Tampereen yliopisto

Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.

Yliopistojen valtakunnallinen uraseurantakysely 2025 käynnistyi 1. lokakuuta. Nyt kysely lähetetään vuonna 2020 Tampereen yliopistosta valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille sekä maisterin, lääketieteen lisensiaatin tai kasvatustieteen kandidaatin (varhaiskasvatuksen opettaja) tutkinnon suorittaneille. Tohtorien uraseurantakysely lähetetään vuonna 2022 tohtorin tutkinnon suorittaneille.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.

Tampereen yliopiston Tulevaisuuden senioriasuminen (TULE) -tutkimushankkeessa on kehitetty senioriasumisen malli, joka kattaa koko asumisen prosessin yhteisestä seudullisesta visiosta aina asumiseen ja seurantaan asti. Malli keskittyy paikkalähtöiseen kehittämiseen, ja sen tavoitteena on tuoda esiin kokonaiskuvan tärkeys: yksittäisillä ratkaisuilla ei voida ratkaista ikääntyvien asumista.

Materiaalin väsyminen aiheuttaa yllättäviä vaurioita esimerkiksi koneenosille. Yritysten on hallittava koneenosien väsyminen maineensa ja kilpailukykynsä turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi – erityisesti vihreän siirtymän myötä. Diplomi-insinööri Joona Vaara uudistaa väitöstutkimuksessaan merkittävästi 150 vuotta vanhaa tutkimusalaa. Tutkimuksessaan hän yhtenäistää aiemmin eri koulukuntiin jakaantunutta väsymisen teoriaa ja täsmentää koneenosien suunnittelun fysikaalisia perusteita. Tutkimustulosten avulla voidaan parantaa koneiden ja erilaisten rakenteiden mitoituksen luotettavuutta.

Lasten ja nuorten aivovammat voivat heijastua vielä vuosikymmeniä vamman jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoittaa, että aivovamman saaneilla lapsilla on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan, heikompi koulutustaso sekä enemmän haasteita varusmiespalveluksen suorittamisessa.

Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.

Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.

Presidentinvaalit 2024 -teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heli Hagfors tutki väitöskirjassaan rahapelaamisen motiiveja ja sitä, miten psykologisten perustarpeiden täyttymättä jääminen liittyy rahapeliongelmiin suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen mukaan erityisesti rahan voittamisen tavoittelu sekä pyrkimys paeta ikäviä tunteita ja ajatuksia ennustivat rahapeliongelmia. Yhteys oli erityisen vahva silloin, kun pelaamiseen taustalla oli kokemus siitä, että psykologiset perustarpeet – tarve kokea omaehtoisuutta, kykenevyyttä ja yhteisöllisyyttä – eivät toteudu elämässä.

Väitöstutkimuksessaan VTM Tapio Reinekoski tutki, miten suomalaiset kaupungit hallitsevat ilmastokriisin tulevaisuutta. Ilmastonmuutos pakottaa poliittiset organisaatiot perusteelliseen muutokseen, jossa niiden tarkoitus, tehtävät ja relevanssi joutuvat koetukselle. Silti murrokseen varaudutaan pikemmin suojaamalla nykyisiä hallinnollisia prosesseja kuin uudistamalla niitä. Tutkimus kuvaa, miten pelkkä tieto tulevista ilmastokriiseistä ja niiden edellyttämistä toimista ei onnistu muuttamaan totuttuja politiikan teon malleja.

Kvanttifysiikka paljastaa usein arkijärjen vastaisia ilmiöitä. Uusi arpeutumisteoria syventää ymmärrystä kvanttimaailman ja klassisen mekaniikan yhteydestä. Lisäksi se auttaa selittämään aiempia havaintoja tuo tulevaisuuden teknologiset sovellukset askeleen lähemmäksi.

Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan. Menetelmä kasvattaa kustannustehokkaasti nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia.

Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.

Uusien lääkkeiden korkeat hinnat ja terveydenhuollon rajalliset resurssit asettavat terveysjärjestelmämme kasvavan haasteen eteen. Millaista lääkehoitoa yhteiskuntamme tulee rahoittaa ja millä perusteilla?

Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.

Onko vesihuollossa liian monta osapuolta? Ovatko yksityisomisteiset vesihuoltolaitokset julkisia tehokkaampia? Tampereen yliopiston tutkijat murtavat sitkeimpiä vesihuollon myyttejä tuoreessa Dispelling Myths About Water Services -teoksessaan nyt kansainvälisestä näkökulmasta.

Tampereen yliopisto koordinoi datatalouden kasvuohjelman kolmatta pilottia, jossa edistetään rakentamisen alan dataperustaista kasvua ja elinkaarikestävyyttä. AI Champion -pilotissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset yhdistävät voimansa vauhdittaakseen alan digitalisaatiota ja kilpailukykyä tekoälyn avulla.

Tampereen yliopiston lukuvuoden 2025–2026 avajaisjuhlaa vietetään tiistaina 2.9.2025 klo 12 alkaen keskustakampuksella Päätalon juhlasalissa. Tervetuloa seuraamaan juhlaa!

Tampereen yliopiston monitieteinen tutkimus osoittaa, että itsepalvelun ja automaation aiheuttama digitaalinen taakka kuormittaa merkittävästi mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Digitaalisten julkisten palvelujen käyttö omien asioiden hoitamisessa ja vuorovaikutus viranomaisten kanssa saa mielenterveyskuntoutujat kokemaan syvää eriarvoisuutta. Tutkimus toteutti aineistonkeruussa kansalaistieteen menetelmiä.