Suomen Hammaslääkäriliitto ry

Nyt ja tulevaisuudessa jokaisella on ikään katsomatta lakisääteinen oikeus julkisiin suun terveydenhuollon palveluihin. Edellytämme, että jokainen pääsee hoitoon oikea-aikaisesti. Kestävä rahoitus sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö takaavat laadukkaat suun terveydenhuollon palvelut. Jokainen euro suunterveyteen on investointi kansanterveyteen, muistutamme Hammaslääkäriliiton tänään Suunterveyspäivänä julkaistuissa eduskuntavaalitavoitteissa 2027.

Hyvinvointialueiden terveyskeskushammaslääkärivaje on hieman laskenut, mutta alueiden välillä on edelleen isoja eroja. Hammaslääkärivuokratyövoiman käyttö alueilla on lähes loppunut. Yksityisellä sektorilla työskentelevät hammaslääkärit voisivat puolestaan hoitaa yhä enemmän potilaita. Tiedot selviävät juuri julkaistusta Hammaslääkäriliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteisestä Hammaslääkärityövoimaselvityksestä 2025.

Hammaslääkärien ja lääkärien sekä näihin ammatteihin opiskelevien järjestöjen edustajat vetoavat yhdessä, että hallitus peruu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuskorvauksiin suunnitellut leikkaukset. Järjestöjen mukaan ehdotetut leikkaukset uhkaavat rajoittaa perus- ja erikoistumiskoulutuksen järjestämistä palvelujärjestelmässä. Samaan aikaan koulutettavien määrä on kasvanut ja hyvinvointialueet kamppailevat jo valmiiksi isojen talouspaineiden kanssa.

Hammaslääkäriliiton Laadunedistäjä 2025 -kunniamaininnan on saanut HLT Teemu Taipale, joka työskentelee apulaisylihammaslääkärinä Keski-Suomen hyvinvointialueella. Palkinto julkistettiin Hammaslääkäripäivillä 6. marraskuuta.

Monessa työn kuormitustekijässä hammaslääkärien tilanne on hyvinvointialueilla edelleen haastava, vaikka työoloissa on tapahtunut hieman positiivista kehitystä. Uudistuksen alussa kokemus työhyvinvoinnista ensin heikentyi, mutta on sen jälkeen kääntynyt osittain parempaan. Hammaslääkäriliitto painottaa, että suun terveydenhuollossa työoloja on nyt seurattava sekä kehitettävä ja kielteisiin tekijöihin ja muutoksiin on reagoitava nopeasti.

Suomessa tulisi jatkossa siirtyä verottamaan kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita. Laaja-alaisella haittaverolla voidaan parantaa kansanterveyttä, paikata valtiontaloutta ja auttaa kuormittunutta sote-järjestelmää. Runsas sokerin saanti heikentää suunterveyttä ja vaikuttaa väestön lihomiseen. Valmistevero tulisi porrastaa tuotteen sokeripitoisuuden mukaan, mikä kannustaisi teollisuutta tuotekehittelyyn sokerin vähentämiseksi.

Suun terveydenhuollon riittävät ja oikea-aikaiset palvelut sekä suunterveyttä edistävä elinympäristö tuottavat terveyttä ja säästävät kustannuksia. Hammaslääkäriliitto ehdottaa vaalitavoitteissaan konkreettisia tekoja, joista huolehtimalla hyvinvointialueet ja kunnat voivat toimia asukkaiden suunterveyden hyväksi.

Hyvinvointialueiden välillä oli isoja eroja terveyskeskushammaslääkärin vakanssien täyttöasteessa vuonna 2024. Hammaslääkärivuokratyövoiman käyttö oli puolestaan alueilla lähes loppunut. Samaan aikaan yksityishammaslääkärien vapaa kapasiteetti eli mahdollisuus hoitaa enemmän potilaita oli kasvanut. Tiedot selviävät juuri valmistuneesta Hammaslääkärityövoimaselvityksestä.

Hammaslääkäriliiton valtuusto otti kantaa potilasturvalliseen työnjakoon. Potilaan tutkimuksen, taudinmäärityksen sekä hoitopäätöksen ja hoitosuunnitelman tekeminen on säilytettävä hammaslääkärin vastuulla. Hammaslääkäri arvioi potilaan terveydentilaa kokonaisvaltaisesti ja huomioi potilaan yleisterveyden sekä siihen liittyvät hammaslääketieteelliset erityistarpeet.

