Juristiliitto - Juristförbundet

Juristiliitto esittää, että nykyistä vakavampia rikoksia tulisi voida käsitellä tuomioistuimissa ilman syytetyn läsnäoloa. Syytettyjen poissaolot aiheuttavat nykyisin merkittävää viivästystä ja kustannuksia oikeudenkäynneissä, sillä lähtökohtana niissä on syytetyn läsnäolovelvollisuus. Poissaolot tarkoittavat siten sovitun oikeudenkäynnin peruuntumista ja uuden istuntopäivän sopimista.

Juristiliitto vaatii maan hallitusta jatkamaan ensi viikon puoliväliriihessä panostuksia oikeudenhoitoon. Samalla liitto muistuttaa käynnissä olevien työmarkkinaneuvotteluiden palkkaratkaisujen tärkeydestä.

Valtion työntekijöitä koskevat työehtoneuvottelut ovat ajautumassa pahaan solmuun. Valtion työmarkkinalaitoksen (VTML) esittämä palkankorotustarjous kolmelle seuraavalle vuodelle on 6,3 prosenttia. Tämä on 1,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin yleisen linjan 7,8 prosentin korotus. Juristiliitto vaatii jäsenilleen yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia.

Juristiliiton tuore tutkimus osoittaa, että työehtosopimusten ulkopuolella työskentelevien juristien työsuhteen ehdot ovat selvästi huonommat kuin työehtosopimusten piirissä toimivilla kollegoilla.

Juristiliitto esittää oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa, että yksityisille avustajille valtion varoista maksettavia oikeusapupalkkioita on korotettava vähintään 130 euroon tunnilta. Nykyisin palkkio on 110 euroa. Juristiliiton lausunto liittyy oikeusministeriön esitykseen oikeusapupalkkion muuttamisesta.

Kuudetta kertaa lukiolaisille järjestetyn Oikeusguru-kilpailun on voittanut Luule Jaanisoo, joka opiskelee Tampereen lyseon lukiossa. Jaanisoo ja kisassa toiseksi tullut Luka Saira Arkadian yhteislyseosta palkittiin oikeustieteen opiskelupaikoilla. Juristiliiton sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton HYOL järjestämän kilpailun finaali ratkottiin tänään 10.12.2024 Helsingissä.

Oikeusgurun alkukilpailuun ilmoittautui tänä vuonna 418 lukiolaista yhteensä 56 lukiosta ympäri Suomen. Sen perusteella valittiin kilpailun kahdeksan finalistia, jotka kilpailevat finaalissa 10.12. Kaksi parasta palkitaan oikeustieteen opiskelupaikoilla.

Juristiliiton puheenjohtajaksi valittiin maanantaina 18.11.2024 rikosoikeuden professori Sakari Melander. Valinnan teki Juristiliiton valtuuskunta syyskokouksessaan.

Juristiliitto myönsi tänään Helsingissä järjestetyn Työ ja oikeus -forumin yhteydessä Oikeus ja kohtuus -palkinnon Työoikeudelliselle yhdistykselle. Palkinnolla korostetaan korkealaatuisen oikeudenhoidon ja oikeusvaltion merkitystä yhteiskunnassa.

Juristiliiton viidennen kerran järjestämä Työ ja oikeus -forum kokoaa työoikeuden huippuasiantuntijoita yhteen keskiviikkona 9.10.2024 klo 13.00–19.00.

Juristiliitto esittää Maria Löfgreniä jatkokaudelle 2024–2028 Akavan puheenjohtajaksi. Henkilövalinta seuraavalle puheenjohtajakaudelle tehdään Akavan liittokokouksessa 21. toukokuuta.

Viidettä kertaa lukiolaisille järjestetyn Oikeusguru-kilpailun on voittanut Veikka-Julius Peltonen, joka opiskelee Joensuussa Itä-Suomen Norssissa. Peltonen ja kisassa toiseksi tullut Lauri Manner-Raappana Otaniemen lukiosta palkittiin oikeustieteen opiskelupaikoilla. Juristiliiton sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton HYOL järjestämän kilpailun finaali ratkottiin tänään 11.12.2023 Helsingissä.

Lukiolaiset kilpailevat tänään Oikeusguru-kilpailun ensimmäisessä vaiheessa ympäri Suomen. Alkukilpailun perusteella kahdeksan parasta pääsee kilpailemaan finaalissa. Kaksi finaalissa parhaiten menestynyttä saa palkinnoksi opiskelupaikan oikeustieteellisestä. Kilpailu järjestetään jo viidettä kertaa.

Juristiliiton vuodesta 1989 jakama K.J. Ståhlberg -mitali myönnetään henkilölle, jonka toiminnalla on ollut huomattava merkitys kansallisesti tai kansainvälisesti yhteiskunnalle, juristikunnalle, oikeuselämälle tai oikeustieteelle.

Juristiliitto esittää toimia tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten ja pysyviin talousvaikeuksiin ajautuneiden asunto-osakeyhtiöiden auttamiseksi. Pahimpaan tilanteeseen joutuneiden taloyhtiöiden osalta tulisi selvittää yhteiskunnallisen luototuksen mahdollisuuksia.

Juristiliitto vaatii rikoslain muuttamista rangaistusten koventamisperusteiden osalta. Liitto vaatii kovempia rangaistuksia niille, jotka yllyttävät ja värväävät alle 15-vuotiaita lapsia osalliseksi esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen, katujengien väkivaltaiseen toimintaan ja huumerikoksiin. Liitto vastustaa nuoren rikosvastuun alentamista nykyisestä 15 vuodesta.

Viimeaikainen jengi- ja nuorisorikollisuus on synnyttänyt keskustelua rikosvastuun nykyisestä 15 vuoden ikärajasta. Juristiliitto vastustaa rikosvastuun ikärajan alentamista.

Kutsu medialle: Juristipäivän medialounas 13.10. klo 12.30 Messukeskuksessa Helsingissä

Juristiliitto on pitänyt kovaa ääntä oikeudenhoidon kriisirahoituksen tarpeesta.

Juristiliitto vaatii käynnissä olevista hallitusneuvotteluista ratkaisuja oikeudenhoidon kriisiin. Oikeusprosessit ovat pidentyneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisärahoituksen tarve on vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti tarvitaan lisää henkilökuntaa. Rahoituksen on kohdistuttava lisärekrytointeihin niin tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa. Budjettia tulee kohdentaa myös julkiseen oikeusapuun.