Pirkanmaan liitto

Pääradan Helsinki–Tampere-väli on Suomen kaukoliikenteen ylivoimaisesti vilkkain rataosuus ja samalla koko rataverkon merkittävimpiä liikenteellisiä pullonkauloja. Nykyinen infrastruktuuri ei mahdollista yhteysvälin matka-aikojen olennaista lyhentämistä tai kapasiteetin kasvattamista, sillä rataosuuden välityskyky on jo äärirajoilla.

Pirkanmaan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet kokoavat yhteen asioita, joilla voidaan vahvistaa maakunnan kasvua, kilpailukykyä ja elinvoimaa. Pk-yritysten näkökulmasta on tärkeää, että tulevissa valtakunnallisissa päätöksissä tunnistetaan Pirkanmaan potentiaali ja vahvistetaan niitä edellytyksiä, joiden varaan maakunnan kasvu rakentuu.

Pirkanmaan maakuntahallitus on myöntänyt vuoden 2026 Pirkanmaan palkinnon Tampereen Komediateatterille. Palkinto jaettiin Tampereen Raatihuoneella pidetyllä Pirkan päivän vastaanotolla tiistaina 1. syyskuuta.

”Pirkanmaan suunnittelussa yksi keskeinen painopiste on etelän kasvusuunta. Puskiaisten oikaisu ja siihen liittyvä tieverkon kehittäminen ei ole vain liikennepoliittinen kysymys, vaan liittyy myös puolustuslogistiseen huoltovarmuuteen ja sillä on suora vaikutus alueen elinkeinoelämän kasvupotentiaaliin”, toteaa maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitosta.

Alueellinen luova talous on kansallinen kilpailukykytekijä. Pirkanmaa on yksi Suomen vahvimmista audiovisuaalisen alan, pelialan ja luovan teknologian keskittymistä. Vahvuuden syitä ovat muun muassa luovien alojen pitkä ja vakiintunut koulutustarjonta, monipuolinen kulttuurikenttä, Tampereen vetovoimainen kaupunkikuva sekä kaupunkiseudun strateginen panostus luovan talouden kasvukärkiin.

Pirkanmaa on yksi Suomen vahvimmista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskittymistä, ja sen painoarvon on näyttävä myös valtion päätöksissä. Tampereen seudulla toimii 15 kansainvälisen yrityksen TKI-yksikköä, jotka tuovat alueelle osaamista, investointeja ja korkeatasoisia työpaikkoja. Pirkanmaan viesti seuraavalle hallituskaudelle on selvä: TKI-rahoitusta, investointikannusteita ja kansallisia kasvuvälineitä on kohdennettava nykyistä vahvemmin niille alueille, joilla syntyy vaikuttavinta tutkimusta, uusia yrityksiä ja vientikelpoisia innovaatioita.

Juhannuksen aika on Suomen tieverkon kovimpia rasitustestejä: puolisen Suomea lähtee yhtä aikaa matkustamaan mökille, tapahtumiin tai kuka mihinkin. Tilastokeskuksella on olemassa väestömuutoksen seurantaa varten jopa juhannuskerroin: kovimmissa mökkikunnissa se on yli 4, suurimmissa keskuskaupungeissa noin 0,6–0,7. Tieverkkoa ei tähän keskikesän kansainvaellukseen ja vuoden kovimpiin huipputunteihin tietenkään ole mitoitettu, ja ruuhkaisimmilla osuuksilla liikenne voi jumittua täysin.

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteissa ei ole kyse vain alueellisesta kehittämisestä, vaan koko Suomen kasvun edellytyksistä. Pirkanmaa on yksi maan keskeisistä liikenteen, teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen solmukohdista, joten täällä tehtävät ratkaisut näkyvät suoraan kilpailukyvyssä, viennissä ja huoltovarmuudessa.

Pirkanmaan maakuntahallitus pitää valitettavana, että valtatien 12 osuuden Alasjärvi–Huutijärvi (Tampere–Kangasala) nelikaistaistamishanke ei läpäissyt Väyläviraston investointiohjelman seulaa. Kyseessä on maan vilkkain rahoittamaton kaksikaistainen valtatie. Pirkanmaan suurhankkeita alkaa olla jonossa ruuhkaksi asti. Siksi investointivajeen purkaminen on aloitettava mahdollisimman pian kiireisimmästä eli valtatiestä 12. Perustellut faktat eivät johda toteuttamispäätöksiin täysin riittämättömän rahoituskehyksen vuoksi.

