Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Hallitus uudistaa kotihoidon tukea siten, että tukea voisi jatkossa saada, mikäli tuen saaja, eli lasta pääasiallisesti hoitava vanhempi tai muu huoltaja on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa maahan muuttaneiden vanhempien, siirtymistä työelämään, lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen sekä vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauman mukaan kyse on tärkeästä uudistuksesta, joka vahvistaa erityisesti pienten lasten ja naisten asemaa.

Orpon hallitus esittää asuntolainojen enimmäisajan pidentämistä 30 vuodesta 35 vuoteen, lainakaton joustavoittamista sekä taloyhtiölainojen sääntelyn keventämistä, jotta asuntomarkkinat piristyisivät ja asunnon ostaminen helpottuu. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo kiittää SDP:tä ehdotuksesta ja toteaa, että hallituksen esitys on jo huomenna eduskunnan lähetekeskustelussa.

Eduskunta keskustelee tänään hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta. Kokoomuksen kansanedustaja ja talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä korostaa ryhmäpuheessa, että puhdas siirtymä on Suomelle ennen kaikkea kasvun ja työllisyyden mahdollisuus.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen pitää Ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksen tuloksia vahvana viestinä päättäjille siitä, että veronkorotukset eivät ole kansan valinta valtiontalouden tasapainottamiseen seuraavallakaan vaalikaudella.

Suomalaisten luottamus omaan puolustukseen ja Natoon on vakaalla pohjalla, ja se luo Suomelle turvaa myllertävässä maailmassa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma korostavat, että Suomi huolehtii omasta ”tontistaan” hyvin.

Työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen pitää erittäin tervetulleena Orpon hallituksen esitystä työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksesta, joka on nyt lähetetty lausuntokierrokselle. Uudistus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihminen voisi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka hänen tulonsa koostuvat samanaikaisesti palkkatyöstä, yrittäjyydestä ja esimerkiksi apurahoista.

Tupakkalakia on uudistettava niin, että asuinyhteisön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeilla ja huoneistoissa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa. Sarkomaa on pitänyt asiaa aktiivisesti esillä vuosien aikana.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra ja puolueen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen kuittaavat oppositiolle, ettei naisten asemaa työelämässä vahvistavia uudistuksia kannata vastustaa siksi, että niitä tekee väärä joukkue. Kopra ja Partanen torjuvat opposition väitteet: hallitus ei valitse työllisyyden ja naisten aseman välillä, vaan vahvistaa molempia yhtä aikaa.

Suomalaiset kokevat perintö- ja lahjaveron kaikkein epäoikeudenmukaisimmaksi veroksi, kertoo Ajatuspaja Toivon tuore kyselytutkimus. ”Perintöveron poistamiselle on nyt suomalaisilta vahva mandaatti”, kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta sanoo.

Orpon hallitus korjaa työttömyysturvan pitkään jatkuneen epäkohdan. Uusi yhdistelmävakuutus mahdollistaa työttömyysturvan kerryttämisen useista tulonlähteistä ja tuo väliinputoajat turvan piiriin.

Suomeen valmistui viime vuonna yli 8 miljardin euron vihreän siirtymän investoinnit, eli hankkeita, jotka rakentavat puhdasta energiaa, uutta teollisuutta ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Kaunisto korostaa, että Orpon hallituksen määrätietoinen kasvupolitiikka näkyy nyt konkreettisina investointeina ja työpaikkoina. Suuntaa ei saa kääntää.

Petteri Orpon hallitus uudistaa tasa-arvolakia vahvistaakseen naisten suojaa työelämässä. Esitys tiukentaa sääntelyä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän estämiseksi, lisää työnantajan velvollisuuksia ja parantaa syrjintää kokeneiden oikeusturvaa.

Hallituksen valmistelema hankintalain uudistus tuo selkeät pelisäännöt kuntien hankintoihin ja vahvistaa luottamusta koko järjestelmään. Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimon mukaan uudistus lisää avoimuutta ja reilua kilpailua vaarantamatta kuntien välistä yhteistyötä tai palvelujen saatavuutta.

Hankintalakia uudistetaan, koska julkiset hankinnat ovat yksi Suomen talouden suurimmista kokonaisuuksista. Vuosittain valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ostavat tavaroita ja palveluita noin 40 miljardilla eurolla veronmaksajien rahoilla. Hallitus antoi esityksensä hankintalain uudistamisesta eduskunnalle tänään.

Uutisten määrä kasvaa, mutta yhä useampi suomalainen kertoo välttelevänsä uutisia kokonaan. Ilmiö ei ole vain yksilön valinta, vaan liittyy demokratian toimivuuteen, turvallisuuden tunteeseen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Uutisten viikolla keskustelua on syytä laajentaa informaatioresilienssiin eli kykyyn kohdata tietoa kestävästi myös kuormittavassa maailmantilanteessa, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma tyrmää SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin syytökset hallituksen epäonnistumisesta julkisen talouden hoidossa.

Hallitus uudistaa hyvinvointialueiden rahoituslakia vahvistaakseen julkisen talouden kestävyyttä, hillitäkseen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja varmistaakseen, että sote-palvelut voidaan rahoittaa pitkäjänteisesti ilman velkaantumisen hallitsematonta kiihtymistä, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen.

Hallitus korjaa hyvinvointialueiden rahoitusmallin keskeistä vinoumaa rajaamalla yksityisessä terveydenhuollossa kirjattujen diagnoositietojen vaikutusta alueiden rahoitukseen. Tavoitteena on kokoomuksen lääkärikansanedustajan mukaan alueiden eriytymisen hillitseminen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tänään järjestäytymiskokouksessaan valinnut eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkamaan kansanedustaja Jukka Kopran. Kopra on lappeenrantalainen neljännen kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Hallitus on valmistellut lakiesityksen, jolla mahdollistetaan sähkön hintakaton asettaminen sähkön hintakriisin aikana. Hintasääntely olisi mahdollista ottaa käyttöön erillisellä lailla, mikäli Euroopan unionin neuvosto julistaa jäsenvaltiota koskevan alueellisen tai unionin laajuisen sähkön hintakriisin. Kokoomuksen Heikki Vestman katsoo, että kyseessä on tärkeä varautumisväline poikkeavia olosuhteita varten. Hän kannustaa hallitusta lisäksi valmistelemaan säävarmaa ja säätävää kapasiteettia tukevan kapasiteettimekanismin normaaliolojen hintapiikkejä tasaamaan.