Jokainen tarvitsee suun terveydenhoitoa säännöllisesti läpi elämän. 100 vuotta 6.12. täyttävä Hammaslääkäriliitto muistuttaa suunterveyden merkityksestä ja suun terveydenhuollon kehittämistarpeista osana käynnissä olevaa sote-uudistusta.

Jokaisella on oikeus hyvään suunterveyteen. Hallituksen esittämä Kela-korvausten nosto ja kehittäminen ovat Hammaslääkäriliiton mukaan oikea askel siihen suuntaan, että suun terveydenhuollon potilasmääriä voidaan tasata paremmin julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suun terveydenhuollon rahoitusta vähennetään hyvinvointialueilta tai julkisia palveluja ei enää tarjota koko väestölle.

Hammaslääkärin työssä osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Ammattikunnalla on lakisääteinen ja eettinen velvollisuus kouluttautua läpi työuran. Työnantajaa laki velvoittaa turvaamaan täydennyskoulutuksen edellytykset. Säästöpaineissa osa hyvinvointialueista on kuitenkin alkanut säästää myös koulutusmäärärahoista. Hammaslääkärijärjestöjen päivitetty täydennyskoulutussuositus muistuttaa kaikkia hammaslääkäreitä ja työnantajia huolehtimaan riittävästä täydennyskoulutuksesta.

Uuden Kela-korvausmallin pohjaksi Hammaslääkäriliito ehdottaa mallia, joka kannustaa vaikuttavaan, säännölliseen ja ennalta ehkäisevään hoitoon sekä hoidon jatkuvuuteen. Tavoitteena on myös lisätä hoidon saatavuutta ja turvata entistä suuremmalle osalle väestöä mahdollisuus hakeutua yksityiseen suun terveydenhuoltoon.

Uutta Kela-korvausmallia tulee Hammaslääkäriliiton mukaan kehittää niin, että se kannustaa vaikuttavaan, säännölliseen ja ennalta ehkäisevään hoitoon sekä edistää suunterveyttä ja vähentää hoidon tarvetta. Mallin tulee parantaa hoidon saatavuutta ja helpottaa julkisen puolen hoitojonoja. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi hammaslääkärin tulee jatkossakin päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta.

Hampaiden reikiintyminen on saatava kuriin, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia on rajoitettava ja on vähennettävä runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden kulutusta, painottaa Suomen Hammaslääkäriliitto eurovaalitavoitteissaan.

Nuorten aikuisten suunterveyteen vaikuttavat elämänvaiheen monet muutokset, kuten itsenäistyminen ja muutto omaan kotiin, varusmiespalvelu, opiskelijaelämä ja perheen perustaminen. Hammaslääkäriliiton Avaa suu -kampanja kannustaa erityisesti nuoria aikuisia pitämään huolta suunterveydestä. Kevään kampanja-aika on 18.–31.3. Suunterveyspäivää vietetään vuosittain 20. maaliskuuta.

Suomalainen suun terveydenhuolto on jokaisen tarvitsema peruspalvelu, jota noin kaksi miljoonaa suomalaista aikuista käyttää joka vuosi. Tulevien vuosien avainkysymys on, miten tarvittavat palvelut saadaan turvattua ihmisille läpi elämän.

Hammaslääkärien työhyvinvointi on säilynyt varsin vakaana terveydenhuollon suuressa muutoksessa, mutta julkisella puolella työskentelevät kokevat työkuormituksen suuremmaksi ja vaikutusmahdollisuudet pienemmiksi kuin yksityisellä puolella toimivat, kertoo Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimus 2023.

Uuden Kela-korvausmallin tulee Hammaslääkäriliiton mukaan kannustaa säännölliseen hoitoon, jolla voidaan turvata hoidon oikea-aikaisuus, edistää suunterveyttä ja vähentää hoidon tarvetta. Uuden korvausmallin suunnittelu on päätetty aloittaa osana hallitusohjelmaa. Suun terveydenhuollon palvelujen näkökulmasta uudistus on Hammaslääkäriliiton mielestä erittäin tarpeellinen.

Suomen ikääntyvässä väestössä yhä useampi on hampaallinen. Suunterveyden ja hampaiston toimintakunnon ylläpito on tärkeää sekä yksilön terveyden, elämänlaadun ja ravitsemuksen että palvelujen riittävyyden kannalta. Hammaslääkäriliiton syksyn Avaa suu -kampanjassa muistutetaan ikääntyneen väestön suunterveyden merkityksestä. Kampanja on käynnissä 4.–17.9.