Puolijohdeinvestoinneista käydään yhä kovempaa kansainvälistä kilpailua. Samalla tekoälyn, puolustusteknologioiden, sähköistymisen ja datakeskusten kasvu lisää Euroopassa tarvetta vahvistaa omaa sirutuotantoa ja vähentää riippuvuutta globaaleista toimitusketjuista. Alueen viesti on selkeä: jos Suomi tavoittelee korkean teknologian investointeja, niiden edellytykset on rakennettava ennakoivasti.

Maakuntavaltuusto päätti 1.6. kokouksessaan yksimielisesti, että Pirkanmaan maakuntajohtajaksi valitaan Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja, DI, MBA Ruut-Maaria Rissanen.

Suomen tuleva talouskasvu, työllisyys ja kilpailukyky rakentuvat yhä vahvemmin suurilla kaupunkiseuduilla. Väestönkasvu, uudet työpaikat, investoinnit ja innovaatiot keskittyvät erityisesti Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen ulottuvalle kasvukäytävälle, jonka ytimessä sijaitsee Pirkanmaa ja Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu.

Pirkanmaa muodostaa Suomen keskeisimmän liikenteen risteysalueen. Monet koko maan keskeisimmistä runkoväylistä kulkevat maakunnan kautta, ja työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että solmukohdan väylät vetävät. Nykytilassa näin ei ole: suuri osa sekä tie- että rataverkon pahimmista pullonkauloista sijoittuu Pirkanmaalle ja Tampereen seudulle.

Maakuntahallitus esittää yksimielisesti maakuntavaltuustolle, että Pirkanmaan liiton maakuntajohtajan virkaan valitaan suunnittelujohtaja, DI Ruut-Maaria Rissanen. Maakuntahallitus päätti esityksestä maanantaina 18.5. pidetyssä kokouksessaan.

Pirkanmaalla yhdistyvät vahva teollinen perusta, kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen sekä merkittävä puolustusteollisuuden keskittymä. Pirkanmaa nostaa uudistuvan teollisuuden ja kaksikäyttöteknologiat keskeiseksi painopisteeksi tulevan hallituskauden tavoitteissa. Pirkanmaa haluaa vauhdittaa tulevalla hallituskaudella erityisesti siru-, tekoäly-, puolustus-, avaruus- ja kaksikäyttöteknologioihin liittyviä investointeja, osaamista sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Suomen tulevaisuus rakentuu osaamiselle, sekä määrän että erityisesti laadun ja kohdentumisen varaan. Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteiden teema “maailmaa muuttavat osaajat” kiteyttää kasvumaakunnan keskeisen haasteen – miten varmistamme, että kasvukeskuksilla on kyky kouluttaa, houkutella ja pitää kiinni niistä ihmisistä ja yrityksistä, jotka luovat uutta talouskasvua, innovaatioita ja yhteiskunnallista kestävyyttä.

Pirkanmaan edunvalvontaryhmä on julkaissut tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. Liikenteen keskeiset investoinnit, puolustus- ja murrosteknologioiden kehittäminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä kasvavien kaupunkiseutujen roolin vahvistaminen muodostavat Pirkanmaan keskeiset tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan. Pirkanmaan kehittäminen vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja talouskasvua.

Pääradasta on kehitettävä korkeatasoinen, nopea ja toimintavarma liikenneväylä, joka on koko pituudeltaan kaksiraiteinen ja Helsinki–Tampere-välillä vähintään kolmeraiteinen. Tavoitteena on parantaa myös kansainvälisiä yhteyksiä. Pääradan kehittäminen edellyttää hallituskaudet ylittävää sitoutumista.

Maanantaina 13.4. pidettyjen haastatteluiden perusteella seuraavat henkilöt päätettiin lähettää henkilöarviointeihin: Olli Koski, yhteiskuntasuhdejohtaja, Helsinki Karoliina Laakkonen-Pöntys, -, Nokia Ruut-Maaria Rissanen, suunnittelujohtaja, Tampere Katso aikaisempi tiedote haastatteluun kutsutuista täältä. Katso aikaisempi tiedote virkaan hakeneista täältä.

Haastatteluun päätettiin kutsua seuraavat hakijat: Jaakko Helenius, toiminnanjohtaja, Järvelä Esa Kokkonen, johtaja, Tampere Olli Koski, yhteiskuntasuhdejohtaja, Helsinki Karoliina Laakkonen-Pöntys, -, Nokia Ruut-Maaria Rissanen, suunnittelujohtaja, Tampere Katso aikaisempi tiedote virkaan hakeneista täältä.