Kustannusosakeyhtiö Siltala

Media ja populaarikulttuuri ovat täynnä tarinoita psykedeelien uudesta tulemisesta. Ennen niin pelätyt ja kielletyt molekyylit ovat tuomassa uusia hoitomuotoja mielenterveysongelmiin. Oikeanlaiseen terapiaan yhdistettynä psykedeelit voivat toimia tehokkaana hoitokeinona muun muassa masennukseen, ahdistukseen ja addiktioihin. Yhteiskuntatieteiden tohtori Aleksi Hupli on tutkinut psykoaktiivisia aineita sosiologisesti yli 15 vuotta. Hänen edellinen tietokirjansa Älyä lääkkeistä ja päihteistä? - Tajusteiden hyötykäyttö (2024) voitti Suomen Tiedekustantajien Liiton Vuoden tiedekirja -palkinnon. Hänen uuden Psykonautti-kirjansa alaotsikko on Psykedeelinen käsitekirja mielen manifestiin.

Siltalan kirjailijat, intialainen Tara Menon ja ruotsalainen Lena Andersson saapuvat Helsinki Lit -kirjallisuustapahtuman vieraiksi toukokuussa. Lena Anderssonin kanssa perjantaina 22.5. keskustelee europarlamentaarikko Li Andersson, ja lauantaina 23.5. Tara Menonin kanssa toimittaja Adile Sevimli. Medialla on mahdollisuus haastatella kirjailijoita Helsingissä. He molemmat esiintyvät Akateemisen kirjakaupan Kohtaamispaikalla torstaina 21.5. Helsinki Lit ohjelma: https://helsinki-lit.fi/ohjelma/

Enkelten leipää -muistelmateoksessaan Patti Smith vie lukijansa intiimille matkalle toisen maailmansodan jälkeiseen lapsuuteensa ja nuoruuteensa. Lapsuutta värittävät muun muassa tiheään vaihtuvat osoitteet, tuhoon tuomitut talokompleksit, vaihtuvat naapurit, kiusaajien kukistaminen ja pyhien hopeakolikoiden metsästäminen. Teini-iässä roihuavat ensirakkaudet niin poikiin kuin taiteeseen, kirjoittaminen alkaa, Arthur Rimbaud ja Bob Dylan astuvat esikuvina näyttämölle, rockmuusikon ura nousee vähitellen siivilleen. Tavattuaan suuren rakkautensa, Fred Sonic Smithin, Patti jättää musiikkimaailman taakseen, perustaa perheen ja keskittyy uudenlaiseen seikkailuun miehensä ja lastensa kanssa – palatakseen suurten surujen ja menetysten jälkeen vapaaksi taiteilijaksi, jolla on taito muuttaa arkinen maagiseksi ja löytää tuskasta toivon siemeniä.

///LISÄYS SILTALAN EDELLISEEN TIEDOTTEESEEN: KIRJAN EMBARGO ON 26.4. KLO 00.01/// Suomessa toimi 1920-luvulta alkaen aina 1980-luvulle saakka työlaitoksia, joiden avulla pyrittiin puuttumaan rikoksiin jo ennen kuin ne edes tapahtuivat. Huonosti tunnetut, mutta yhteiskunnallisesti merkittävät työlaitokset toimivat kehittyvän hyvinvointiyhteiskunnan laajalti hyväksyttynä varjopuolena. Työlaitosten historia on yksilönvapauden menetyksen ja sääntö-Suomen historiaa. Katariina Parhin ja Vesa Rannan teos Rikoksetta rangaistut – Sopeutumattomat Suomen työlaitoksissa kertoo, miksi työlaitoksia perustettiin, kuka niihin joutui, ja mitä niissä koettiin. *** Kirjaan perustuva näyttely avautuu yleisölle Työväenmuseo Werstaalla Tampereella vappuaattona 30.4. https://www.tyovaenmuseo.fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt/ Medialla on mahdollisuus haastatella kirjan tekijöitä keskiviikkona 29.4. Yht: Museolehtori Hanna Yli-Hinkkala, hanna.yli-hinkkala@tyovaenmuseo.fi

