Kustannusosakeyhtiö Siltala

Siltalan huhtikuussa on tarjolla tietokirjoja, joiden aiheet liikkuvat Espanjan sisällissodan jälkimainingeista ikonisen rockmuusikon lapsuuteen ja nuoruuteen sekä suomalaisten työlaitosten historiasta Pohjois-Pohjanmaan ruokakulttuuriin.

Erkki Tuomiojan hengästyttävä tahti jatkuu vuosina 2005–2006 ulkoministerin kiitäessä ympäri maailmaa: tapaamisia maailman huipulla, konferensseja, suppeita tunnusteluja. Suomen politiikkaan Tuomioja uppoaa niin ikään. Oman puolueen linja tuo totutusti mieliharmia demaridissidentille, kun taas yhteistyö pääministeri Matti Vanhasen kanssa luistaa. Omat solmunsa on suhteissa presidentti Tarja Haloseen. Päiväkirjan veto pysyy. Ulkoministeri ei unohda – koska hän kirjaa keskeisiä tapahtumia ja tunnelmia muistiin. Suorasukaisesti. Ole varovainen, minä olen äänestänyt Tuomiojaa – Poliittiset päiväkirjat 2005–2006 on päiväkirjasarjan kuudes osa. *** TERVETULOA kirjan julkistustilaisuuteen Työväenliikkeen kirjastoon (Sörnäisten rantatie 25, Helsinki) tiistaina 31.3. kello 14–16. Kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Tuomiojaa haastattelee toimittaja, kriitikko Veli-Pekka Leppänen.

Runous on silkkaa potentiaalia. Sillä voi muuttaa maailman. Ainakin omansa. Kriitikko ja kulttuuritoimittaja Vesa Rantaman esikoisteos Runominän vuosi – Kirjoituksia lyriikasta on ylistyslaulu runoudelle ja lukemiselle. Runojen kirjoittaminen on suosittua, mutta niiden lukeminen on usein aliarvostettua. Rantaman asiantuntevat ja omakohtaiset esseet ottavat runouden mahdollisuudet vakavasti ja näyttävät, että runonlukija voi elää yhden vuoden aikana useampia.

Siltala tarjoilee tällekin keväälle monia hienoja käännösromaaneja. Juuri ilmestyneet tai ilmestymässä ovat ranskalaisen Maylis de Kerangalin Jälkimaininkeja, hollantilaisen Herman Kochin Vankiloma, yhdysvaltalaisen Ben Lernerin Puhtaaksikirjoitus sekä intialaisen Tara Menonin Upoksissa. Heistä Menon nähdään myös vieraana Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa toukokuussa.

Kesäkuussa 1940 saksalaiset valtaavat Pariisin. Ulkonaliikkumiskielto astuu voimaan kaikkialla – paitsi loistohotelli Ritzissä. Saksalaisupseerit janoavat pariisilaista joie de vivreä, seurapiirejä, kuplivaa samppanjaa ja baarimestari Frank Meierin maailmankuuluja cocktaileja. Kukaan ei tiedä, että baarimestari Frank Meier on juutalainen. Philippe Collinin esikoisromaani Ritzin baarimestari perustuu tositapahtumiin. Se on eläväinen, jännittävä ja historiallisesti tarkka ajankuva miehitetystä Pariisista sekä sen ikonisesta hotellibaarista. Kirja on ranskalainen jättimenestys ja kansainvälinen bestseller – romaani on myyty 30 maahan.

Vuonna 2000 suomalainen peruskoulu oli ensimmäisen Pisa-tutkimuksen mukaan maailman paras. Kahden vuosikymmenen aikana tulokset ovat laskeneet tasaisesti. Viimeisimmässä, vuoden 2022 tutkimuksessa Suomi oli matematiikassa kahdeskymmenes, lukutaidossa neljästoista ja luonnontieteissä yhdeksäs. Mitä yläkouluissa oikein tapahtuu? Opettajilta armovitonen peruskoululle -teoksessa on kysytty luokkahuoneiden todellisuudesta laajalta joukolta opettajia. Kirjassa pohditaan sitä, miksi Pisan huipputuloksiin aikanaan yllettiin ja mitä pitäisi tehdä peruskoulun elvyttämiseksi. Kirja ilmestyy ja on arvosteluvapaa 11.3.

Rakastettu sienitieteilijä Anatolij D. Mbdrinov jatkaa tutkimuksiaan Viggo Wallensköldin uusimmassa teoksessa Hypnoottiset sienet. Kirjan ilmestymistä juhlitaan yleisölle avoimessa tilaisuudessa Helsingin Postitalon Rosebud-kirjakaupassa keskiviikkona 11.3. kello 18 alkaen. Kirjailijan ystävät esittävät ohjelmaa! Tervetuloa!

Maria Lähteenmäen teos Arktisen kansan jäljillä kertoo kulttuurien kohtaamisesta, kitkasta, vallankäytöstä ja sopeutumisesta ankarissa Keski-Lapin luonnonoloissa 1700-luvulta 1900-luvulle. Keitä olivat seudun alkuperäisasukkaat, metsäsaamelaiset, ja millaisia olivat heidän vanhat uskomuksensa, seitansa ja rumpunsa, joita kruunun virkamiehet ja papit pyrkivät määrätietoisesti tuhoamaan. Lähteenmäen tutkimuksessa kirjoitetaan Lapin historiaa uusiksi, avataan himmeäksi käynyt ja väheksytty rajamaan kulttuurinen perintö näkyväksi kaikissa väreissään. *** Kirjan julkistustilaisuus Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) torstaina 26.2. kello 13–15. Ohjelma alla.

///KIRJA ILMESTYY 22.2./// Avioton lapsi syntyi usein ei-toivottuna. Äpärä oli häpeäksi niin äidilleen kuin tämän perheelle. Suvut ovat vaienneet näistä lapsista. Osa lapsista koki suorastaan raakaa kohtelua, toisilla oli onneksi rakastavia läheisiä. Moni aviottomana syntynyt häpeää itseään aikuisenakin ja salaa taustansa. Hannele Törrösen kirja Unohdetut äpärät – Aviottomien lasten elämästä perustuu SKS:n keräämiin vuosina 1930–1990 syntyneiden aviottomien lasten kirjoittamiin teksteihin sekä aihetta käsitteleviin omakohtaisiin romaaneihin ja lehtihaastatteluihin. Kirjassa avataan myös sitä, miten lainsäädäntö sekä äitien ja lasten valvonta kuvastivat yhteiskunnan asenteita näitä normeista poikenneita kohtaan. Hannale Törrönen on psykologi, psykoterapautti ja tietokirjailija. Hän on itse avioton lapsi.

On sumuinen yö joulukuisessa Pariisissa. Nuori nainen nostetaan Seinestä, läheltä Pont Neufin siltaa. Nainen on alaston ja muistinsa menettänyt, levoton ja ahdistunut. Hänet viedään Pariisin poliisiprefektuurin psykiatriseen sairaalaan, josta hän pakenee muutaman tunnin kuluttua. DNA-testit ja valokuvat paljastavat naisen henkilöllisyyden: Hän on maailmankuulu pianisti Milena Bergman. Se on kuitenkin mahdotonta, sillä Milena Bergman on kuollut lento-onnettomuudessa jo vuotta aiemmin. Uusimmassa Guillaume Musso -suomennoksessa Seinen tuntematon ranskalainen suosikkikirjailija tarjoaa lukijalle jälleen häkellyttävän mysteerin ja mieleenpainuvia henkilöhahmoja.

Suojakodissa meren äärellä kuurataan herrasväen pyykkiä. Samalla pestään huonoista naisista synti pois, annetaan katutytöille ja langenneille piioille uusi alku. Langenneiden naisten talo on Johanna Annolan toinen Suomen historiaan sijoittuva romaani. Ensimmäinen, vaivaistaloon sijoittuva Valkenee kaukainen ranta oli sekä lukijoiden että arvostelijoiden suuri suosikki. "Johanna Annolan loistava romaani värittää elämänmakuisen tarinan vaivaistalon johtajattaresta (--) Annolan tyylikäs tarinankuljetus hakee vertaistaan", kirjoitti ensimmäisestä romaanista Jari Olavi Hiltunen Satakunnan Kansassa.

Lahden kansainvälinen kirjailijakokous tuo 12.–13. kesäkuuta Lahteen komean kattauksen ulko- ja kotimaisia kirjallisuuden tekijöitä. Joka toinen vuosi järjestettävä kokous kohdistaa katseen tänä vuonna pohjoiseen ulottuvuuteen. – Olemme kutsuneet vieraiksemme kirjailijoita erityisesti Itämeren kulttuuripiiristä, jonka yhteinen historia tiivistyy nykyisen kuohuvan maailmanpoliittisen tilanteen myllerryksessä myös kulttuurin saralla, kertoo tapahtumajohtaja Juhani Lindholm. Ulkomaisista kirjailijoista tulonsa ovat varmistaneet latvialainen runoilija Inga Pitzane, virolainen runoilija ja prosaisti Kai Aareleid, liettualainen runoilija Marius Burokas, venäläinen, nykyisin Berliinissä asuva prosaisti Viktor Jerofejev, saksalainen dekkaristi Simone Buchholtz sekä puolalainen runoilija Małgorzata Lebda, jonka esikoisromaani Ahnas ilmestyy keväällä 2026 Tapani Kärkkäisen suomentamana. Mukana on myös ruotsalainen Bagdadissa syntynyt kirjailija ja toimittaja Elaf Ali, joka kertoo kesällä suomeks

Tervetuloa Antti Helanterän MUISTIINMERKINTÖJÄ MOSKOVASTA -kirjan info- ja julkistustilaisuuteen maanantaina 9.2. kello 13.30–14.30 Asiastudioon, Bulevardi 6 A, 2. kerros, Helsinki. (Ovisummeri alaovella Boulevard Lounge.) Helanterän kanssa kirjan teemoista on keskustelemassa pitkän linjan poliitikko Annika Saarikko, joka nykyisin on YTHS:n toimitusjohtaja. (Keskustelu tallennetaan, joten toivomme, että yleisö on paikalla hieman ennen klo 13.30.) Yst ilm tilaisuuteen viimeistään sunnuntaina 8.2. tiedotus@siltalapublishing.fi, tai 0400 328 300/Reetta Ravi

Siltalan helmikuulla on tarjota Johanna Annolan hieno uusi romaani, käännöskaunoa Ranskasta ja tietokirjat suurlähettilään Moskovan-vuosilta sekä aviottomien lasten kohtaloista Suomessa. *** Siltalan koko kevääseen 2026 voi tutustua tästä: https://www.siltalapublishing.fi/wp-content/uploads/2025/10/siltala-katalogi-kevat-2026.pdf

"Mukavat ihmiset ovat rasittavia." Harry Salmenniemen uudessa novellikokoelmassa Tulikristalli aikuiset käyttäytyvät lapsellisesti ja tökerösti – kaikkein tökeröin on Salmenniemi itse. Teos alkaa perhe-elämän kuvauksilla ja suistuu riehakkaisiin mauttomuuksiin. Tulikristalli päättää Salmenniemen kehutun novellikokoelmien sarjan, joka alkoi vuonna 2017 kokoelmalla Uraanilamppu.

Euroopan suurimmat ja mahtavimmat yritykset valjastetttiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen. Professori Markku Kuisman ajaton ja ajankohtainen uusi teos Sodan yrityksiä – Suurteollisuus sodan palveluksessa etenee henkilövetoisesti ja Euroopan leveydeltä. Se osoittaa kaksisuuntaiset kytkökset yritysten, valtioiden ja sotakoneistojen välillä ja kysyy hankalia kysymyksiä moraalisista valinnoista – menneistä ja samalla nykyisistä.

"Minulta kuoli ja/minusta syntyi/ja olin ihan hiljaa, etten/häiritsisi muita." Ystävä, joka tunnetaan kultaisista mekoistaan ja oudoista hatuistaan, sulkee silmänsä ja nukahtaa pisimpään uneensa. Pieni eläin, kuoleman varjossa syntynyt, avaa silmänsä ja herää ikiomaan, ihmeelliseen elämäänsä. Pois lähtenyt ja vasta saapunut ovat miltei kohdanneet, eivät ihan, luultavasti kuitenkin hipaisseet toisiaan risteyskohdassa. Pieniä eläimiä on Juuli Niemen uusi runokokoelma.

Juha Seppälän (s. 1956) esikoisteos – novellikokoelma Torni – ilmestyi Antti Hurskaisen syntymävuonna 1986. Musta rauha ei ole kuvaus mestarin ja oppipojan kohtaamisesta eikä etenkään äskettäin tammikuussa 70 vuotta täyttäneen kirjailijan elämäkerta. Hurskaisen tekstit keskittyvät lukemaan Seppälän mittavaa tuotantoa ja auttavat hahmottamaan sen painoarvoa kotimaisessa kijallisuudessa.

HIENOA KIRJAVUOTTA 2026! Siltalan uusi vuosi alkaa komeasti Antti Hurskaisen esseekokoelmalla Musta rauha ja muita esseitä Juha Seppälästä. Teos ilmestyy sopivasti juhlistamaan kirjailija Juha Seppälän 9. tammikuuta olevaa 70-vuotissyntymäpäivää. Muita tammikuun tekijöitä ovat muiden muassa Markku Kuisma ja Harry Salmenniemi. *** Kevään katalogi https://www.siltalapublishing.fi/wp-content/uploads/2025/10/siltala-katalogi-kevat-2026.pdf

Akavan historia. Osaamisen ja vaikuttamisen voima – Akava 1950–2025 kokoaa yksiin kansiin 75 vuotta yhteiskunnallista vaikuttamista. Sari Aallon, Ilkka Levän ja Samu Nyströmin kirjoittamat tutkimusartikkelit pureutuvat etenkin viime vuosikymmenten kehitykseen ja esittelevät aiemmin tutkimattomia alueita järjestön toiminnassa.