Kustannusosakeyhtiö Siltala

Siltalan syyskuun loppu tarjoaa vielä kolme kiinnostavaa kotimaista romaania: Iida Sofia Hirvosen Voittajantunti, Annina Holmbergin Annabel Lee ja Jyrki Lehtolan Täällä pohjan tähden.

"Sanalla sanoen, koskaan ei ihminen ole tyytyväinen siihen mitä hänellä on." Anton Tšehov (1860–1904) aloitti hupijuttuja suoltavana senttarina ja hänestä kasvoi maailmankirjallisuuden huomattavin novellisti. Tarkasti inhimillisiä olosuhteita, maailman epäoikeudenmukaisuutta ja sielunelämän arvaamattomuutta kuvaavat kertomukset nostivat kokonaisen kirjallisuudenlajin uudelle tasolle. Onni – Valitut novellit 1880–1903 on yksi kirjasyksyn ehdottomista kohokohdista!! Kirja on kaikkien aikojen laajin valikoima suomennoksia novellin mestarilta. Se sisältää 52 tekstiä, joista parikymmentä on aiemmissa suomennoskokoelmissa julkaisemattomia. Tekstit on valinnut, suomentanut ja taustoittanut Martti Anhava, palkittu venäläisen kirjallisuuden asiantuntija. Kirja on kustannettu yhteistyössä Kari Hotakaisen Sanavalinta Oy:n kanssa. ********* Keskiviikkona 1. lokakuuta Tšehovista keskustellaan yleisötilaisuudessa Helsingin yliopiston Metsätalossa (Unioninkatu 40) kello 16–18. Onni-teoksen novellien

Jouko Turkka (1942–2016) jätti kaikkiin hänet kohdanneisiin lähtemättömän vaikutuksen. Häntä kutsuttiin teatterineroksi, visionääriseksi ohjaajaksi ja suomalaisen teatterin poikkeukselliseksi uudistajaksi. Häntä kutsuttiin myös kiduttajaksi, nöyryyttäjäksi ja valtakunnansaatanaksi. Hän provosoi ja ärsytti tahallaan, jopa eli konflikteista ja riidoista. Hän sai suostuteltua töihinsä ihmisiä, jotka tiesivät tulevansa haukutuksi ja nöyryytetyiksi. Miten Jouko Turkka sai synnytettyä oman kulttinsa? Millainen ihminen oli röyhkeän ja pelkäämättömän roolin takana? Kuka hän oikeastaan oli, kysyy Hannu Harju kirjassaan Jouko Turkka – Narri, nero nöyryyttäjä. *** TERVETULOA kuulemaan Hannu Harjun ja näyttelijä Antti Virmavirran keskustelua kirjasta Kansallisteatterin Willensaunan kahvilaan (Bergbominkuja 1, Helsinki) maanantaina 6. lokakuuta kello 16.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan Jussi Niemeläisen teos Muurista muuriin – Reportaasi Venäjän länsirajasta kuljettaa lukijan kylmän sodan päättymisestä nykyiseen kuumaan sotaan. Se kuvaa sitä, kuinka rajan eri puolilla kehitys alkoi kulkea kiihtyvällä vauhdilla eri suuntiin. Kun lännessä katsottiin tulevaisuuteen, kääntyi katse Venäjällä koko ajan tiiviimmin menneisyyteen. Niemeläinen on matkoillaan Norjan Kirkkoniemeltä itäiseen Ukrainaan tavannut presidenttejä, ministereitä ja muita asiantuntijoita sekä tavallisia ihmisiä.

Kari Hotakaisen kirjoittama näytelmä Kirjamessut eli haastattelu joka meni päin helvettiä saa kantaesityksensä Suomen Komediateatterissa Helsingissä torstaina 25.9. Näytelmäteksti on nyt ilmestynyt myös kirjana. Kirjamessut on hervoton ja kohtuuton kannanotto kirjabisnekseen ja kirjailijan asemaan. Samalla se onnistuu olemaan kiusallisen viihdyttävä ja vauhdikas näytelmä paljastumisesta ja häpeästä.

Toimittaja Petri Pöntinen ja valokuvaaja Marjo Tynkkynen kulkevat 1 344 kilometriä pitkää itärajaa ulkomeren kalastajasaarelta erämaan poroaidalle. Upeasti valokuvitettu tietokirja Itäraja – Löytöretkiä naapuruuden mutkikkaaseen historiaan ulottuu Iivana Julman valtakaudesta Vladimir Putinin aikaan.

///EMBARGO 18.9. klo 00.01/// Ikonisen tennistähden rehellinen ja kaunistelematon omaelämäkerta Sydämenlyöntejä ilmestyy usealla kielellä, myös suomeksi, torstaina 18.9. Björn Borg avaa nyt ensimmäistä kertaa itse elämäänsä ja uraansa. Kirjassa ovat mukana niin lapsuus, nuoruus, tennisura kuin sen jälkeinenkin aika. Elämäkerta kuvaa menestyksen, romahduksen, nousut ja laskut, voitot ja tappiot – kaiken täysin avoimesti. Suurella sydämellä, lyönti lyönniltä. Sydämenlyöntejä on urheiluelämäkerta parhaimmillaan: nopeatempoinen ja jännittävä tarina, jota lukiessa pulssi kohoaa.

///KIRJAN EMBARGO 17.9. klo 00.01/// Ensi keskiviikkona 17. syyskuuta ilmestyy Elina Grundströmin kirjoittama teos Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Kirja on vetävä, tunteita herättävä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tarina Kangaskorvesta, maamme median lähihistoriasta ja tulevaisuudesta sekä suomalaisesta demokratiasta. Vesa-Pekka Kangaskorpi on Suomen 2000-luvun tärkeimpiä mediavaikuttajia, jonka imperiumi leviää Suomen kartalla kuin mustetahra imupaperilla. Keskisuomalainen on hänen aikanaan laajentunut alkuperäisestä yhden läänin lehtitalosta melkein puolta Suomea hallitsevaksi mediakonserniksi. Kangaskorpi kertoo kirjassa elämästään ja toimistaan erittäin suorasukaisesti ja kaunistelematta. Ääneen pääsevät myös hänen ystävänsä ja muut häntä tuntevat ihmiset.

Kiitetty ja palkittu historioitsija Sakari Siltala paneutuu eläväisessä uutuusteoksessaan Särmät, linjat ja raamit Suomen sahateollisuuden historiaan Pihlavan sahan tarinan myötä. Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodolle. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle. Kirja leikkaa lastuja maamme sahahistoriasta: teollistumisesta, saha-arjesta, lakoista ja niiden murtamisesta, yritysjärjestelyistä...

Palkitulla saksalaisella filosofilla ja kirjailijalla Wolfram Eilenbergerillä on hämmästyttävä kyky kertoa filosofien älyllisistä ja henkilökohtaisista kamppailuista niin, että teksti koskettaa lukijaa. Hänen uusin kirjansa Nykyisyyden haamuja – Filosofian loppu ja uuden valistuksen alku 1948–1984 maalaa sodanjälkeisen ajan filosofista maisemaa neljän vaikutusvaltaisen hahmon kautta: Theodor Adornon, Paul Feyerabendin, Susan Sontagin ja Michel Foucaultin. Eilenbergerin elävä proosa sivistää ja tempaa mukaansa.

Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta – Isä, äiti ja minä kertoo huiman ja traagisenkin tarinan elämästä taiteilijasuvussa ja -perheessä: Isä-Lassesta – Tove Janssonin veljestä – sekä äiti-Nitasta, joka kuoli Sophian ollessa pieni lapsi. Äidin kohtalon ympärillä vallitsi täysi hiljaisuus. Vasta nyt, tätä kirjaa tehdessään Sophia Janssonille selvisi moni vaiettu asia niin äidistä kuin isästäkin. Kirjan nimen kolme saarta ovat Tonga, jonne Lasse ja Tove haaveilivat muuttavansa 1940-luvulla, Ibiza, jossa Sophia asui isänsä kanssa varhaislapsuudessaan sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.

Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Hän oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi. Hän asui Linnassa. Hänestä tuli julkisuuden henkilö, joka tunnistettiin pääkaupungin kaduilla, tapahtumissa ja lehtikuvissa. Hänen elämänsä suuri rakkaus oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Annikin kiintoisan elämäntarinan kertoo tuoreessa tietokirjassaan Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus Liisa-Maria Hakala-Zilliacus.

Ruumisauto täytyy pesettää usein. Kuolema kiiltää. Se on musta. Laki sallii myös valkoisen ja hopeanharmaan. Semmoisilla mennään vihille. Juha Seppälän uuden Kehtolaulun koordinaatit -romaanin päähenkilö on keski-ikäinen ruumisauton kuljettaja, jonka mustan ajoneuvon asiakastilaan monet tarinan sivuhenkilöt päätyvät. Kun kiiltävä Cadillac Escalade lipuu kaupungin halki, ihmiset pysähtyvät nähdessään kerrankin jotakin varmaa epävarmuuden keskellä. Moderni Tuonelan lautturi tekee työtään ja pohdiskelee samalla elämänsä kulkua.

