Pirkanmaan liitto

Maakuntavaltuusto päätti 1.6. kokouksessaan yksimielisesti, että Pirkanmaan maakuntajohtajaksi valitaan Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja, DI, MBA Ruut-Maaria Rissanen.

Suomen tuleva talouskasvu, työllisyys ja kilpailukyky rakentuvat yhä vahvemmin suurilla kaupunkiseuduilla. Väestönkasvu, uudet työpaikat, investoinnit ja innovaatiot keskittyvät erityisesti Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen ulottuvalle kasvukäytävälle, jonka ytimessä sijaitsee Pirkanmaa ja Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu.

Pirkanmaa muodostaa Suomen keskeisimmän liikenteen risteysalueen. Monet koko maan keskeisimmistä runkoväylistä kulkevat maakunnan kautta, ja työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että solmukohdan väylät vetävät. Nykytilassa näin ei ole: suuri osa sekä tie- että rataverkon pahimmista pullonkauloista sijoittuu Pirkanmaalle ja Tampereen seudulle.

Maakuntahallitus esittää yksimielisesti maakuntavaltuustolle, että Pirkanmaan liiton maakuntajohtajan virkaan valitaan suunnittelujohtaja, DI Ruut-Maaria Rissanen. Maakuntahallitus päätti esityksestä maanantaina 18.5. pidetyssä kokouksessaan.

Pirkanmaalla yhdistyvät vahva teollinen perusta, kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen sekä merkittävä puolustusteollisuuden keskittymä. Pirkanmaa nostaa uudistuvan teollisuuden ja kaksikäyttöteknologiat keskeiseksi painopisteeksi tulevan hallituskauden tavoitteissa. Pirkanmaa haluaa vauhdittaa tulevalla hallituskaudella erityisesti siru-, tekoäly-, puolustus-, avaruus- ja kaksikäyttöteknologioihin liittyviä investointeja, osaamista sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Suomen tulevaisuus rakentuu osaamiselle, sekä määrän että erityisesti laadun ja kohdentumisen varaan. Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteiden teema “maailmaa muuttavat osaajat” kiteyttää kasvumaakunnan keskeisen haasteen – miten varmistamme, että kasvukeskuksilla on kyky kouluttaa, houkutella ja pitää kiinni niistä ihmisistä ja yrityksistä, jotka luovat uutta talouskasvua, innovaatioita ja yhteiskunnallista kestävyyttä.

Pirkanmaan edunvalvontaryhmä on julkaissut tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. Liikenteen keskeiset investoinnit, puolustus- ja murrosteknologioiden kehittäminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä kasvavien kaupunkiseutujen roolin vahvistaminen muodostavat Pirkanmaan keskeiset tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan. Pirkanmaan kehittäminen vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja talouskasvua.

Pääradasta on kehitettävä korkeatasoinen, nopea ja toimintavarma liikenneväylä, joka on koko pituudeltaan kaksiraiteinen ja Helsinki–Tampere-välillä vähintään kolmeraiteinen. Tavoitteena on parantaa myös kansainvälisiä yhteyksiä. Pääradan kehittäminen edellyttää hallituskaudet ylittävää sitoutumista.

Maanantaina 13.4. pidettyjen haastatteluiden perusteella seuraavat henkilöt päätettiin lähettää henkilöarviointeihin: Olli Koski, yhteiskuntasuhdejohtaja, Helsinki Karoliina Laakkonen-Pöntys, -, Nokia Ruut-Maaria Rissanen, suunnittelujohtaja, Tampere Katso aikaisempi tiedote haastatteluun kutsutuista täältä. Katso aikaisempi tiedote virkaan hakeneista täältä.

Haastatteluun päätettiin kutsua seuraavat hakijat: Jaakko Helenius, toiminnanjohtaja, Järvelä Esa Kokkonen, johtaja, Tampere Olli Koski, yhteiskuntasuhdejohtaja, Helsinki Karoliina Laakkonen-Pöntys, -, Nokia Ruut-Maaria Rissanen, suunnittelujohtaja, Tampere Katso aikaisempi tiedote virkaan hakeneista täältä.

Haku päättyi 29.3.2026. Määräaikaan mennessä tuli yhdeksän hakemusta.

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus päätti 9.3. pidetyssä kokouksessaan julistaa maakuntajohtajan viran haettavaksi.

Länsi-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavaan hallitusohjelmaan konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan koko Suomen kasvua, kilpailukykyä ja turvallisuutta. Yhteiset hallitusohjelmaesitykset on koottu viiden teeman alle, jotka koskevat innovaatioita ja teollisuuden uudistumista, kokonaisturvallisuutta ja kaksikäyttöteknologioita, globaalia saavutettavuutta ja kestäviä liikenneratkaisuja, osaamistaloutta sekä kumppanuuksia talouskasvun vauhdittajana.

Valtatien 3 Tampere–Vaasa-välin edunvalvontaverkosto muistuttaa: Ennen kuin kolmostien rahoitusta odottavien hankkeiden jono lähivuosina entisestään kasvaa, on kolmostien kehittäminen käynnistettävä Alaskylä-Parkano-osuuden (17 M€) rahoituksella.

Pirkanmaan liitto ja Kiovan aluehallinto ovat käynnistämässä yhteistyötä alueiden välillä. Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 26.1. aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on rakentaa kokonaisvaltaista yhteistyötä viranomaisten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kesken.

Tampereen kaupunkiseudulla on vahvoja kaksikäyttöteknologioiden kehitystä tukevia ja mahdollistavia ekosysteemejä, osaamista, koulutusta, tutkimusta ja näihin liittyvä laaja yritysjoukko. Niiden pohjalta voidaan luoda eurooppalaisesti merkittävä kansallinen turvallisuus-, puolustus- ja kaksikäyttöteknologioihin keskittyvä monen eri toimijan ekosysteemi.

Pirkanmaalta on löydettävissä potentiaalisia hyvin saavutettavia sijainteja uusille ulkoampumaradoille. Ratojen toteuttaminen tai nykyisten laajentaminen vaatii todennäköisesti kuitenkin aina rakenteellisia meluntorjuntatoimenpiteitä.

Pirkanmaan maakuntastrategia on valmistunut maakunnan toimijoiden yhteistyön tuloksena. Se linjaa yhteistä tahtotilaa Pirkanmaan menestyksen edellytyksistä ja tulevaisuuden suunnasta.

Tänään on merkittävä päivä kansallisesti, mutta myös Pirkanmaan alueella. Valtatie 9 Tampere–Orivesi-osuuden rahoitus eteni eduskuntakäsittelyyn. Liikenneturvallisuus paranee ja ruuhkaisuus vähenee, kun Pirkanmaan pahin liikenteen pullonkaula poistuu. Kyseessä on samalla ollut kansallisen liikennejärjestelmämme kriittisin kuristuskohta.

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus korostaa, että koheesiopolitiikan tulee jatkossakin perustua aluelähtöisyyteen ja alueilla täytyy olla vahva rooli koheesiopolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa.