Suomen ympäristökeskus

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

En ny rapport efterlyser ett striktare grepp om markanvändningsplaneringen för förnybar energi. En ekologiskt hållbar energiomställning förutsätter att negativa effekter på naturen undviks mer omsorgsfullt än idag, att bedömningsmetoderna harmoniseras och att den nationella styrningen stärks.

Uusi raportti peräänkuuluttaa tiukempaa otetta uusiutuvan energian maankäytön suunnitteluun. Ekologisesti kestävä energiasiirtymä edellyttää luontohaittojen nykyistä huolellisempaa välttämistä, yhtenäisempiä arviointimenetelmiä ja tehokkaampaa valtakunnallista ohjausta.

Den växande turismen ökar behovet av fungerande toalettjänster i skärgården. Vilken lösning som är mest hållbar för toalettavfall beror på platsens användning, läge och möjligheter till behandling.

Matkailun kasvu lisää saaristossa painetta järjestää toimivia käymäläpalveluja. Käymäläjätteen kestävin käsittelyratkaisu riippuu kohteesta.

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

En ny märlkräfta, större rovmärla, har upptäckts i uppföljningen av främmande arter. Arten, som påträffades i Raumo hamn, utgör ett hot särskilt mot ryggradslösa arter i brackvattnen, men också i inlandsvatten. Dessutom upptäcktes en ny förekomst av kräftdjur Melita nitida i Nådendal. Främmande arter sprids inte bara med fartyg utan också med fritidsbåtar.

A new amphipod species, known as killer shrimp, has been detected in the non-indigenous species monitoring. The species observed at the Port of Rauma is a threat to invertebrate species, especially in brackish waters, but also in inland waters. In addition, the monitoring revealed a new occurrence of amphipod Melita nitida in Naantali. Non-indigenous species spread not only with ships but also with recreational boats.

Itämeren vieraslajiseurannassa on havaittu uusi katkalaji, petokatka. Rauman satamasta havaittu laji on uhka etenkin murtovesien, mutta myös sisävesien selkärangattomille lajeille. Lisäksi seurannassa havaittiin suistokatkan uusi esiintymä Naantalista. Vieraslajeja leviää paitsi laivojen, myös huviveneiden matkassa.

Suomen ympäristökeskus ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö tiedottavat Päijät-Hämeessä käynnistyy kesällä Vesivahdit 2026 -kampanja, jossa kansalaisia kannustetaan havainnoimaan sinilevätilannetta. Tavoitteena on täydentää viranomaisten seurantaa ja tuottaa parempi kuva vesistöjen tilasta. Seuranta hyödyttää asiantuntijoita, asukkaita ja lomailijoita, jotka tarvitsevat tietoa vesien tilasta. Kampanja-aika on 6.5.–6.9.2026.

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen. Tilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Tiedot auttavat varautumaan kuivuuden vaikutuksiin esimerkiksi vesihuollossa ja maataloudessa.

Viime vuosien muutokset energiamarkkinoilla ovat kiihdyttäneet energiajärjestelmän sähköistymistä ja irtautumista fossiilisista polttoaineista Suomessa. Tämä näkyy myös ilman epäpuhtauksien päästöissä, jotka ovat vähentyneet merkittävästi. Suomi on saavuttanut kaikki EU:n ja kansainvälisten sopimusten mukaiset päästövähennysvelvoitteensa.

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö, FM Erika Lilja tarkastelee väitöskirjassaan, miten avoimen tieteen politiikkaa käytännössä toteutetaan ja millaisia haasteita tutkijat sen toimeenpanossa kohtaavat. Väitöstilaisuus pidetään Tampereen yliopistossa lauantaina 25.4.2026 klo 10.00.

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Climate change, biodiversity loss and the crossing of tipping points in the Earth system are among the most serious security risks in the coming decades. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute highlights that the environment and nature must be firmly integrated into Finland’s comprehensive security model and decision-making.

Ilmastonmuutos, luontokato sekä maapallon säätelyjärjestelmien keikahduspisteiden ylittyminen ovat vakavimpia tulevien vuosikymmenien turvallisuusriskejä. Suomen ympäristökeskus korostaa uudessa Policy Briefissä, että ympäristö ja luonto on tuotava vahvasti osaksi Suomen kokonaisturvallisuuden mallia ja päätöksentekoa.

Suomen ympäristökeskuksen raportti nostaa esiin kustannusvaikuttavimmat ilmastotoimet ja keinot vauhdittaa yksityisiä investointeja.

Nya forskningsrön har gett mer kunskap om kolbindningsförmågan i skogar i naturtillstånd med gammal åldersstruktur. Observationerna visar att gamla skogar spelar en viktig roll i motverkande av klimatförändringen. Dessutom är de viktiga för att bevara den biologiska mångfalden.