Taideyliopisto

Taideyliopiston tukisäätiön myöntämän palkinnon tarkoituksena on tukea nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistymistä sekä siirtymävaihetta opinnoista ammattiuralle. 10 000 euron arvoisen palkinnon saaja valitaan vuosittain Kuvan kevät -maisterinäyttelyn taiteilijoiden joukosta.

Kotimaisten rytmimusiikkifestivaalien määrä nousi uuteen ennätykseen vuonna 2023, mutta käyntimäärät ja taloudellinen kannattavuus jäivät pandemiaa edeltävistä vuosista. Varsinkin pienet festivaalit kamppailevat kustannuspaineiden ja epävarman kysynnän kanssa.

Hallitus päätti puoliväliriihessään olla leikkaamatta kulttuurista, mistä Taideyliopisto esittää kiitoksensa. Samalla Taideyliopisto varoittaa, että TKI-rahoituksen nykyinen kohdentaminen voi heikentää luovien alojen kasvumahdollisuuksia ja vaarantaa niiden täyden potentiaalin hyödyntämisen.

Skärgårdsteatern lähtee jälleen kesäkuussa seilaamaan Uudenmaan, Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoon. Teatterikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehty musiikkikomedia Bättre fäkta än illa fly! nähdään kesän aikana 16 paikkakunnalla.

Skärgårdsteatern åker igen ut på turné i Nylands, Åbolands och Ålands skärgård. I samarbete med Teaterhögskolan spelas musikaliska komedin Bättre fäkta än illa fly! i sommar på 16 orter.

Kuvan Kevät -maisterinäyttely valtaa tänä vuonna Taideyliopiston Kuvataideakatemian Mylly-päärakennuksen alkaen aulakerroksen Kuva/Tila-galleriasta ja ulottuen aina ylimmän kerroksen Majakkaan, näyttelytilaan vanhan viljasiilon huipulla.

Mahdollinen tekoälyn uhka ei tule siitä, että koneet muuttuisivat itsenäisiksi ja oppisivat ajattelemaan. Ne ovat ihmisen ajattelun jatkeita. Koneiden väittäminen tietoisiksi ja itsenäisiksi ei ole vain harhaanjohtavaa, vaan peittää ihmisen toiminnan, toteaa tutkijatohtori Dominik Schlienger Taideyliopistosta.Ingressi

Lyytikäinen tarkastelee tohtorintutkinnossaan todellisuuden ja taiteen rajapintoja.

Rakkaus musiikkiin sai IT-alan yrittäjänä omaisuuden luoneen Pekka Räisäsen tekemään 300 000 euron lahjoituksen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tukisäätiölle.

Uusi maisteriohjelma on ainutlaatuinen Pohjoismaissa.

Det nya magisterprogrammet är unikt i Norden.

Helsingin kaupunginosista Punavuori ja Kallio ovat olleet vilkkaita yöelämän keskuksia. Miksi yöelämän keskukset hiljenevät ja millainen olisi resepti elinvoimaiselle elävän musiikin kulttuurille? Taideyliopiston vieraileva tutkija Giacomo Bottà on selvittänyt tutkimuksessaan syitä Helsingin ja muiden kaupunkien yöelämän haavoittuvuudelle.

Leinonen tarjoaa tohtorintutkinnossaan tuoreen lähestymistavan nykymusiikin notaatioon ja säveltäjän ja esittäjän väliseen yhteistyöhön. Taustalla on huoli nykymusiikin asemasta yhteiskunnassa.

Susanna Mälkki on uusi suunnannäyttäjä kansainvälisesti arvostetun suomalaisen kapellimestarikoulutuksen pitkässä jatkumossa. Mälkki aloittaa tehtävässään 1.8.2025.

Poesi och musik möts i Gustav Djupsjöbackas nya publikation.

Kineettisen ja mekaanisen taiteen perinteitä ja nykytilaa tarkasteleva Hengitys tuo yhteen eri sukupolvien taiteilijoita. Kuva/Tilassa esillä olevan näyttelyn keskiössä on taiteilijaduo Grönlund-Nisusen installaatio Pneumaattinen pilvi, jonka hidas, hengittävä liike luo näyttelytilaan keskittyneen rytmin.

Taideyliopisto jätti lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaan lainsäädäntöehdotukseen 31.1.2025. Taideyliopiston kirjastonjohtaja Tommi Harjun mukaan uudistuksen yhteydessä tulee varmistaa saavutettavuuskirjasto Celian palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää Varastokirjaston suoritteiden maksuttomuuden säilyttämiseen myös jatkossa. Nämä asiat ovat olennaisia yliopistojen tutkijoiden ja opiskelijoiden tarpeiden kannalta.

Väitöskirjassaan Capponi-Savolainen havaitsi, että laulaminen on tärkeä osa ekaluokkalaisten elämää.

Taideyliopisto julkaisi tavoitteensa huhtikuun kunta- ja aluevaaleihin ja esittää niiden rinnalla toimenpiteitä, joilla kunta- ja aluepäättäjät voivat vahvistaa kuntien ja hyvinvointialueiden elinvoimaa sekä hyvinvointia. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildénin mukaan taiteella ja kulttuurilla on keskeinen rooli yhteiskunnan rakentamisessa.

Syntetisaattorit ovat läsnä kaikkialla: 1970-luvulta lähtien valtaosa musiikista, jota kuulemme vaikkapa autoradioissa, hotelliauloissa ja työpaikkojen kahvihuoneissa, sisältää syntetisaattorin. Soittimena syntetisaattorit ovat kenties saaneet 2000-luvun musiikissa enemmän näkyvyyttä kuin sähkökitarat. Syntetisaattorin tarjoamat ilmaisumahdollisuudet haastavat soittajaa ajattelemaan kuin sovittaja.