Suomessa toimi 1920-luvulta alkaen aina 1980-luvulle saakka työlaitoksia, joiden avulla pyrittiin puuttumaan rikoksiin jo ennen kuin ne edes tapahtuivat. Huonosti tunnetut, mutta yhteiskunnallisesti merkittävät työlaitokset toimivat kehittyvän hyvinvointiyhteiskunnan laajalti hyväksyttynä varjopuolena. Työlaitosten historia on yksilönvapauden menetyksen ja sääntö-Suomen historiaa. Katariina Parhin ja Vesa Rannan teos Rikoksetta rangaistut – Sopeutumattomat Suomen työlaitoksissa kertoo, miksi työlaitoksia perustettiin, kuka niihin joutui, ja mitä niissä koettiin. *** Kirjaan perustuva näyttely avautuu yleisölle Työväenmuseo Werstaalla Tampereella vappuaattona 30.4. https://www.tyovaenmuseo.fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt/ Medialla on mahdollisuus haastatella kirjan tekijöitä keskiviikkona 29.4. Yht: Museolehtori Hanna Yli-Hinkkala, hanna.yli-hinkkala@tyovaenmuseo.fi

Vuosi 1939. Espanjan sisällissota on ohi. Maa on raunioina. Fasistisen falangisti-puolueen perustajan José Antonio Primo de Riveran hauta avataan Alicanten hautausmaalla. Hänen falangistitoverinsa kantavat arkkua harteillaan 467 kilometrin matkan haudattavaksi 1500-luvulla rakennettuun luostariin, El Escorialiin, jossa Espanjan kuninkaat lepäävät. Yksitoista päivää ja kymmenen yötä aavemainen kulkue etenee sodan runtelemien kaupunkien ja kylien läpi. Ylös kohotetut aseet ja äänekäs propaganda osoittaa, kuka uudessa Espanjassa hallitsee. Sota ei kuitenkaan ole ohi. Vangit, teloitetut, karkotetut, pakkotyöläiset, keskitysleirien vangit, ikuisesti häpeään joutuneet sodan häviäjät – he ovat edelleen läsnä. Paco Cerdàn eloisan kerronnallisessa tietokirjassa Läsnä! Matka espanjalaisen fasismin juurille hekin pääsevät ääneen.

Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki, Oulu2026. Arctic Food Lab -kokonaisuus tuo ruokakulttuurin mukaan Oulu2026-ohjelmaan, ruoan tuottajista vähittäismyyntiin ja ruokatapahtumiin. Hyvää Oulua -kirjaan on koottu kurkistuksia arktiseen ruokalaboratorioon. Piia Rantala-Korhosen kirjoittamassa, upeasti kuvitetussa teoksessa tutustutaan alueen ruokailmiöihin, hienoihin raaka-aineisiin ja tekijöihin. Kirjassa on reseptejä sekä perinteisiin ja tämän päivän ruokiin. *** TERVETULOA kirjan Helsingin julkistamistilaisuuteen Oodi-kirjastoon keskiviikkona 15.4. kello 10. Oulussa infotilaisuus kirjasta järjestetään seuraavana päivänä 16.4. kello 10 Oulu2026 Infossa (Kauppakortteli Pekuri, 2. kerros).

Ainutlaatuinen kuvaus elämäntyöstä rauhan ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kanslianeuvos Mikko Lohikoskella on takanaan pitkä ja ansiokas ura kansalaisjärjestöissä ja virkamiehenä sekä kotimaassa että ulkomailla. Elävästi ja lämpimästi kerrotuista muistelmista avautuu poikkeuksellinen näköala siihen, kuinka suomalainen sodan jälkeinen yhteiskunta askel askeleelta avautui tuntemaan vastuuta muusta maailmasta, osoittamaan solidaarisuutta kaukaisiakin kansoja kohtaan sekä toimimaan rauhan ja aseidenriisunnan puolesta. *** TERVETULOA Niin kauas kuin maailmaa riittää -kirjan julkistamistilaisuuteen torstaina 16.4. Postitalon Rosebud-kirjakauppaan kello 17. - Yleisölle avoimeen tilaisuuteen ei tarvita ilmoittautumista.

Kustannusosakeyhtiö Siltala aloittaa yhteistyön Kulkurin kirja Oy:n kanssa. Tavoitteena on laajentaa kirja-automaattien verkosto valtakunnalliseksi.

