Kustannusosakeyhtiö Siltala

Tervetuloa Maria Matinmikon SIIS NIIN, suuri ihmetys -teoksen julkistamistilaisuuteen Tekstin talolle (Lintulahdenkatu 3, Helsinki) keskiviikkona 28. toukokuuta kello 18!

Siltalan kaunokirjasyksy tarjoaa monipuolisen kattauksen sekä kotimaista että käännettyä kirjallisuutta. Kirjailijanimiä ovat muiden muassa Annina Holmberg, Iida Sofia Hirvonen, Jyrki Lehtola sekä dekkarikirjailijakaksikko Sari Rainio ja Juha Rautaheimo. Suomennoksia saadaan esimerkiksi Anton Tšehovilta, Anna Hopelta ja Viktor Jerofejeviltä. Syksyn 2025 katalogi: https://issuu.com/siltalapublishing/docs/siltalan_kes_syksy_2025

Tennislegenda Björn Borgin omaelämäkerta julkaistaan maailmanlaajuisesti 18. syyskuuta. Suomeksi sen julkaisee samana päivänä Siltala. Sydämenlyöntejä-elämäkerrassaan Borg avaa ensimmäistä kertaa itse elämäänsä ja uraansa. Kirja kuvaa uskomattoman menestyksen, romahduksen, nousut ja laskut, voitot ja tappiot – kaiken avoimesti, kaunistelematta. Suurella sydämellä, lyönti lyönniltä.

Toimittaja, kirjailija Juha Kauppisen uusi kirja Kertomus Maasta – Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon on itsenäinen jatko-osa tekijän palkituille teoksille Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista ja Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija. Tervetuloa Kertomus maasta -kirjan julkistamistilaisuuteen tiistaina 29. huhtikuuta kello 18 Tieteen ja toivon taloon Puistokatu 4 (Helsinki). Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 28.4.: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSe8wpuUgEQacEn7iqjginAV8_UK_S4t7pwPc5D8B0WFl-TAVQ/viewform

"Se, mikä vielä eilen kirveli, on alkanut muuttua mustaksi." Loviisa Pihlakosken esikoisteos Sairastapauksia luotaa elämää sairauksien ja kuoleman varjossa. Novellit kysyvät, mitä itsessämme ja elämässämme peitämme, minkä taakse piiloudumme ja milloin mieli alkaa näytellä rooliaan ruumiissa. Vakavien, traagistenkin aiheiden seassa kukkii vähäeleinen huumori.

Maailmankuulun, arvostetun yhdysvaltalaishistorioitsijan Timothy Snyderin teos Vapaudesta haastaa totutut käsityksemme vapaudesta. Snyderin mielestä vapaus on arvo, joka mahdollistaa kaikki muut arvot. Vapaus ymmärretään hänen mukaansa usein kuitenkin liian kapeasti. Kirjassa käydään läpi viisi toisiinsa liittyvää vapauden muotoa. Vapaudesta vie lukijat jännittävälle älylliselle matkalle. Snyder hyödyntää ajankohtaisissa kirjoituksissaan filosofien ja poliittisten toisinajattelijoiden työtä, keskusteluja nykyajan ajattelijoiden kanssa sekä omia henkilökohtaisia kokemuksiaan.

Satu Hassin muistelmateos Uhma ja intohimo kattaa 40 vuotta historiaa ja elämää. Pitkäaikainen kansanedustaja, entinen ympäristöministeri ja Euroopan parlamentin jäsen on seurannut näköalapaikalta vihreän liikkeen ja puolueen kehitystä sekä hallitusneuvottelujen ja kansainvälisten ilmastoneuvottelujen draamaa. Rinnan politiikan pyörteiden kanssa muistelmissa kulkee yksityiselämä, sen ilot ja surut. *** Kirjan julkistamistilaisuus on Rosebud-kirjakaupassa Kaisaniemessä Helsingissä keskiviikkona 2.4. kello 15 alkaen. Tervetuloa!

Saksalaisen Daniel Kehlmannin romaani Ohjaaja on romaani taiteesta, vallasta ja moraalisista valinnoista. Samalla se on leikkisä kerronnallinen taidonnäyte, rikas ajankuva Kolmannen valtakunnan Saksasta ja kiihdyttävä elokuvahistoriallinen matka.

