Hanna Karppanenkustantaja
Kustannusosakeyhtiö Parvs

Parvs-kustantamon ja Serlachius-museoiden yhdessä julkaisema kirja Catch kokoaa joukon suomalaisia taiteilijoita pohtimaan teoksissaan sitä, miten virtaavan elämän arvokkaita hetkiä on mahdollista "napata talteen" taiteen keinoin.

Elokuussa 1998 julkaistu Helsinki graffiti oli ensimmäinen graffitia käsittelevä suomenkielinen kirja. Kirjasta tuli suomalaisten graffitiharrastajien raamattu ja keräilyharvinaisuus. Nyt kulttikirja on taas saatavana.

Legendaarisen Helsinki-kuvaajan Volker von Boninin (1924–2006) parhaat otokset on nyt koottu yksiin kansiin. Uutuuskirja esittelee ikonisiksi muodostuneita kuvia Helsingistä mutta myös harvemmin nähtyjä otoksia 1950–1980-luvuilta. Von Bonin on tunnettu humanistisena valokuvaajana, jonka kuvissa korostuvat tavallisten ihmisten arjen hetket ja kaupunkimiljöö. Yki Hytösen kirjoittama teos käy läpi valokuvataiteilijan vaiheikkaan elämän.

”Museoon saunomaan? Mitä ihmettä – eihän museoon mennä heiluttamaan vihtaa vaan ihailemaan ylevää taidetta tai pällistelemään vanhoja rukinlapoja?” kirjoittavat Serlachius-museoiden kehitysjohtaja Päivi Viherkoski ja johtaja Pauli Sivonen uunituoreen kirjan esipuheessa.

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949) rakennutti 1912 valmistuneen taiteilijakotinsa Harjulan Kokemäenjoen rantatöyräälle Harjavaltaan. Runsaasti kuvitettu teos esittelee Harjulaa ympäristöineen sekä luo katsauksen Emil Cedercreutzin elämään taiteilijakodissa ja siellä syntyneeseen taiteeseen.

Valohämy on kirjailija Maria Matinmikon kaunokirjallinen kuvakirja, jossa sekä tekstit että kuvat osallistuvat kerrontaan täydentäen ja haastaen toisiaan. Valohämy-teoksen ovat kustantaneet yhdessä Kustannusosakeyhtiö Siltala ja Kustannusosakeyhtiö Parvs.

Taidehistoria menee metsään! -antologia yhdistää taiteen, tieteen ja museon. Monipuolisessa ja ajankohtaisessa artikkelivalikoimassa käsitellään taiteilijoita, taideteoksia, keräilyä ja taidehistoriaa. Julkaisu aloittaa uuden taidehistorialliseen tutkimukseen perustuvan kirjasarjan. Se valottaa uusista näkökulmista Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa, johon kuuluu niin vanhaa eurooppalaista taidetta, Suomen kultakauden taidetta kuin nykytaidettakin.

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata -antologia on ensimmäinen kattava esitys Suomen mediataiteen monialaisesta kentästä. Teos kartoittaa mediataiteen historiaa alkaen varhaisista kokeilijoista ja keksijöistä 1900-luvun alkupuolella. Mediataiteen lajeista esillä ovat muun muassa video-, valo- ja äänitaide, elektroninen kirjallisuus, digitaalinen ja vuorovaikutteinen taide sekä biotaide.

Genesis – Arvojen kamppailu -kirja laajentaa ja taustoittaa taiteilija-kuraattori Ahmed Al-Nawasin (s. 1980) ja kuvataiteilija Minna Henrikssonin (s. 1976) näyttelyä, joka on esillä Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä vuoden 2023 ajan. Al-Nawas ja Henriksson ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2015 alkaen tarkastellen kriittisesti historiaa ja politisoiden sitä taiteen keinoin, ja heidän teoksissaan käsityö on usein vahvasti mukana.

Iittalan XXVI Valtakunnalliset Taidekirjapäivät palkitsivat Heikki Willamon ja Kikka Niittysen ”Valon ja varjon talo” -kirjan vuoden 2022 parhaana taidekirjana. Kirjalle myönnettiin Eliel Aspelin -palkinto, joka on Harri Koskisen suunnittelema lasiveistos. Vuoden paras taidekirja -kunniamaininnan saivat lisäksi valokuvataiteilija Tero Puhan teos ”Intiimi valo | Intimate Light”, valokuvataiteilija Andy Freebergin ”Where Art Thou?” -kirja (Serlachius-museot) sekä Sofia Lahden ja Jane Vuorisen toimittama teos ”Piktorialismi – Valokuvataiteen synty” (Suomen valokuvataiteen museo). Voittaja ja kunniamaininnan saajat julkistettiin lauantaina 10.6.2023 Hämeenlinnan pääkirjastossa, ja kilpailun järjestäjänä toimi Hämeenlinnan kaupunginkirjasto.

