AKY - Akavalaiset yrittäjät ry

Pääomarahoituksen saatavuus on kynnyskysymys käynnistys- ja varhaisen kasvun vaiheissa oleville yrityksille. Ideoita kyllä on, mutta yritysaihioita ja uusia yrityksiä ei synny potentiaalia vastaavasti etenkin kasvuvaiheen rahoituspulan vuoksi. Jos rahoitusta ei saada Suomesta, myydään kasvukykyiset yritykset helposti ulkomaille. Suomen menestyksen kannalta on oleellista, että meillä on erityisesti kasvuun ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä, sillä vain kasvava yritys voi tarjota lisää työpaikkoja.

Senioriyrittäjyys ja sivutoiminen työskentely ovat saaneet viime viikkojen vieraskynä- ja mielipidekirjoituksissa ansaitsemaansa huomiota. Kummatkin mahdollistavat osaamisen laajemman hyödyntämisen talouden ja työllisyyden hyväksi. Myös palkkatyön rinnalla harjoitettava sivutoiminen yrittäjyys avaa saman mahdollisuuden. YEL-velvollisuus päättyy 69 vuoden iässä. Nuoremmat sivutoimiset yrittäjät ovat YEL-velvollisia. Sivutoimisen yrittäjyyden edistämiseksi olisi paikallaan ajatella asia uudelleen. Työn alla olevassa YEL-ratkaisussa olisi paikka uusille aluille.

AKY – Akavalaiset yrittäjät katsoo, että esitykset valtioneuvoston asetuksesta Lupa- ja valvontaviraston maksuista ovat kohtuuttomat etenkin pienen sote-yrittäjän näkökulmasta. Nykyisessä työllisyystilanteessa yrittämisen aloittaminen on erittäin hintavaa eikä siten kannusta yrittämiseen. AKY – Akavalaiset yrittäjät lausui aiemmin syksyllä valtioneuvoston asetusta Lupa- ja valvontaviraston maksuista vuonna 2026. Jo nykyisellään palveluntuottajaksi rekisteröityminen ja palveluyksikön rekisteröinti on kallista ammatinharjoittajan saatikka yksin tai kaksin perustettavan osakeyhtiön näkökulmasta.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n syyskokous valitsi Timo Saranpään (Suomen Ekonomit) jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Syyskokouksen jälkeen kokoontunut uusi hallitus valitsi varapuheenjohtajiksi Jarmo Mäkelän (Kuntoutusalan asiantuntijat) ja Emilia Vuolteen (Juristiliitto). Uusi hallitus kokonaisuudessaan internetsivuilla.

Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka, ja Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana. Liitot osallistuivat myös kilpailutuksen markkinavuoropuheluun kesän kynnyksellä, jossa pyydettiin kommentteja kilpailutusmateriaalien alustaviin luonnoksiin. Jo aiemmin, Kelan syksyllä 2024 järjestämissä työpajoissa käsiteltiin uudistuvaa palvelukuvausta, kotikäyntilisän muutoksia sekä muutoksia matkakorvausten maksamiseen. Kilpailutusmateriaalista käy ilmi Kelan jo aiemmin julkistamat uudistukset: Tulevassa hankinnassa palveluntuottajien valinta tehdään jatkossa halvimman hinnan perusteella, eikä terapeutin koulutusta ja kokemusta oteta huomioon laatutekijöinä. Kela ei myöskään huomioi ennen sopimuskauden alkua käytyjä täydennyskoulutuksia muuta kuin silloin, jos ne osuvat juuri

Positiivisen luottorekisterin piti tuoda läpinäkyvyyttä, helpottaa asiointia ja ehkäistä ylivelkaantumista tarjoamalla luotonantajille ajantasaisempaa tietoa kansalaisten maksukyvystä. Käytännössä rekisteri on johtanut tilanteeseen, jossa osa tulonsaajista – kuten toiminimiyrittäjät, apurahansaajat ja freelancerit – eivät saa lainaa, puhelinliittymää tai maksuaikaa, vaikka heillä olisi säännölliset ja riittävät tulot. Suomessa toimii yli 250 000 toiminimiyrittäjää, jotka maksavat veronsa, hoitavat vastuunsa ja pitävät talouden rattaita pyörimässä. Positiivinen luottorekisteri asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja tekee ihmisistä luottokelvottomia, vaikka heillä olisi säännölliset tulot.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti ns. yhdistelmävakuutusta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että malli on valmiina esitettäväksi puoliväliriiheen mennessä. Valmistelu on edennyt pitkälle ja valmistumassa oleva malli tyydyttää valtaosaa sen valmisteluun osallistuneista tahoista. Nyt poliittisten päättäjien pitää kantaa vastuunsa ja viedä malli lainsäädäntöön. Yhdistelmävakuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa eri tulomuotojen huomioon ottaminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräytymisessä. Tällä hetkellä samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana työskentelevä ei voi hyödyntää kaikkia tulojaan työttömyysvakuutuksessa. Yhdistelmävakuutuksen avulla palkansaaja voisi yhdistää työttömyysturvassa mahdollisia yritystoiminnan tulojaan ja näin vakuuttautua tulojenmenetykseltä nykyistä laajemmin. Samoin yrittäjä, joka saa myös palkkatuloja, voisi ottaa ne huomioon ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusteita määriteltäessä.

Suomalaisen julkisen talouden tehostaminen on eräs aikamme tärkeimmistä kysymyksistä. Valtiovarainministeriössä on alkanut helmikuussa 2024 yksikkökustannushanke, jonka tarkoituksena on avata julkisen sektorin kustannuksia läpinäkyväksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ministeriö on tehnyt arviota hintojen julkistamisesta, ja osana tätä, pyytänyt lausuntoa asiasta Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV). KKV toteaa helmikuisessa lausunnossaan, että hyvinvointialueiden oman sote-palvelutuotannon tarkkojen yksikkökustannusten julkaiseminen heikentäisi alueiden asemaa hankintamarkkinalla ja johtaisi julkisten varojen tehottomaan käyttöön. KKV:n mielestä hankkeen tulokset pitäisi julistaa salaisiksi ja niitä voisi hyödyntää vain valtiovarainministeriö.

Yle uutisoi hiljattain, kuinka Kela velvoittaa osassa kuntoutusmuotojaan palveluntarjoajat käytännössä maksamaan oman työnsä tekemisestä pakottamalla käyttämään tilaajavastuupalvelu Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palvelua. Palveluun kerätään tilaajavastuulain mukaisia tietoja yhteen paikkaan, josta ne ovat ostajan kätevästi tarkistettavissa. Ongelmana palvelussa on, että se maksaa yrittäjälle, palvelupaketista riippuen, 160–300 euroa vuodessa (+ alv). Näin palveluntuottajalle syntyy kuluja siitä, että se täyttää ostajan vaatimuksia. Yle on haastatellut Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professoria Timo Voutilaista, jonka mukaan tällainen järjestely haastaa hyvän hallinnon perusteet. Professori Voutilainen arvostelee sitä, että Kela tekee näin asiakashankintaa yksityiselle yritykselle.

AKY on tehnyt vaikuttavaa työtä yrittäjien toimintaympäristön parantamiseksi. Se on vaikuttanut yrittäjille tärkeisiin asioihin, edistänyt dialogia eri viranomaisten kanssa ja luonut yhteyksiä päättäjiin. Voittaja on osoittanut vuoden aikana esimerkillistä sitoutumista yrittäjien tukemiseen ja kehittämiseen. Järjestön edustajat ovat aina aktiivisesti mukana ja edistävät rakentavaa keskustelua eri foorumeilla. He ovat tehneet ansiokasta ja vaikuttavaa työtä ja olleet rohkeasti äänessä, kun on ollut tarve vaikuttaa.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso pitivät 13.12.2024 tiedotustilaisuuden, jossa esiteltiin sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannushankkeen ensimmäisiä tuloksia. Valtioneuvosto julkaisee tietoja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannuksista asteittain vuodesta 2025 lähtien tavoitteena saada kokonaisuus valmiiksi vuoteen 2026 mennessä. Sosiaalipalveluiden osalta hanke etenee myöhemmin. Yhdenmukaisesti määritettyjen yksikkökustannusten pitäisi edistää erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden tuotantotapojen vertailtavuutta.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n sote-liitot tekivät oikeuskanslerille 24.6.2024 kantelun, jossa arvosteltiin sosiaali- ja terveysministeriön reagointia ja menettelyä uudessa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) ja laissa edellytetyn ammatinharjoittajien rekisteröinnin ruuhkautumisen seurauksista. Oikeuskansleri on nyt siirtänyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi.

Soteri-rekisterin hakemuskäsittely on ollut pahasti ruuhkautunut rekisterin käyttöönotosta lähtien. Ruuhkan taustalla ovat uudistuneen sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain mukaisen rekisterijärjestelmän käyttöönoton vaikeudet sekä suuret hakemusmäärät. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 27.8. käynnistävänsä lainvalmistelun yritystoiminnan aloittamisen nopeuttamiseksi itsenäisten ammatinharjoittajien osalta. Näin halutaan varmistaa, että ammatinharjoittajien on mahdollista aloittaa toiminta heti sen jälkeen, kun he ovat jättäneet hakemuksen Valviran tai aluehallintoviraston Soteri-rekisteriin.

Rekisteröintihakemusten suuri määrä yllätti valvontaviranomaiset vuoden alussa täysin ja keskeneräisenä käyttöön otettu rekisterijärjestelmä ruuhkautui nopeasti viivästyttäen yritystoiminnan aloittamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilahduttavasti ryhtynyt työhön hallitusohjelmaan kirjatun työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen toteuttamiseksi. Uudistuksen taloudelliset reunaehdot ovat tiukat (kulut eivät saa kasvaa) eikä kysynnästä ole varmuutta. Matalan kynnyksen malli olisikin ensimmäiseksi yhdistelmävakuutukseksi järkevin. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa vakuuttamisen työttömyyden varalle vain palkansaajana tai yrittäjänä, mutta ei molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Työelämä on kuitenkin monimuotoisempaa kuin koskaan ennen ja yhä useammat henkilöt vaihtelevat palkkatyön ja yrittäjyyden välillä tai toimivat molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Tulevaisuudessa perinteisten työnteon muotojen rinnalle tulevat vielä alustatalouden tarjoamat mahdollisuudet. Vanhat työttömyysturvan ratkaisut eivät enää vastaa kaikkien osalta näiden työskentelymuotojen tarpeisiin ja siksi tarvitaan malli molemmissa rooleissa tehdyn työn vakuuttamiseksi työttömyyden varalle samanaikaisesti.

Akavan hallitus hyväksyi 19.3.2024 kokouksessaan historiansa ensimmäisen yrittäjyysohjelman. Sen laatimisen taustalla on korkeakoulutettujen pää- ja sivutoimisen yrittäjyyden kasvu. Yrittäjyys on yhä useamman korkeakoulutetun uravalinta. Ohjelmassa nostetaan esille keskeisimmät ehdotukset korkeakoulutetun yrittäjyyden ja monimuotoisen työn edistämiseksi, yksinyrittäjän aseman parantamiseksi sekä kasvun ja kasvuyrittäjyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että Suomessa arvostetaan yrittäjyyttä, yrittäjäksi on helppo ryhtyä sekä mahdollistetaan yrittäjänä kehittyminen ja menestyminen. Seuraavassa muutamia poimintoja ohjelmasta.

Sote-valvontalaki astui voimaan vuoden 2024 alussa. Laki toi mukanaan uuden kansallisen Soteri-rekisterin, johon kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien tulee rekisteröityä. Aiemmin palveluita tuottaneiden tiedot on siirretty valvontaviranomaisten toimesta vanhasta rekisteristä uuteen, mutta uusien yrittäjien on vuoden alusta alkaen tullut tehdä rekisteröintihakemus Soteriin.

Uuden hallituksen ohjelmassa on paljon työmarkkinoiden ja talouden dynamiikkaa vahvistavia toimia. Meidän suomalaisten on uskallettava nähdä niissä mahdollisuuksia uhkien sijaan.

AKY – Akavalaiset Yrittäjät ry ja Suomen Kuntoutusyrittäjät ry vaativat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta lopettamaan sote- ja kuntoutusalan asiantuntijoiden elinkeinovapauden rajoittamisen. Oikeus monimuotoiseen työskentelyyn kuuluu kaikille aloille.

Toimivan monituottajamallin rakentaminen vaatii aitoa, tasa-arvoista vuoropuhelua eli markkinadialogia osapuolten välillä. Monituottajamalli on järkevin tapa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö turvaa palvelujen saatavuutta ja tuo alalle uusia innovaatioita. Hyvä yhteistyö perustuu kumppanuuteen ja yhteisymmärrykseen.