Siltalan huhtikuussa on tarjolla tietokirjoja, joiden aiheet liikkuvat Espanjan sisällissodan jälkimainingeista ikonisen rockmuusikon lapsuuteen ja nuoruuteen sekä suomalaisten työlaitosten historiasta Pohjois-Pohjanmaan ruokakulttuuriin.

Erkki Tuomiojan hengästyttävä tahti jatkuu vuosina 2005–2006 ulkoministerin kiitäessä ympäri maailmaa: tapaamisia maailman huipulla, konferensseja, suppeita tunnusteluja. Suomen politiikkaan Tuomioja uppoaa niin ikään. Oman puolueen linja tuo totutusti mieliharmia demaridissidentille, kun taas yhteistyö pääministeri Matti Vanhasen kanssa luistaa. Omat solmunsa on suhteissa presidentti Tarja Haloseen. Päiväkirjan veto pysyy. Ulkoministeri ei unohda – koska hän kirjaa keskeisiä tapahtumia ja tunnelmia muistiin. Suorasukaisesti. Ole varovainen, minä olen äänestänyt Tuomiojaa – Poliittiset päiväkirjat 2005–2006 on päiväkirjasarjan kuudes osa. *** TERVETULOA kirjan julkistustilaisuuteen Työväenliikkeen kirjastoon (Sörnäisten rantatie 25, Helsinki) tiistaina 31.3. kello 14–16. Kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Tuomiojaa haastattelee toimittaja, kriitikko Veli-Pekka Leppänen.

Runous on silkkaa potentiaalia. Sillä voi muuttaa maailman. Ainakin omansa. Kriitikko ja kulttuuritoimittaja Vesa Rantaman esikoisteos Runominän vuosi – Kirjoituksia lyriikasta on ylistyslaulu runoudelle ja lukemiselle. Runojen kirjoittaminen on suosittua, mutta niiden lukeminen on usein aliarvostettua. Rantaman asiantuntevat ja omakohtaiset esseet ottavat runouden mahdollisuudet vakavasti ja näyttävät, että runonlukija voi elää yhden vuoden aikana useampia.

Siltala tarjoilee tällekin keväälle monia hienoja käännösromaaneja. Juuri ilmestyneet tai ilmestymässä ovat ranskalaisen Maylis de Kerangalin Jälkimaininkeja, hollantilaisen Herman Kochin Vankiloma, yhdysvaltalaisen Ben Lernerin Puhtaaksikirjoitus sekä intialaisen Tara Menonin Upoksissa. Heistä Menon nähdään myös vieraana Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa toukokuussa.

Kesäkuussa 1940 saksalaiset valtaavat Pariisin. Ulkonaliikkumiskielto astuu voimaan kaikkialla – paitsi loistohotelli Ritzissä. Saksalaisupseerit janoavat pariisilaista joie de vivreä, seurapiirejä, kuplivaa samppanjaa ja baarimestari Frank Meierin maailmankuuluja cocktaileja. Kukaan ei tiedä, että baarimestari Frank Meier on juutalainen. Philippe Collinin esikoisromaani Ritzin baarimestari perustuu tositapahtumiin. Se on eläväinen, jännittävä ja historiallisesti tarkka ajankuva miehitetystä Pariisista sekä sen ikonisesta hotellibaarista. Kirja on ranskalainen jättimenestys ja kansainvälinen bestseller – romaani on myyty 30 maahan.

Vuonna 2000 suomalainen peruskoulu oli ensimmäisen Pisa-tutkimuksen mukaan maailman paras. Kahden vuosikymmenen aikana tulokset ovat laskeneet tasaisesti. Viimeisimmässä, vuoden 2022 tutkimuksessa Suomi oli matematiikassa kahdeskymmenes, lukutaidossa neljästoista ja luonnontieteissä yhdeksäs. Mitä yläkouluissa oikein tapahtuu? Opettajilta armovitonen peruskoululle -teoksessa on kysytty luokkahuoneiden todellisuudesta laajalta joukolta opettajia. Kirjassa pohditaan sitä, miksi Pisan huipputuloksiin aikanaan yllettiin ja mitä pitäisi tehdä peruskoulun elvyttämiseksi. Kirja ilmestyy ja on arvosteluvapaa 11.3.

