Tohtorintutkinnossaan Molinos tilasi viisi uutta teosta suomalaisilta säveltäjiltä ja kokosi tietoa bassoklarinetin suomalaisesta ohjelmistosta.

Teatterikorkeakoulun loppusyksyn esityksiin kuuluu muun muassa näyttämösovitus Liv Strömquistin uudesta sarjakuvaromaanista Peilisalissa (2023).

Lajunen syventyi taiteellisessa tohtorintutkinnossaan tanssivan muusikko-säveltäjän ilmaisuun ja nykypäivän ammattikansanmuusikon perinteenkantajuuteen.

Lauri Anttila on suomalaisen taiteen ja taidehistorian suuri tuntematon. Anttila oli taiteen ja taiteilijakoulutuksen uudistaja, taiteellisen tutkimuksen edelläkävijä ja arvostettu ja pidetty opettaja. Hän kannusti kiinnostuksellaan lukemattomia tälläkin hetkellä toimivia taiteilijoita ja näiden kautta yhä seuraavia sukupolvia.

Ferruccio Busoni on yksi musiikinhistorian merkittävimpiä pianisteja. Holmström selvitti tutkinnossaan soittotekniikkaan liittyviä periaatteita, joita Busoni keräsi uransa aikana ja joita hän jätti jälkipolville ensisijaisesti teoksessaan Klavierübung.

Tutkimus avaa uusia näkökulmia vokaalimusiikkiin, äidinkieleen, musiikkipsykologiaan ja kehon rooliin äänen havainnoinnissa ja tuottamisessa.

Vuoden alumnit ovat Taideyliopistosta valmistuneita taiteilijoita ja esikuvia, jotka ovat vahvistaneet toiminnallaan taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä. Vuoden 2023 alumnit ovat yhteiskunnallisesti vaikuttavia taiteilija-tutkijoita.

Taideyliopisto juhli 10-vuotista taivaltaan lukuvuoden avajaisissa perjantaina 22.9. Rehtori Kaarlo Hildén totesi avajaispuheessaan kansainvälisyyden vaalimisen olevan tärkeää Taideyliopistolle. Taideyliopistosta on kasvanut kymmenessä vuodessa taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen edelläkävijä, joka houkuttelee kasvavassa määrin huippuosaajia myös ulkomailta.

Nuorten kuvataiteilijoiden näyttelyssä voi kokea taidetta maalauksesta osallistavaan taiteeseen. Teokset näyttävät suuntia, joihin nuori sukupolvi vie taidetta ja aiheita, jotka he kokevat merkityksellisiksi.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vuosittainen DIG.-jazzfestivaali valtaa Musiikkitalon Black Boxin 4.–7. lokakuuta. Järjestyksessään 19. festivaali esittelee kattauksen huippumuusikoiden konsertteja. Festivaali tarjoaa konserttien lisäksi eturivin paikan kuulla artistien ajatuksia ja mahdollisuuden keskustella heidän kanssaan ajankohtaisista aiheista, kuten laulajan roolista jazzmusiikissa ja alan sukupuolittuneisuudesta.

Tekoälyllä on potentiaalia luovan työn kumppanina, sanovat Mikko Koskinen ja Otso Huopaniemi.

Juhlimme tänä syksynä 175-vuotiasta Kuvataideakatemiaa. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu aloitti toimintansa 1848 ja sai ensimmäiset omat opetustilansa Ateneumin valmistuessa 1887. Juhlistamme merkkivuotta näyttelyllä, joka kunnioittaa akatemian pitkäaikaisen rehtorin ja professorin Lauri Anttilan (1938–2022) elämäntyötä taiteen opettajana.

1950- ja 1960-luvuilla kehittynyt murtorytminen soittotapa nosti basistit aiempaa aktiivisempaan rooliin jazzyhtyeissä. Näin esittää Tuure Koski neljästä konsertista ja äänitteestä koostuvassa tohtorintutkinnossaan.

Emanuele Coccia vierailee syyskuussa Helsingissä Taideyliopiston Kuvataideakatemian ja Saastamoisen säätiön kutsumana. Hän pitää yleisölle avoimen luennon keskiviikkona 20.9.2023 Tanssin talossa. Luennon aihe on Don't Call Me Gaia. Notes For a Planetary Art.

Vuoden 2023 Helsinki Harp Festivalin kantavana teemana ovat hyvinvointi sekä menneisyyden ja tämän hetken harpistisäveltäjät. Alan eturivin taiteilijoiden ja kantaesitysten rinnalla yleisö voi muun muassa rentoutua harpun säestämässä äänikylpykonsertissa. Festivaalilla järjestetään kansainvälinen Helsinki Harp Competition ja ensimmäinen suomalainen kilpailu harpunsoiton harrastajille.

Euroopan komissio tukee kahdeksan taideyliopiston yhteishanketta noin kahdeksalla miljoonalla eurolla. Syksyllä 2023 käynnistyvä nelivuotinen hanke on ensimmäinen musiikkilähtöinen monitaiteinen yliopistoallianssi Euroopassa.

Laajempi ymmärrys afroamerikkalaisen musiikin juurista on muovannut viime vuosina jazzmusiikin opetusta ja tapoja käsitellä sen historiaa ja esityskäytäntöjä.

Elävän musiikin tapahtumakävijät vastasivat jälleen barometreihin. Epäasiallisesta käytöksestä kysyttiin ensimmäistä kertaa ja tulokset olivat surullisia.

Kiinnostus Taideyliopiston koulutusohjelmia kohtaan on kasvanut edellisvuodesta, mikä näkyi hakijamäärissä erityisesti kansainvälisten hakijoiden osalta.

Pauliina Valtasaari kehitti tohtorintutkinnossaan oman työnohjausmetodin orkesterimuusikoille.