Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.

Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.

VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.

Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki. VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita.

VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.

Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan sen lisäksi kasvattavat yritysten maksamia veroja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarkastukset lisäävät konkursseja veroja vältelleissä yrityksissä, millä voi olla markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus.

Hallituksen esitysluonnoksessa tavoitteeksi ilmoitetaan vauhdittaa autokauppaa tukemalla vanhan auton romuttamista ja uuden auton hankintaa. Lisäksi esitystä perustellaan liikenneturvallisuuden parantamisella. Mikään esitysluonnoksen tavoitteista ei perustu vaikutusarvioihin tai tilasto- ja tutkimustietoon.

Kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta. Näin arvioidaan VATT:n lausunnossa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.

Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä. Siitä huolimatta Suomessa tuhkarokkorokotuksen kattavuus on laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on THL:n keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.

Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.

Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).

Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.

Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.

Apteekkien lukumäärä voisi kasvaa merkittävästi määrä- ja sijaintisääntelyn poistamisen myötä. Valtaosa kuluttajista hyötyisi, mutta apteekkialan voitot ja valtion verotulot pienenisivät.

Kunnat, jotka saivat enemmän valtionosuuksia, pystyivät laskemaan veroja ja palvelumaksuja sekä lisäämään julkista kulutusta. Paikallisesti työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla, mutta vaikutus muuttoliikkeeseen oli vähäinen.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus vähensi harmaata taloutta rakennusalalla siirtämällä verojen tilitysvastuun pieniltä alihankkijoilta suuremmille urakoitsijoille. Tuoreen tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti rakennusalan verotuottoja vuosittain noin viidellä prosentilla, mikä vastaa noin 90 miljoonaa euroa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pitkäaikainen johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Teemu Lyytikäinen on nimitetty tutkimusprofessoriksi. Viranmuutoksesta päätti VATT:n johto joulukuussa 2024.

Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on jo pitkään mennyt taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa. Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen raportti.