Tampereen yliopisto

Digitaalinen murros luo sekä uusia haasteita että merkittäviä mahdollisuuksia asiantuntijatyölle. Digitalisaatio ja tekoäly voidaan nähdä keinoina parantaa työelämän laatua ja tehostaa työn tekemisen tapoja. Hallitsemattomasti toteutettuna murros voi kuitenkin luoda paineistettua muutostarvetta, aiheuttaa stressiä ja vähentää työn mielekkyyttä. Tämä vaikuttaa lopulta negatiivisesti asiantuntijoiden luovuuteen ja hyvinvointiin. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan tutkimushankkeessa pyritään vahvistamaan tuottavuuden, luovuuden ja hyvinvoinnin tasapainoa tietointensiivisessä asiantuntijatyössä.

Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat Suomessa vuosittaisia epidemioita ja merkittävän taakan yhteiskunnalle. Filosofian maisteri Annika Länsivaara osoitti väitöstutkimuksessaan, että jätevesiseurantaa voidaan hyödyntää influenssa A- ja RS-virusten aiheuttamien epidemioiden seuraamiseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut influenssa A- ja RS-virusten jätevesiseurannan.

Lynchin oireyhtymän aiheuttamien syöpien varhaiseen havaitsemiseen tähtäävä PREDI-LYNCH-hanke on saanut huomattavan Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Hankkeessa kehitetään edullinen ja potilasystävällinen seulontamenetelmä. Monikansallisen hankkeen Suomen osuutta johtaa Tampereen yliopiston tenure track -professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Toni Seppälä.

Psykologian maisteri ja valtiotieteiden maisteri Kati Kajastus tutki väitöskirjassaan suomalaisnuorten yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ilmenee kohtuuttomana murehtimisena ja kehollisina oireina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan mitata luotettavasti lyhyellä kyselyllä. Yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä nuorten opiskeluvaikeuksiin sekä elämäntapoihin, kuten liialliseen internetin käyttöön.

Miten hyvin suomalainen terveydenhuolto todella toimii silloin, kun sattuu pahin mahdollinen – liikenneonnettomuus, kaatuminen tai monivamma? Antti Riuttanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vakavien vammojen hoitoa ja siihen liittyviä seurauksia potilaalle ja yhteiskunnalle.

Sydänsairaudet aiheuttavat maailmanlaajuisesti 32 prosenttia kaikista kuolemista. Väitöskirjassaan tekniikan lisensiaatti Atte Joutsen kehitti kuivaelektrodeja puettaviin laitteisiin, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen sydämen seurannan sairaalaympäristön ulkopuolella. Teknologialla voi havaita ja seurata terveysriskejä jopa ennen oireiden alkamista, mikä auttaa hoidon oikea-aikaisessa aloittamisessa.

Liikenteen ja logistiikan sähköistyminen haastaa sähköverkon kapasiteetin riittävyyden. Laajan SECHA-konsortiohankkeen tavoitteena on kääntää haasteet mahdollisuuksiksi ja tutkia, miten sähköistyvä liikenne voi toimia joustoresurssina energiajärjestelmälle ja siten edistää myös energiajärjestelmän kestävyyttä ja resilienssiä. SECHA-hanke myös selvittää, miten kehittyvistä uusista ratkaisuista ja palveluista voi syntyä uutta liiketoimintaa.

Tampereen yliopiston uudet professorit esittäytyvät juhlaluennoilla tiedeyhteisölle, omille sidosryhmilleen sekä suurelle yleisölle. Luentojen myötä professorit myös toivotetaan tervetulleiksi yliopistoyhteisöön. Tänä vuonna juhlaluentonsa pitää 23 uutta professoria.

Tutkijoiden mukaan puhdaskielisyyden ihanne heijastuu suomalaisten kieliasenteisiin yhä tänäkin päivänä. Jos tietynlaisesta tavasta puhua tehdään mittari suomalaisuudelle, moni jää ulkopuolelle.

Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.

Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.

Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.

Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.

Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.