Vuoden tiedekirja -palkinnon saa Aleksi Huplin teos Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö. Teoksen kustantaja on Siltala. Palkinto nostaa esille ansiokasta kotimaista kirjallisuutta, jonka taustalla on tieteen kriteerit täyttävä tutkimustyö. Palkinto muistuttaa luotettavan omakielisen tiedon yhteiskunnallisesta merkityksestä. Palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa.

"Yksikään ihminen ei ole saari, mutta kolme ihmistä voi vaieta asiat kuoliaaksi." Sophia Janssonin omaelämäkerrassa on kolme saarta: Tonga, jonne Janssonin sisarukset Tove ja Lars olisivat halunneet 1940-luvulla muuttaa, Ibiza, jossa Sophia asui varhaislapsuudessaan, sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan. Sophian isä Larsin ja äiti Nitan suhde ei perustunut intohimoiseen rakkauteen, mutta he jakoivat elämän tärkeimmän asian: lapsen. Nita kuoli varhain. Isä ja tytär joutuivat pärjäämään ilman häntä. Isä edusti turvallisuutta ja huolenpitoa, mutta myös läpitunkematonta hiljaisuutta. Mitä äidille tapahtui? Ja oliko isä-Lars se pyhimys, jollaisena Sophia häntä aina piti? Koko Janssonin perhe tulee lukijalle tutuksi: isoisä Victor kärsii masennuksesta ja "saksalaisvillityksestä”, hänen vaimonsa Ham piirtää ja pärjää. Tove ja Lasse-veli lähtevät kotoa itsenäistymään. Yllätyksiä ja dramaattisiakaan käänteitä ei perheen tarinasta puutu. Kolme saarta. Isä,

Vastasyntyneen kotimaisen lastenkirjakustantamon Orava-kirjojen avausohjelma on täynnä runojen rytmejä, värien hehkua ja mummolan onnellista tunnelmaa. Uutuuskirjojen tekijöinä muun muassa Heli Laaksonen, Elina Warsta, Nora Lehtinen ja Mari Nikula.

Antti Arnkil on nimitetty Siltalan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaksi, ja Matias Kuokkanen aloittaa Teoksen kustannuspäällikkönä.

Erkki Tuomiojan kirjoittama kaksoiselämäkerta Eino ja Mauno Pekkalasta kertoo veljesten kiinnostavista elämänkäänteistä ja heidän monista rooleistaan Suomen poliittisessa historiassa. Mauno Pekkala (1890–1952) oli Väinö Tannerin hallituksen maatalousministeri ja valtionvarainministeri sotavuosina 1939–1942. Sodan jälkeen Pekkala siirtyi SKDL:ään. Pääministerinä hän toimi vuosina 1946–48. Eino Pekkala (1887–1956) valittiin kansanedustajaksi vuonna 1927 samaan aikaan veljensä kanssa. Jatkosodan jälkeen hän toimi ensin opetusministerinä ja sittemmin oikeusministerinä veljensä johtamassa hallituksessa. *** Eino ja Mauno Pekkala – Sosialidemokratian ja kommunismin välissä -teoksen julkistamistilaisuus on perjantaina 28.2. kello 14–16 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki) Erkki Tuomioja esittelee teostaan, kommentoijina dosentti Marjaliisa Hentilä ja professori emeritus Seppo Hentilä. Tervetuloa! (Ilmoittautumista tilaisuuteen ei tarvita.)

475-vuotisen historiansa aikana Helsinki on kehittynyt uneliaasta pikkukaupungista yhdeksi Itämeren alueen dynaamisimmista alueista. Minkä vuoksi Kustaa Vaasa ylipäätään perusti kaupungin 1550? Miksi Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja miten maailmantalous, kielipolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat vaikuttaneet kaupungin historiaan? Kirja esittelee tavallisten helsinkiläisten elämää, arkkitehtuuria, politiikkaa ja kulttuuria. Meinander nostaa esiin kiehtovia yksityiskohtia Helsingin dramaattisesta historiasta ja palaa usein siihen, kuinka voimakkaasti Helsingin kohtaloa on muovannut kaupungin välitön sijainti meren rannalla. Henrik Meinanderin teos Helsinki – Erään kaupungin historia on elegantti yleisesitys Helsingin historiasta. Se perustuu laajaan tutkimustyöhön ja kirjallisuusaineistoon.

