Työn ja talouden tutkimus LABORE

Tilaa

Seuraa

Tilaa lehdistötiedotteet: Työn ja talouden tutkimus LABORE

Tilaa lehdistötiedotteet julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE antamalla sähköpostiosoitteesi. Voit perua tilauksen milloin tahansa.

Mika Malirantajohtaja
Labore

Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fi

Essi Lindbergviestintäpäällikkö
Labore / viestintä ja tukipalvelut

Puh:040 940 2835essi.lindberg@labore.fi

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
labore.fi

Lehdistötiedotteet

325

Valikko

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Perusopetuksen ongelmat ratkeavat lisärahalla?1.10.2026 06:00:00 EEST | Blogi

Heikkenevät oppimistulokset, OECD-maiden suurimmat erot oppilasryhmien välillä ja muut koulumaailman ongelmat ovat herättäneet huolta suomalaisen peruskoulun tilasta. Lääkkeeksi tarjotaan usein lisäresursseja: pienempiä ryhmäkokoja, lisää opettajia ja avustajia sekä kohdennettua lisärahoitusta.

Alustatyötä tekevät eivät ole yhtenäinen ryhmä30.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, jossa tekijäprofiilit, taloudellinen asema ja työmarkkinapolut vaihtelevat merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista – eikä alustatyötä tekevistä voida puhua yhtenäisenä ryhmänä.

Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 202628.9.2026 06:00:00 EEST | Kutsu

Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 10,8 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.

KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki torstaina 22.10.24.9.2026 14:33:50 EEST | Kutsu

Ketkä hyötyvät ostovoiman kasvusta - jäävätkö työttömät, eläkeläispari ja yksinhuoltaja ilman? Kenelle jää työn verotuksen kevennyksestä eniten euroja käteen? Miten korkojen kehitys on muuttanut asuntovelallisten ostovoimaa verrattuna vuokralla asuviin perheisiin?

Labore’s Economic Forecast 2026–2028: Growth gains promising momentum across the economy24.9.2026 10:24:15 EEST | Tiedote

Labore has raised its forecast for Finland’s economic growth in 2026 to 1.7 per cent, up 0.8 percentage points from its spring forecast. Exports and investment are supporting growth, while private consumption is also recovering. Employment, however, is improving slowly. The economy is forecast to grow by 1.6 per cent in 2027 and 1.5 per cent in 2028.

Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista21.9.2026 14:13:28 EEST | Tiedote

Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.

Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi

Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.

Laboren talousennuste 2026–2028: Kasvu vauhdittuu lupaavasti ja laajalti17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tutkimuslaitos Labore nostaa Suomen vuoden 2026 talouskasvuennusteen 1,7 prosenttiin, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään ennusteessa. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit, ja myös yksityinen kulutus elpyy. Työllisyys kohenee kuitenkin hitaasti. Vuosina 2027 ja 2028 talouden ennustetaan kasvavan 1,6 ja 1,5 prosenttia.

Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi

Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.

Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote

Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.

Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi

Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.

Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.

Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi

Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.

Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi

Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.

Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla2.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.

Kuluttajien luottamuskuilut ovat kasvun hiljainen jarru31.8.2026 12:16:31 EEST | Blogi

Keskimääräinen kuluttajaluottamus on vihdoin palannut pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Keskiarvo kuitenkin kätkee alleen poikkeuksellisen voimakkaan eriytymisen: hyvätuloisten luottamus on toipunut, pienituloisimpien ei, ja nuorten perinteinen luottamusetu on lähes kadonnut. Kansainvälinen vertailu tekee kuvasta vielä kiinnostavamman – sama ilmiö näkyy Ruotsissa, mutta ei juuri muualla Euroopassa. Luottamuskuilut eivät ole vain jakaumakysymys, vaan hiljainen kasvujarru: ne heikentävät kysyntää nyt ja investointeja vuosien päähän tulevaisuuteen.

Seminaari: Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa28.8.2026 15:21:51 EEST | Kutsu

Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja miten se vaikuttaa toimeentuloon ja työuriin? Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushankkeen päätösseminaarissa esitellään uutta tutkimustietoa alustatyöntekijöiden työmarkkina-asemasta, tuloista ja työn yhdistämisestä muuhun työhön.

KUTSU | Labore julkistaa syksyn talousennusteensa 17.9.25.8.2026 15:08:08 EEST | Kutsu

Milloin suhdannekäänne näkyy uusina työpaikkoina? Pysyykö viennin kasvu yllä? Onko jatkuva epävarmuus talouskasvun jarru?

Yksi luku, monta oletusta: mitä finanssipoliittinen kerroin todella kertoo?21.8.2026 09:15:29 EEST | Blogi

Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan usein miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia, mutta kerroin ei ole havaittava luonnonvakio vaan tiettyyn aineistoon, ajanjaksoon ja oletuksiin sidottu tilastollinen arvio. Myös vero- ja menolajien kertoimet poikkeavat toisistaan, mutta erojen mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Etlan tuore tutkimus tarkastelee tärkeää mutta vaikeaa kysymystä niiden eroista. Sen mukaan esimerkiksi julkisten investointien supistaminen näyttää talouskasvulle erityisen haitalliselta, kun taas kotitalouksien tuloverotuksen maltillinen kiristäminen vaikuttaisi kasvuun selvästi vähemmän. Tutkimusta koskevassa viestinnässä ja julkisessa keskustelussa näitä eroja ei kuitenkaan ole tuotu esiin – on korostettu vain menojen ja tulojen keskimääräisiä kertoimia.

Viimeinen
>>