Rakastettu sienitieteilijä Anatolij D. Mbdrinov jatkaa tutkimuksiaan Viggo Wallensköldin uusimmassa teoksessa Hypnoottiset sienet. Kirjan ilmestymistä juhlitaan yleisölle avoimessa tilaisuudessa Helsingin Postitalon Rosebud-kirjakaupassa keskiviikkona 11.3. kello 18 alkaen. Kirjailijan ystävät esittävät ohjelmaa! Tervetuloa!

Maria Lähteenmäen teos Arktisen kansan jäljillä kertoo kulttuurien kohtaamisesta, kitkasta, vallankäytöstä ja sopeutumisesta ankarissa Keski-Lapin luonnonoloissa 1700-luvulta 1900-luvulle. Keitä olivat seudun alkuperäisasukkaat, metsäsaamelaiset, ja millaisia olivat heidän vanhat uskomuksensa, seitansa ja rumpunsa, joita kruunun virkamiehet ja papit pyrkivät määrätietoisesti tuhoamaan. Lähteenmäen tutkimuksessa kirjoitetaan Lapin historiaa uusiksi, avataan himmeäksi käynyt ja väheksytty rajamaan kulttuurinen perintö näkyväksi kaikissa väreissään. *** Kirjan julkistustilaisuus Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) torstaina 26.2. kello 13–15. Ohjelma alla.

///KIRJA ILMESTYY 22.2./// Avioton lapsi syntyi usein ei-toivottuna. Äpärä oli häpeäksi niin äidilleen kuin tämän perheelle. Suvut ovat vaienneet näistä lapsista. Osa lapsista koki suorastaan raakaa kohtelua, toisilla oli onneksi rakastavia läheisiä. Moni aviottomana syntynyt häpeää itseään aikuisenakin ja salaa taustansa. Hannele Törrösen kirja Unohdetut äpärät – Aviottomien lasten elämästä perustuu SKS:n keräämiin vuosina 1930–1990 syntyneiden aviottomien lasten kirjoittamiin teksteihin sekä aihetta käsitteleviin omakohtaisiin romaaneihin ja lehtihaastatteluihin. Kirjassa avataan myös sitä, miten lainsäädäntö sekä äitien ja lasten valvonta kuvastivat yhteiskunnan asenteita näitä normeista poikenneita kohtaan. Hannale Törrönen on psykologi, psykoterapautti ja tietokirjailija. Hän on itse avioton lapsi.

On sumuinen yö joulukuisessa Pariisissa. Nuori nainen nostetaan Seinestä, läheltä Pont Neufin siltaa. Nainen on alaston ja muistinsa menettänyt, levoton ja ahdistunut. Hänet viedään Pariisin poliisiprefektuurin psykiatriseen sairaalaan, josta hän pakenee muutaman tunnin kuluttua. DNA-testit ja valokuvat paljastavat naisen henkilöllisyyden: Hän on maailmankuulu pianisti Milena Bergman. Se on kuitenkin mahdotonta, sillä Milena Bergman on kuollut lento-onnettomuudessa jo vuotta aiemmin. Uusimmassa Guillaume Musso -suomennoksessa Seinen tuntematon ranskalainen suosikkikirjailija tarjoaa lukijalle jälleen häkellyttävän mysteerin ja mieleenpainuvia henkilöhahmoja.

Suojakodissa meren äärellä kuurataan herrasväen pyykkiä. Samalla pestään huonoista naisista synti pois, annetaan katutytöille ja langenneille piioille uusi alku. Langenneiden naisten talo on Johanna Annolan toinen Suomen historiaan sijoittuva romaani. Ensimmäinen, vaivaistaloon sijoittuva Valkenee kaukainen ranta oli sekä lukijoiden että arvostelijoiden suuri suosikki. "Johanna Annolan loistava romaani värittää elämänmakuisen tarinan vaivaistalon johtajattaresta (--) Annolan tyylikäs tarinankuljetus hakee vertaistaan", kirjoitti ensimmäisestä romaanista Jari Olavi Hiltunen Satakunnan Kansassa.