Työn ja talouden tutkimus LABORE

Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.

Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.

Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.

Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.

Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.

Euroopassa talouskasvu on kituliasta, mutta Yhdysvallat tuntuu vain porskuttavan. Mikä pitää Yhdysvaltojen talouskasvun vuodesta toiseen vanhaa mannerta vahvempana? Talousnobelisti Daron Acemoglu purkaa Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden vahvuuksia ja heikkouksia osiin, eikä Yhdysvallat näytäkään vertailussa enää yhtä vahvalta.

Labore on mukana TRIM-tutkimuskonsortiossa, jolle Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen vuosille 2025–2031. Konsortio tutkii ja kehittää Suomen osaamisperusteisen maahanmuuton järjestelmiä. Laboren työ keskittyy politiikkauudistusten vaikutusten arviointiin ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Kenellä rahat riittävät ja kenellä eivät, kun edelleen leikataan? Miten veronkevennykset auttavat esimerkkiperheitä? Jääkö ostovoiman ennakoitu positiivinen käänne osalle perheistä vain haaveeksi?

Laboren tutkijapolulla väitöskirjaansa valmistellut KTM Sanni Kiviholma väittelee 3. lokakuuta Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla sekä maahanmuuton vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kotoutumistoimenpiteet tukevat työmarkkinoille pääsemistä, ja anonyymit rekrytoinnit palkkaamista. Määräaikaishaastatteluilla ei havaittu työllistymisvaikutusta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.

Tutkimuslaitos Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne kohenee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,5 ja 1,4 prosenttiin. Yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä toistaiseksi, mutta arvioimme sen kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Maailmankaupan epävarmuus on hieman hälventynyt vuoden mittaan, minkä ansiosta vientinäkymät ovat parantuneet.

Enligt Labores höstprognos 2025 växer Finlands ekonomi med 0,6 procent i år. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,5 procent respektive 1,4 procent. Den privata konsumtionen tynger fortfarande återhämtningen, men vi uppskattar att utvecklingen vänder uppåt nästa år. Samtidigt har osäkerheten i världshandeln minskat något, vilket stärker exportutsikterna.

Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet.

Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.

Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.

Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.

Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.

Maahanmuutto nähdään usein ratkaisuna väestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan, mutta käytännön keinot työllisyyden parantamiseksi ovat jääneet epäselviksi. Laboren laaja eurooppalainen tutkimuskatsaus tuo nyt selkeää näyttöä siitä, että kotoutumisohjelmat, kielikoulutus ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimet toimivat.

Joko suhdanne kääntyy? Syntyykö kauppasovusta kasvuvauhtia? Milloin työmarkkinat elpyvät?

Tuoreessa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.