Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Hallituksen valmistelema hankintalain uudistus tuo selkeät pelisäännöt kuntien hankintoihin ja vahvistaa luottamusta koko järjestelmään. Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimon mukaan uudistus lisää avoimuutta ja reilua kilpailua vaarantamatta kuntien välistä yhteistyötä tai palvelujen saatavuutta.

Hankintalakia uudistetaan, koska julkiset hankinnat ovat yksi Suomen talouden suurimmista kokonaisuuksista. Vuosittain valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ostavat tavaroita ja palveluita noin 40 miljardilla eurolla veronmaksajien rahoilla. Hallitus antoi esityksensä hankintalain uudistamisesta eduskunnalle tänään.

Uutisten määrä kasvaa, mutta yhä useampi suomalainen kertoo välttelevänsä uutisia kokonaan. Ilmiö ei ole vain yksilön valinta, vaan liittyy demokratian toimivuuteen, turvallisuuden tunteeseen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Uutisten viikolla keskustelua on syytä laajentaa informaatioresilienssiin eli kykyyn kohdata tietoa kestävästi myös kuormittavassa maailmantilanteessa, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma tyrmää SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin syytökset hallituksen epäonnistumisesta julkisen talouden hoidossa.

Hallitus uudistaa hyvinvointialueiden rahoituslakia vahvistaakseen julkisen talouden kestävyyttä, hillitäkseen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja varmistaakseen, että sote-palvelut voidaan rahoittaa pitkäjänteisesti ilman velkaantumisen hallitsematonta kiihtymistä, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen.

Hallitus korjaa hyvinvointialueiden rahoitusmallin keskeistä vinoumaa rajaamalla yksityisessä terveydenhuollossa kirjattujen diagnoositietojen vaikutusta alueiden rahoitukseen. Tavoitteena on kokoomuksen lääkärikansanedustajan mukaan alueiden eriytymisen hillitseminen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tänään järjestäytymiskokouksessaan valinnut eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkamaan kansanedustaja Jukka Kopran. Kopra on lappeenrantalainen neljännen kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Hallitus on valmistellut lakiesityksen, jolla mahdollistetaan sähkön hintakaton asettaminen sähkön hintakriisin aikana. Hintasääntely olisi mahdollista ottaa käyttöön erillisellä lailla, mikäli Euroopan unionin neuvosto julistaa jäsenvaltiota koskevan alueellisen tai unionin laajuisen sähkön hintakriisin. Kokoomuksen Heikki Vestman katsoo, että kyseessä on tärkeä varautumisväline poikkeavia olosuhteita varten. Hän kannustaa hallitusta lisäksi valmistelemaan säävarmaa ja säätävää kapasiteettia tukevan kapasiteettimekanismin normaaliolojen hintapiikkejä tasaamaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo pitää hyvänä sitä, että SDP:n Joona Räsänen on viimein heräämässä huoleen Suomen julkisen talouden tilasta. Wallinheimon mukaan SDP:ssä näyttää valjenneen se, että lukuisat kansalaisille annetut hövelit lupaukset näyttävät haihtuvan savuna ilmaan, koska myös seuraavan hallituksen on jatkettava sopeutustoimia miljardien edestä.

Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi turvaa ikäihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho korostavat, että vanhusten itsemääräämisoikeuden vahvistamista turvaaville toimille on ollut pitkään selkeä tarve. Hallitusohjelmaan on kirjattu itsemääräämislain edistäminen, ja selvitys- ja valmistelutyötä on välttämätöntä viedä eteenpäin määrätietoisesti ja huolellisesti.

Euroopan unioni ja Intia ovat päässeet sopimukseen historiallisesta vapaakauppasopimuksesta, joka luo jopa kahden miljardin ihmisen yhteiset markkinat. Kyseessä on maailman suurimpiin lukeutuva kauppasopimus, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan ja Suomen talouskasvuun.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin väitteen siitä, ettei nykyisessä talouden tilanteessa oltaisi, jos SDP olisi vallassa. Mittavaa veronkorotuspakettia kasvun reseptiksi tarjonnut Lindtman on vastustanut järjestelmällisesti hallituksen sopeutustoimia, mutta vaatiikin yhtäkkiä lisää säästöjä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä lähtee kiertämään Suomea Toivo kotiin -kiertueelle. Kiertueen tarkoituksena on kutsua suomalaiset yhteen tuomaan ideoita siitä, miltä Suomi näyttää 2030-luvulla ja mitä ratkaisuja suomalaisilla on aikamme suurimpien haasteiden ratkaisemiseksi.

EU:n ja Mercosur-maiden välinen kauppasopimus on historiallinen mahdollisuus Suomelle ja koko Euroopalle. Sopimuksen kaatuminen tai viivästyminen heikentäisi vientiä, yritysten kasvua ja EU:n strategista asemaa maailmassa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa nostaa esiin tarpeen kehittää kotitalousvähennystä osana vanhuspalvelujen kokonaisuutta.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään linjannut puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen jatkosta. Päätös vahvistaa kasvun edellytyksiä eri puolilla maata ja luo uusia mahdollisuuksia suomalaisen teollisuuden ja energiasektorin uudistumiselle, kehuu kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä

Ottawan sopimuksesta irtautumisen kuuden kuukauden siirtymäaika päättyi eilen ja jalkaväkimiinat ovat jälleen käytettävissä Suomen puolustuksen vahvistamiseen. Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto korostaa irtaantumisen merkitystä Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja puolustukselle.

Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Tere Sammallahti (kok.) oikoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkysen julkisuudessa esittämiä virheellisiä väittämiä koskien saimaannorpan suojelua.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Sarkomaa jättää ajankohtaiskeskustelualoitteen valtiopäivien alkaessa helmikuussa.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén korostaa, että Suomen lähtökohta Ukrainan rahoituksesta on ollut koko ajan selvä: tuki Ukrainalle on turvattava. Sirénin mukaan paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu olisi ollut Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö, mutta Suomi on ollut valmis myös muihin ratkaisuihin, jotta Ukrainan tukeminen ei vaarannu.