Työn ja talouden tutkimus LABORE

Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan usein miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia, mutta kerroin ei ole havaittava luonnonvakio vaan tiettyyn aineistoon, ajanjaksoon ja oletuksiin sidottu tilastollinen arvio. Myös vero- ja menolajien kertoimet poikkeavat toisistaan, mutta erojen mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Etlan tuore tutkimus tarkastelee tärkeää mutta vaikeaa kysymystä niiden eroista. Sen mukaan esimerkiksi julkisten investointien supistaminen näyttää talouskasvulle erityisen haitalliselta, kun taas kotitalouksien tuloverotuksen maltillinen kiristäminen vaikuttaisi kasvuun selvästi vähemmän. Tutkimusta koskevassa viestinnässä ja julkisessa keskustelussa näitä eroja ei kuitenkaan ole tuotu esiin – on korostettu vain menojen ja tulojen keskimääräisiä kertoimia.

Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro on koonnut tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan yhteen viimeisten noin 20 vuoden aikana tehtyä empiiristä tutkimusta julkisen T&K-tuen vaikutuksista, keskittyen suoriin T&K-tukiin ja T&K-verohuojennuksiin. Katsauksessa tarkastellaan sekä vaikutuksia T&K-panoksiin – eli yritysten omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin – että vaikutuksia tuotoksiin, kuten patentointiin ja tuottavuuden kasvuun. Katsaus kattaa sekä koko talouden tason että yritys- ja työntekijätason tutkimuksia. Katsauksen mukaan julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten omaa T&K-toimintaa. Vaikutukset innovaatioihin ja tuottavuuteen ovat epävarmempia ja voivat toteutua vasta pitkällä viiveellä, mutta valtaosa katsauksen kattamista tutkimuksista antaa julkiselle T&K-tuelle myönteisen kokonaisarvion.

Työn ja talouden tutkimus LABORE hakee taloustieteen jatko-opiskelijaa neljän vuoden määräaikaiseen tutkijan työsuhteeseen. Hakuaika päättyy 13.9.2026.

Tänään julkaistavan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tukijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli 2 000 eurolla. Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista. Suur

Vuosina 2014 ja 2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijoiden juuri julkaistu tutkimus. Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa noin 4 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla. Osa-aikatyön tekeminen reagoi siis voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin. Suojaosat eivät myöskään näytä heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä. Suomalaistutkimus julkaistiin arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä.

Suomessa vuoteen 2010 asti käytössä ollut työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastus hillitsi yritysten kasvua selvästi myös kaukana varsinaisesta verokynnyksestä, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston, UC Santa Barbaran ja Glasgow’n yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus. Porrastuksen poistamisen jälkeen sen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat noin 10 prosenttia. Yritysten kasvun synnyttämät lisäverotulot olivat tutkijoiden arvion mukaan noin 2,3-kertaiset verrattuna uudistuksen välittömään verotulomenetykseen.

Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.

Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.

Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.

Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.

Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.

Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.

Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.

Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.

Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti kevään talousennusteensa huhtikuun 2. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden ennusteen toteutumista tukevat alkuvuoden myönteiset kasvuluvut. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, jos vienti ja kotimainen kysyntä vahvistuvat loppuvuonna. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.

Koulutuspoliittisessa keskustelussa vaaditaan aiheellisesti arvojen ja taustaoletusten tekemistä näkyviksi. Sama vaatimus koskee kuitenkin myös päätöstä olla tuottamatta vertailukelpoista tietoa koulutuksen vaikutuksista. Kuvailevaa ja laadullista tietoa tarvitaan, mutta se ei yksin kerro, mikä toimii, miksi ja millä kustannuksilla. Mittaaminen on arvovalinta – mutta niin on myös toisen silmän pitäminen kiinni.

Suomen talouskasvussa on kyse ennen kaikkea hyvinvoinnista, luottamuksesta ja tulevaisuususkosta. Mika Malirannan blogikirjoitus tarkastelee, miten talouskasvu ja luottamus ruokkivat toisiaan – ja miksi Suomen on katkaistava epäluottamuksen kierre panostamalla tuottavuuteen, osaamiseen, tutkimukseen ja pitkäjänteisiin uudistuksiin.

Tutkimusnäyttö ei poista politiikasta arvovalintoja, mutta se auttaa ymmärtämään niiden seurauksia. Vastakkainasettelu kasvatustieteen ja taloustieteen välillä kaventaa keskustelua, sillä vastuullinen päätöksenteko tarvitsee sekä kontekstin ymmärrystä että empiiristä vaikutustietoa.

Julkinen tuki tutkimus- ja kehitystyölle voi lisätä yritysten omaa innovointia ja tukea pitkän aikavälin kasvua. Tuki ei silti ole automaattisesti tehokasta: sen vaikutuksia pitää arvioida sekä ennen päätöksiä että niiden jälkeen.

Suomessa alustatyötä tekevien vuositulot ovat keskimäärin pienemmät kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä, käy ilmi uudesta tutkimuksesta. Alustatyöntekijöiden tulot ja tulonlähteet myös vaihtelevat muuta väestöä enemmän. He siirtyvät muita yleisemmin palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja työttömyyden välillä.