Työterveyslaitos

Monissa maissa kohdataan samankaltaisia haasteita psykososiaalisten tekijöiden käsittelemisessä työpaikoilla. Jakamalla osaamista ja hyviä käytänteitä yli valtiorajojen näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan yhdessä. Mielenterveyden ensiapupakkaus tarjoaa ensihätään apua pienille työpaikoille työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.

Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.

Työpaikan keinot mielenterveyden tueksi voidaan tiivistää kolmiomalliin, jossa keinot on jaettu kolmelle tasolle. Eniten työpaikalla tulisi käyttää aikaa hyvän työn edellytyksistä huolehtimiseen. Työhyvinvointi on monen tekijän summa, ja vastuut jakautuvat eri toimijoille. Vaikka esihenkilöt ovat hyvinvoinnin tukemisessa aktiivisessa roolissa, kenenkään ei tarvitse toimia epävirallisena terapeuttina työyhteisössään.

Vahvistettuja ammattitautitapauksia oli vuonna 2021 yhteensä 2 235 ja vuonna 2022 jopa 2 576. Tapausten määrä kääntyi koronapandemian jyllätessä nousuun ja vuosina 2021 ja 2022 tapausten määrä jopa kaksinkertaistui. Muiden kuin koronaan liittyvien vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on asettunut noin tuhannen vuosittaisen tapauksen tasolle.

Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia, mutta väestörakenteen muutos ja polarisaation uhka haastavat työelämää. Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raportit kuvaavat mahdollisia kehityskulkuja ja tarjoavat pohjaa työelämän kestävälle uudistamiselle. Kun tekoälyä hyödynnetään viisaasti ja työelämän oikeudenmukaisuudesta pidetään huolta, voidaan vahvistaa sekä hyvinvointia että tuottavuutta.

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työhyvinvointia hybridityössä, nopeiden työveneiden turvallisuutta ja sitä, mistä löytyy työvoimareserviä sosiaali- ja terveysalan töihin. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Miltä näyttää työelämä vuonna 2035? Työelämän suunta -raporttisarja valottaa suomalaisen työelämän tulevaisuudennäkymiä. Webinaarissa 5.6. kuullaan Työterveyslaitoksen tutkijoiden skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista.

Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.

Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea ja yli 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu sote-alan töihin. Työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi löytyy muille toimialoille hakeutuneista. Pientä pelastusta löytyy myös eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Tuoreen selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä. Alalla pysymiseen – ja myös sinne palaamiseen – kannustaa laadukas perehdytys, työkyvyn tuki, työn muokkausmahdollisuudet ja alan arvostus.

Työterveyslaitos kutsuu kaikki Suomen työpaikat osallistumaan yhteiseen resilienssityöhön. Resilienssin tarve kasvaa niin yritysten kuin koko maan toimintakyvyn varmistamisessa. Resilienssin kehittäminen työpaikoilla parantaa samalla yhteiskunnallista varautumista.

Kokonaisturvallisuuden, resilienssin ja varautumisen tarve kasvaa. Tervetuloa kuulemaan Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten työpaikat voivat ottaa nykyistä enemmän vastuuta turvallisuudesta ja parantaa samalla yhteiskunnallista varautumista. Median edustajat voivat osallistua infoon etäyhteyksin ja paikan päällä.

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kuusi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työmatkaliikuntaa, museotyön riskejä ja sitä, miten tukea työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Pelastustoimen työhyvinvoinnin tuore tilannekuva kertoo, että työhyvinvointi on kehittynyt yleisesti myönteiseen suuntaan. Eri ammattien välillä on kuitenkin suuria eroja. Alan yhteisiksi kehittämiskohteiksi nousevat esihenkilöiden jaksaminen, epäasiallisen kohtelun ehkäisy sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Alan veto- ja pitovoiman varmistamiseksi työhyvinvoinnin kehittäminen kaipaa valtakunnallisella tasolla yhteisiä linjauksia.

Kokonaisturvallisuuden, resilienssin ja varautumisen tarve kasvaa. Tervetuloa kuulemaan Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten työpaikat voivat ottaa nykyistä enemmän vastuuta turvallisuudesta ja parantaa samalla yhteiskunnallista varautumista. Median edustajat voivat osallistua infoon etäyhteyksin ja paikan päällä.

Työterveyslaitos viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden aikana Työterveyslaitos päivittää skenaarionsa suomalaisen työelämän kehityksestä ja lupaa muuttua vastedeskin työelämän muutosten mukana.

Suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä eivät täysin vastaa todellisia riskejä työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kehitettiin käytännön ratkaisuja terveysvaikutusten torjumiseksi museoissa.

Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä on päästy sanoista tekoihin Työelämän mielenterveysohjelman vauhdittamana. Viimeisen kahden vuoden aikana tuhansilla suomalaisilla työpaikoilla tehtiin työn sujuvuutta ja työkykyä tukevia muutoksia hyödyntämällä Mielenterveyden työkalupakkia. Yksi suosion salaisuus oli siinä, että työkalut sopivat osaksi työn arkea ja johtamista.

Nykyinen keskustelu muuttoliikkeistä ei palvele suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Poliittiset päättäjät ovat usein kiinni tämän hetken poliittisissa kiistoissa, eivätkä kohdista katsetta tulevaisuuteen. Muuttajat pelkistyvät siksi usein ongelmaksi, joka tulisi ratkaista tai resurssiksi, jota tulisi hyödyntää. DEMOGRAPHY-ohjelman Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun -tilaisuudessa 10.4.2025 etsittiin tuoretta näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kuusi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työhyvinvoinnin tukemista turvallisuuskriittisillä aloilla, osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien fyysistä työkuormitusta ja sitä, miten reilu, vihreä työpaikka toteutetaan. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.