varoitus ruukun sisällä piilee maailman valo Italialainen runoilija Vincenzo Mascolo vierailee Helsingissä Runokuu-tapahtumassa lauantaina 23.8. Häneltä on juuri ilmestynyt suomeksi teos Taivas ja kaupungit – Valikoima runoja. Kokoelman runot on valikoinut ja suomentanut runoilija Jouni Inkala. Mascolon runous ammentaa klassisesta sivistys, metalyriikasta ja eurooppalaisista myyteistä – hänen teoksensa ovat syvällisiä tutkielmia kulttuurin jatkuvuudesta ja runouden roolista sen säilyttäjänä. https://runokuu.fi/ohjelma/italialaisen-runouden-ilta/

Venäläisen Viktor Jerofejevin Suuri Gopnik on pyörryttävä, satiirisen hauska ja tarkkanäköinen romaani nyky-Venäjästä ja sen johtajasta – pikkunilkistä, josta kasvoi suuri roisto. Romaani on samaan aikaan runollinen näky ja raa'an realistinen yhteiskunnallinen satiiri. Se on kaunokirjallinen vastaus kysymykseen, mitä nyky-Venäjällä oikein tapahtuu ja miksi. Jerofejevia pidetään yhtenä kansainvälisesti merkittävimmistä venäläisistä nykykirjailijoista. Saksassa maanpaossa asuva kirjailija vierailee Helsingin kirjamessuilla 25.10.

Englantilaisen Anna Hopen romaani Albion on perhedraama ja päivitetty englantilainen kartanoromaani. Se on myös pysäyttävä kertomus Britannian kolonialistisesta menneisyydestä, ekologiasta, vallasta ja perityistä etuoikeuksista. "Viisas ja kaunis romaani, johon mahtuu kaiken muun lisäksi kerrassaan ällistyttäviä luontokuvauksia." - The Times

Siltalan tämän syksyn kotimaiset cozy crime -dekkarit ovat nyt ilmestyneet: Sari Rainion ja Juha Rautaheimon Mortui non silent -sarjan kolmas osa Vainajat vailla armoa sekä Heidi Airaksisen kolmas historiallinen Laventelimurhat-dekkari Vaarallisia unia. *** Sari Rainio ja Juha Rautaheimo esiintyvät Naantalin kirjajuhlilla perjantaina 8. elokuuta. https://www.naantalinkirjajuhlat.fi/paivaohjelmat/

TERVETULOA jo perinteiselle Siltalan – ja nyt myös Teoksen ja Orava-kirjojen – media-aamiaiselle torstaina 28. elokuuta kello 9–11.30 hotelli Radisson Blu Plazan (Mikonkatu 23) Juho-Vilho-saliin. (HUOM uusi paikka.) Runsaan ja maukkaan hotelliaamaisen nauttimisen ohessa kuulemme viiden syksyn kirjailijan lyhyet haastattelut. Lisäksi kustantaja Minna Castrén kertoo uudesta Orava-kirjat-kustantamosta ja sen syksyn kirjoista. YST ILMOITTAUTUMISET tilaisuuteen viimeistään ti 26.8. spostilla tiedotus@siltalapublishing.fi.

Siltalan kirjasyksy alkaa elokuussa kuudella kirjalla. Tarjolla on kevyttä murhajännitystä ja tarinaa Putinin valtaannoususta, mutta myös kartanoelämää Englannissa ja elämää Presidentinlinnassa Paasikiven aikaan. Koko syksyn 2025 ohjelma löytyy täältä: https://www.siltalapublishing.fi/wp-content/uploads/2025/04/siltala-katalogi-kesa-syksy-2025.pdf

Olemme tottuneet siihen, että kaikki menee lopulta hyvin. Mutta entä jos niin ei tällä kertaa tapahdukaan? Mitä jos Venäjä voittaa? Carlo Masalan tänä keväänä ilmestynyt tietokirja Jos Venäjä voittaa on pysytellyt Saksan bestsellerlistojen kärjessä viikkokaupalla. ** Maaliskuu 2028: Venäläiset joukot hyökkäävät Narvaan ja ottavat haltuunsa Hiidenmaan saaren Itämerellä. Hyökkäys Baltian maihin on alkanut. Nyt Eurooppa maksaa kovaa hintaa siitä, ettei se ole aseistautunut riittävästi Ukrainan sodan päätyttyä. Päteekö Naton artikla 5? Miten EU reagoi? Onko Eurooppa valmis ottamaan ydinsodan riskin? Tunnettu saksalainen valtiotieteilijä ja sotilasasiantuntija Carlo Masala hahmottelee kirjassaan pysäyttävän ja vakuuttavan tulevaisuusskenaarion, joka näyttää, mikä kaikki Euroopassa on tällä hetkellä vaakalaudalla.