Tilastokeskus

Tilastokeskuksen tutkimusjulkaisu Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla julkaistaan 22.5.2025. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ajankäytön muutoksista ja trendeistä!

Tervetuloa Tilastokeskuksen järjestämään tilastokilpailujen palkintojenjakolaisuuteen keskiviikkona 21.5. klo 14.15. Jaamme tilaisuudessa sekä tilasto-olympialaisten että tilastojulistekilpailun Suomen kilpailun palkinnot, näemme voittajatyöt ja kuulemme voittajatöiden perustelut.

Joka kymmenes lapsi koki viime vuonna aineellista puutetta. Osuus on lähes kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Yhden aikuisen perheissä elävillä lapsilla puutteen kokemuksia oli yli viidesosalla.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Tilastokeskus ovat perustaneet kuntien datahuoneen, joka auttaa kuntia tietopohjaisessa päätöksenteossa. Datahuone mahdollistaa uudenlaisen tiedontuotannon tavan, joka parantaa kuntien mahdollisuuksia tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä. Datahuoneen aineistolla voidaan tehdä aiempaa nopeammin ja joustavammin analyysejä muun muassa väestökehitystä, asunto- ja työmarkkinoita ja yritystoimintaa tutkittaessa. Datahuone mahdollistaa kutakin aihealuetta koskevan tiedon koostamisen yhteen ja räätälöimisen tarpeiden mukaan.

Tilastokeskuksen Tilastoareenalla 15.5. käydään läpi suomalaisten ja Suomen varallisuutta sekä koko kansantalouden että kotitalouksien näkökulmasta. Asiaa tarkastellaan rahoitustilinpidon ja varallisuustutkimuksen tietojen valossa.

Tilastokeskuksen tutkimusjulkaisu Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla julkaistaan 22.5.2025. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ajankäytön muutoksista ja trendeistä!

Asuntojen hintojen lasku jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat ennakkotietojen mukaan koko maassa 1,3 % vuodentakaisesta. Maaliskuussa laskua oli 1,6 % viimevuotisesta.

Vastasyntyneen elinajanodotteet nousivat viime vuonna ennätyksellisen korkealle. Ennakollinen elinajanodote oli pojilla 79,6 vuotta ja tytöillä 84,8 vuotta. Pojilla elinajanodote kasvoi 0,7 vuodella ja tytöillä 0,6 vuodella verrattuna vuoteen 2023.

Maahanmuutto Suomeen väheni alkuvuonna. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 10 379 henkeä, mikä on 5 349 vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 3 213 henkeä, 18 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tiedot perustuvat maaliskuun väestön ennakkotilastoon.

Lopettaneita yrityksiä oli vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 16 188, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuotta aiempaan verrattuna. Kasvua selittää etenkin luonnollisten henkilöiden yritysten luokka, jossa lopettaneiden yhden hengen yritysten määrä kasvoi vielä selvemmin 4 654:stä 11 310:een.

Poliisin tietoon tuli alkuvuonna selvästi enemmän myymävarkauksia kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Kuluttajien usko Suomen talouteen ja odotukset sen kehityksestä ovat olleet miinuksella jo kolmen vuoden ajan. Tuoreiden tietojen mukaan tärkein selittävä tekijä on maailmanlaajuinen kehitys, kuten sodat, konfliktit sekä kauppapolitiikka. Toiseksi nousee inflaatio.

Maaliskuussa pantiin vireille 350 konkurssia, mikä on 76 konkurssia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Myös konkurssiin haettujen yritysten henkilötyövuosien määrä oli hieman korkeampi kuin vuosi sitten.

Suoraa yritystukea myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 1,1 miljardia, mikä oli noin 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suoria tukia maksettiin 908 miljoonaa euroa.

Tämänaamuisessa uutisessa kerrottu luku Suomen väkiluvun kasvusta oli virheellinen. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 32 120 hengellä, ei 32 137:llä, kuten uutisessa kerrottiin.

Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000:lla.

Vuoden 2025 kuntavaaleihin asetettiin 15,9 prosenttia vähemmän ehdokkaita kuin edellisissä kuntavaaleissa. Myös aluevaalien ehdokasmäärä laski, mutta vähemmän, 4,6 prosenttia. Kuntavaaleissa on tänä vuonna yhteensä 29 950 ehdokasta ja aluevaaleissa 10 097 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntavaali- ja aluevaalitilastoihin.

Kaikissa viidessä vuosien 2021–2024 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.

Toisen asteen koulutuksen suorittaneista palkansaajista ammattiliittoon kuului 48 prosenttia vuonna 2023, kun taas ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla osuus oli 68 prosenttia.

15–74-vuotiaita työttömiä oli helmikuussa 263 000, eli 43 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 146 000 ja työttömiä naisia 117 000.