Berndt Lindholm (1841–1914) kuuluu Suomen 1800-luvun lopun keskeisimpiin maisemamaalareihin ja on yksi pidetyimmistä suomalaistaiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti aistivoimaisista metsä- ja rannikkoaiheisista maalauksistaan.

Aikaansa seuraten – Suomen Pankin taidekokoelma esittelee valikoiman Suomen Pankin noin 1 200 teosta käsittävästä kokoelmasta. Teos vie lukijansa taidematkalle läpi vuosikymmenten ja tyylisuuntien tietokirjailija Markku Valkosen johdattelemana. Yksittäisten maalausten, grafiikanlehtien ja veistosten lisäksi kokoelmaan kuuluu rakennukseen kiinteästi liittyviä monumentaaliteoksia. Samalla kun ne heijastavat aikansa taiteellisia pyrkimyksiä, ne kuvastavat maan historiaa ja yhteiskunnallisia arvoja.

Taidemaalari Merja Salonen Di Giorgio tutkii teoksissaan historian kerrostumia ja ihmisen jättämiä jälkiä kulttuuriympäristössä. Roihupelto–Pompeji-maalaussarjassa ja sitä esittelevässä uutuuskirjassa pääosassa ovat itähelsinkiläinen 1970-luvun pienteollisuusalue ja antiikin Pompejin kaupunki Vesuviuksen rinteellä.

Rosa Loy (s. 1958) ja Neo Rauch (s. 1960) ovat Saksan arvostetuimpia ja kansainvälisimpiä nykytaiteilijoita. Uutuuskirja esittelee taiteilijaparin, joka edustaa taidokkaista, esittävistä, mutta epätodellisen oloisista maalauksista tunnettua Leipzigin uutta koulukuntaa.

Uusi kirja Touko Laaksosen (1920–1991) eli Tom of Finlandin elämästä ja tuotannosta esittelee kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen taiteilijan elämää ja tuotantoa. Tom of Finlandin ajattomat mieshahmot palaavat monissa rooleissaan yhä uudelleen osaksi kulttuurista kuvastoamme.

Turkulainen SALONG 3+ -taiteilijaryhmä oli merkittävä ja aktiivinen toimija Suomen taidekentällä vuosina 1989–1995. Ryhmään kuuluivat Anna-Maija Aarras, Sussi Henrikson ja Ann Sundholm, jotka yhdessä toteuttivat omaperäisiä kolmiulotteisia teoskokonaisuuksia ja performansseja.

Taiteilija Bo Haglund (s. 1963) yhdistää teoksissaan sarjakuvataidetta, graafista suunnittelua ja näyttämötaidetta kuvataiteeseen. Hän aloitti uransa jo 1980-luvulla lavastajana teatteri- ja elokuvaproduktioissa. Haglund on tehnyt myös tekstiilisuunnittelua Marimekolle ja pilapiirustuksia Ny Tid -lehdelle.

Taiteilija Alexander Lauréus (1783–1823) syntyi Turussa mutta lähti jo nuorena Tukholmaan, jossa hän loi menestyksekkään uran. Lauréus kuuluu romantiikan ajan keskeisiin taiteilijoihin, ja nyt ilmestynyt uuteen tutkimukseen perustuva julkaisu on ensimmäinen laajempi katsaus hänen urastaan.

Maija Blåfieldin dokumentaarisissa elokuvissa etsitään ihmisen kokoista mittakaavaa erilaisiin tuhoutuvaisuuden ja olemassaolon haurauden kysymyksiin. Aiheet ulottuvat ilmastonmuutoksesta ja maailman pelastamisesta kertomusten ja muistin valtaan sekä todellisuuden hahmottamiseen. Käsittelytavassa on aina mukana lämpöä ja omaperäistä huumoria. Hänen teoksensa liikkuvat dokumenttielokuvan ja nykytaiteen välimaastossa. Niitä on esitelty lukuisilla elokuvajuhlilla sekä museoissa ja gallerioissa.

Luonnon yhteys arkkitehtuuriin on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelutyön kiinnostavimpia piirteitä. Aalto yhdisti taitavasti maiseman osaksi suunniteltua ympäristöä ja rakensi luonnolle mahdollisuuden kasvaa osaksi arkkitehtuuria: ”Kaikki minkä kotoiseen maaperään liitämme, on tehtävä niin, ettei se pilaa vaan päinvastoin jalostaa ennen ’puhdasta luontoa’ ollutta maisemaamme.”