YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.

Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.

Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.

Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.

Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.

Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.

"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.

Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.

LL Emmi Lautamatin väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa omalääkärin luoman hoidon jatkuvuuden merkityksestä suomalaisessa terveydenhuollossa. Kokemus omalääkäristä turvaa terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen käyttöä tilanteessa, jossa palvelujen saatavuus on heikkoa. Se myös lisää tyytyväisyyttä terveyspalveluita kohtaan ja tukee lääkitysten säännöllistä käyttöä.

Kehitysvammaisten näyttelijöiden asema taiteiden kentällä on vahvistunut viime vuosikymmeninä. Kehitysvammaisten ja ei-kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssanäyttelemistä on kuitenkin tutkittu vain vähän. Näyttelijä ja tutkija Riikka Papusen taiteellinen väitöstutkimus perustuu hänen kokemuksiinsa näyttelemisestä yhdessä kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssa. Papunen ehdottaa uutta tapaa tarkastella näyttelijän ruumista vastavuoroiseen tuen antoon ja vastaanottamiseen perustuvana proteesiruumiina.

EU:n avoimuusrekisterissä on tällä hetkellä rekisteröitynyt yli 12 000 tahoa, jotka pyrkivät vaikuttamaan EU:n politiikkaan ja päätöksentekoon. Rekisteri ei kuitenkaan kerro mitä kyseinen vaikuttaminen, eli lobbaus, pitää sisällään käytännössä. YTM Salla Mikkonen tutki väitöskirjassaan EU-lobbauksen arjen käytänteitä ja sitä, miten lobbarit itse ymmärtävät käytännöt. Tutkimus osoittaa pitkäjänteisen EU-lobbauksen merkityksen. Oleellista on rakentaa luottamus jo ennen vaikuttamista ja se, milloin, miten ja kenen toimesta lobbausta tehdään.

Suomen kunnissa on 2000-luvulla yleistynyt ammattimainen poliittinen johtaminen. HM Anni Kyösti tarkastelee väitöstutkimuksessaan kuntien duaalijohtamista luottamushenkilöjohtamisen näkökulmasta. Kyösti tutkii kuntajohtamisen muutosta ja osoittaa, että kuntien ammattimaiset luottamushenkilöt ovat vahvistaneet kuntien poliittisen johtamisen roolia.

Ulkonäköä ja esteettisiä hoitoja koskevat käsitykset ja asenteet ovat syvällä sosiaalisissa ja kulttuurisissa arvoissa, ja ne voivat vaikuttaa hyvinvointiin. Lucas Arrais de Campos selvitti väitöstutkimuksessaan, miten ihmiset Suomessa ja Brasiliassa kokevat hymynsä ja kasvojensa ulkonäön. Hän tutki myös esteettisten hammashoitojen kysyntää ja siihen liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä.

Kesäkuussa 2016 enemmistö brittiläisiä äänesti Euroopan Unionista eroamisen puolesta. Poliittisessa kielenkäytössä Iso-Britannia oli kuitenkin erillään EU:sta jo kauan ennen tätä. FM Jenni Räikkönen tutki väitöstyössään maan parlamentissa ja lehdistössä käytyjä EU-keskusteluja aina jäsenyyden alusta Brexit-äänestykseen asti. Tutkimus osoittaa, että keskusteluissa Iso-Britannia esitettiin johtajana, mutta myös marginaalisena valtiona, mikä aiheutti epävarmuutta sen roolista EU:ssa.

Astma on yleinen väestösairaus, johon voi sairastua missä iässä tahansa. Astma on myös hyvin vaihteleva oirekuvaltaan ja vaikeusasteeltaan. Lääketieteen lisensiaatti Jasmin Honkamäki osoitti väitöstutkimuksessaan, että korkeampi astman diagnosointi-ikä on yhteydessä vaikeampaan oireiluun, huonompaan ennusteeseen ja merkittävämpään liitännäissairastavuuteen.

Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkimus osoittaa, että uudella kolmiportaisella eturauhassyövän seulontamenetelmällä voidaan löytää huomattava määrä hoitoa vaativia syöpiä. Väestön seulontaohjelmia ei ole aloitettu Suomessa eikä useimmissa muissa maissa.

Biosimilaarit ovat biologisten lääkkeiden vaihtokelpoisia valmisteita, joilla pyritään hillitsemään lääkekustannuksia. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella niiden koko säästöpotentiaali ei ole toteutunut Suomessa. Paremmin toteutettu hintakilpailu olisi voinut tuoda lääkekorvauskuluihin yli 180 miljoonan lisäsäästöt. Arvio esitetään Tampereen yliopiston ja Yliopiston Apteekin tutkimusyksikön tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kahden biologisen lääkkeen hintakehitystä sekä korvattavuuskäytäntöjä Suomessa ja Virossa vaihtokelpoisten biosimilaarien tultua markkinoille.

Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa selvitettiin, miten solujen säätely on häiriintynyt pienten lasten aggressiivisissa epätyypillisissä AT/RT-kasvaimissa. Tutkimukselle on suuri tarve, sillä tämänhetkiset hoidot eivät tehoa näihin pahanlaatuisiin aivokasvaimiin.