Pirkko Saision Runeberg-palkittu romaani Suliko kysyy miten valinnat vievät ihmistä. Idealistisesta nuoresta miehestä kasvaa vanha diktaattori, jota levottomat ajatukset eivät jätä rauhaan.

Spirit of Helsinki -vene osallistui Ocean Globe Race 2023 -maailmanympäripurjehduskilpailuun ja teki suomalaista purjehdushistoriaa sijoittumalla toiseksi. Jussi Evinsalon kirjoittama kirja Spirit of Helsinki – Meren kutsuun on vastattava kertoo jännittävästä matkasta, jolla toistakymmentä erilaista ihmistä erilaisilla purjehduskokemuksilla kamppailevat saman päämäärän eteen. Harva lopulta tiesi, mihin oli lähdössä. Ocean Globe Race 2023 kunnioitti vuoden 1973 Whitbread Round the World -kilpailua ja se käytiin retrosäännöillä ilman nykytekniikkaa. *** Helsingin messukeskuksessa järjestetään venemessut 7.–16.2. Jussi Evinsalo kertoo messuilla kirjastaan perjantaina 7.2. kello 13.

Suomessa on tavattu ajatella, että Puola on toista maata. Onko sittenkään? Puola ja Suomi ovat lähellä toisiaan ja jakavat samaa historiaa. Ainakin kaksi kertaa Puolan onnettomuus on kääntynyt Suomen onneksi. Puolaan verrattuna Suomi on historian Hannu Hanhi, joka on onnekkaasti puikkelehtinut yhteiskunnalliseen vakauteen. Puola on kerta toisensa jälkeen päätynyt tragediaan, kansallinen eripura toistuvana kirouksenaan. Antti Blåfieldin ja Erja-Outi Heinon kirja Puola on samaa maata on suomalainen tutustumismatka Puolaan. Se etsii jakautumisen juuria historiasta, piirtää kuvan polarisaatiosta tässä ajassa ja kysyy Puolan kokemukseen nojaten, miten sen voi välttää. Lokakuussa 2023 Eurooppa ilahtui, kun puolalaiset äänestivät avoimen demokratian puolesta. Antoiko Puola esimerkin siitä, miten katkaista kansallismielisen populismin voittokulku?

Harry Salmenniemen Valohammas on romaani lapsiperhearjesta ja työelämästä, kiireetön kuvaus ruuhkavuosista. Kirja vie lukijansa niin keskelle nautinnollista, tyyntä kesäpäivää kuin unenomaiselle työillalliselle Michelin-tähdellä palkittuun ravintolaan. Se kuvaa erityisen elämänvaiheen, jossa perhearki on totta ja valvetta, työelämä unta ja valhetta.

Luulemme tietävämme, miltä autokraattinen valtio näyttää: Huipulla on kaikkivoipa johtaja. Hän hallitsee poliisia. Poliisi uhkaa ihmisiä väkivallalla. On ilkeitä yhteistyökumppaneita ja ehkä muutamia rohkeita toisinajattelijoita. Mutta 2000-luvulla tämä ei juuri vastaa todellisuutta. Nykyautokratiaan kuuluvia ei yhdistä määrätty ideologia, kuten kommunismi, vaan pikemminkin yhteinen pyrkimys saada valtaa, rahaa ja koskemattomuutta. Niin sanottu liberaali maailmanjärjestys, jonka etenemistä joskus pidettiin vääjäämättömänä, on kovaa vauhtia sulamassa. Hätkähdyttävän ajankohtaisessa kirjassaan Autokratia Oy Anne Applebaum kehottaa demokratioita ryhdistäytymään ja suuntaamaan politiikkansa uudelleen vakavan uhan torjumiseksi.

Kirjailija M. on joutunut lähtemään hyökkäyssotaa käyvästä kotimaastaan ja asettunut kaupunkiin B. Tottuneesti hän kiertää esiintymässä kirjallisuusfestivaaleilla vaikkei ole kirjoittanut mitään enää pitkään aikaan. Kirjailijaa vaivaa ahdistus ja häpeä kotimaastaan. Oma äidinkieli viruu suussa kuin puolikuolleena. Kadoksiin-romaanin kirjoittanut Maria Stepanova on kansainvälisesti yksi arvostetuimmista venäläisistä nykykirjailijoista.