastointiin liittyvä tutkimus-, kehitys- ja innovointikeskus (TKI). Keskus mahdollistaa monipuolisen tutkimustoiminnan aidossa teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistossa ja sen infrastruktuuriin tukeutuen.

Suur-Savon Sähkö vahvistaa Järvi-Suomen sähköntuotantoa ja on päättänyt toteuttaa aurinkovoimalan Hirvensalmelle. Voimalan rakentaa Solarigo Systems ja sen tuottama sähkö myydään Lumme Energian aurinkosähkösopimuksina.

Suur-Savon Sähkö vahvistaa Järvi-Suomen sähköntuotantoa ja on päättänyt toteuttaa aurinkovoimalan Pertunmaalle. Voimalan on tarkoitus toimia myös oppimisympäristönä aurinkosähköalan kehittämiseksi. Voimalan rakentaa Solarigo Systems ja sen tuottama sähkö myydään Lumme Energian aurinkosähkösopimuksina.

Elosen Jämsässä sijaitsevan leipomon aurinkopaneelikenttää on viime päivinä tarkastettu dronejen avustuksella. Elosen noin 2300 aurinkopaneelista koostuva kenttä on kooltaan Keski-Suomen suurin. Droneilla tehtävän tarkastuksen avulla on määrä löytää mahdolliset huoltokohteet tehokkaammin kuin perinteisesti jalkaisin tarkastamalla.

Suur-Savon Sähkö -konserni on määrätietoisesti muuttanut liiketoimintamalliaan vuodesta 2016 lähtien: konserni on luonut kumppanuuksia paikallisten ja alueellisten yritysten kanssa ja toimintoja on siirretty heille ulkoistamalla. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tutki, miten tämä liiketoimintamallin muutos on näkynyt konsernin vaikutuksissa Etelä-Savon aluetalouteen vuosina 2016–2020. Tarkastelussa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi.