Työn ja talouden tutkimus LABORE

Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.

Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.

Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?

Valtio-omisteiset sijoitusrahastot ovat nousseet keskeisiksi toimijoiksi globaalissa taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, mutta niiden vaikutuksia on ollut vaikea tutkia hajanaisen datan vuoksi. Uusi SWIFT-aineisto kokoaa ensimmäistä kertaa kattavat tiedot 145 rahastosta 79 maassa lähes sadan vuoden ajalta. Aineisto mahdollistaa aiempaa systemaattisemman tutkimuksen rahastojen roolista niin globaalissa talousjärjestelmässä kuin isäntämaidensa pitkän aikavälin kehityksessä. Tulokset auttavat arvioimaan, millaisissa oloissa sijoitusrahastot tukevat talouden vakautta ja milloin ne voivat lisätä riskejä.

Tuore Tampereen yliopiston, Laboren ja VATT:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisussa.

Suomessa yritysrakenteiden uudistuminen on ollut 2010-luvulla vilkkaampaa kuin Yhdysvalloissa, selviää Laboren tuoreesta analyysistä. Työpaikkoja on syntynyt ja tuhoutunut Suomessa nopeammin, ja erityisen nopeasti on kasvanut orgaanisesti kasvaneiden yritysten työllisyysosuus. Yhdysvalloissa vastaava osuus on samaan aikaan pienentynyt. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa yrityskentässä on edelleen kasvupotentiaalia, joka tukee myönteistä talouskehitystä myös 2020-luvulla.

Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysityöryhmän WPIA:n hallituksen puheenjohtajana myös vuonna 2026. Tehtävässä hän on keskeisessä roolissa tuottamassa kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa teollisuuspolitiikasta, yritysdynamiikasta ja talouden resilienssistä – tietoa, jolla on suora merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamiselle.

Suomen kustannuskilpailukyky herättää keskustelua. Lääkkeeksi on ehdotettu palkkamalttia, minkä tavoitteena on Suomen talouden vientikysynnän kasvattaminen. Tilanne on kuitenkin erilainen kuin kiky-sopimuksen aikaan vuonna 2016, jolloin sisäistä devalvaatiota viimeksi käytettiin. Kotimaisen kysynnän heikentäminen on Suomen taloustilanteessa huono ratkaisu.

Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 25. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,6 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvu jää kuitenkin syyskuussa ennustamaamme heikommaksi. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, mutta edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.

Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.

Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.

Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.

Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.

Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.

Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.

Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.

Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.

Euroopassa talouskasvu on kituliasta, mutta Yhdysvallat tuntuu vain porskuttavan. Mikä pitää Yhdysvaltojen talouskasvun vuodesta toiseen vanhaa mannerta vahvempana? Talousnobelisti Daron Acemoglu purkaa Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden vahvuuksia ja heikkouksia osiin, eikä Yhdysvallat näytäkään vertailussa enää yhtä vahvalta.