Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n heinäkuun Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekehitys on ollut yleisesti heikkoa alkukesällä. Kehitys oli linjassa edellisen tiedustelun varovaisten odotusten kanssa. Kaikkien päätoimialojen arviot tämänhetkisestä tilanteesta ovat alle keskimääräisen. Kasvua oli alkukesällä ainoastaan yksityisissä palveluissa, ja henkilöstön määrä väheni vielä laajalti.

EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 28.7. klo 8, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) on tarjottava uskottavat panostukset Euroopan kasvukäänteen, kilpailukyvyn, investointien ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Komissio julkisti 16.7. esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 (Multiannual Financial Framework, MFF). EK odottaa uudelta rahoituskehykseltä sekä selkeitä painopisteitä että joustonvaraa kriisitilanteiden varalle. Ensivaikutelman mukaan painopisteet vaikuttavat EK:n arvion mukaan oikeilta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EU-rahoitusta on ohjattava entistä vahvemmin vauhdittamaan kilpailukykyä ja talouskasvua sekä vahvistamaan turvallisuutta, mukaan lukien puolustusteollisuus. Euroopan on panostettava uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla uusiin teknologioihin, innovaatiorahoitukseen, vihreään siirtymään ja turvallisuuden vahvistamiseen.”

Komissio ehdottaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 ja tarjoaa samalla jäsenmaille uusia joustomahdollisuuksia sen saavuttamiseksi. Esitys istuu EK:n jo aiemmin liittojensa kanssa määrittelemään tavoitehaarukkaan. Puhtaan siirtymän investoinnit saavat tästä positiivista näkymää pitkälle eteenpäin. Komissio antoi tänään odotetun ehdotuksensa EU:n ilmastolain muuttamiseksi niin, että vuoden 2040 ilmastotavoite olisi 90 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Näin EU edistää tavoitettaan saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Ehdotettu 2040-tavoite sisältäisi jäsenmaille tarjottuja joustoja. Maat voisivat esimerkiksi huomioida päästövähennyksissään myös EU:n ulkopuolella toteutettuja ilmastotoimia. Näiden kansainvälisten päästövähennysyksiköiden käyttöönotto on komission aiempaan ilmastopolitiikkaan verrattuna selkeä muutos, jossa on kuultu sekä jäsenmaiden että elinkeinoelämän toiveita kustannustehokkaampien päästövähennysten sallimisesta. EU:n 2040

MEDIAINFO: Trumpin aikaraja umpeutuu – mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan? Aika: ma 7.7. klo 14 – 14.30 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus USA:n ja EU:n tullineuvotteluissa odotetaan ratkaisua tai ainakin merkittävää välietappia, kun presidentti Trumpin asettama takaraja umpeutuu 8.7. Tervetuloa kuulemaan EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaavan johtajan Timo Vuoren arvioita: Trump on uhannut asettaa EU:lle peräti 50 prosentin lisätullit, jos EU ei helpota amerikkalaisyritysten toimintaa sisämarkkinoillaan. Mitä voi päätellä neuvotteluiden etenemisestä? Syttyykö transatlanttinen kauppasota, jos diiliä ei synny? Mitkä ovat realistiset vaihtoehdot ja mitä ne tarkoittaisivat Euroopan taloudelle ja Suomen viennille? Maailmantilanne on saanut EU:n vauhdittamaan uusia kauppadiilejä myös muissa maanosissa. Kesän aikana toivotaan viimeistä sinettiä Mercosur-kauppasopimukselle, joka avaisi Suomenkin vientiyrityksille pääsyn Latinalaisen Amerikan jättimarkki

Yritysten talousluottamus oli kesäkuussa kokonaisuutena aavistuksen nousussa. Teollisuudessa ja palveluissa pientä luottamuksen kasvua, rakentaminen ja vähittäiskauppa alaspäin.

Komissio teki 25.6. päätöksen valtiontukijoustojen jatkumisesta. EU:n jäsenmaiden sallitaan jakaa avokätisiä valtiontukia yrityksilleen aina vuoden 2030 loppuun saakka.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää hallituksen esitystä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämisestä erinomaisena uudistuksena. Uudistuksen myötä sosiaalituki selkeytyy ja vie kohti työtä kannustavaa yleistukimallia.

Työnantajakentän tilanne on jatkunut vaikeana Suomen pk-sektorilla. Käänne voi kuitenkin olla käsillä: yli 40 prosenttia yrityksistä tähtää kasvuun seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin 7000 kotimarkkinayritystä harkitsee viennin ensiaskelten ottamista. Kasvukäänteen onnistumiseksi EK peräänkuuluttaa toimia osaajapulaan varautumiseksi, hallinnollisen taakan ja yritysrahoituksen pullonkaulojen ratkaisemiseksi sekä pk-yritysten kansainvälistymisen ja TKI-toiminnan vauhdittamiseksi. EK:n kasvuyrittäjyyskatsauksen kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 000 työnantajayritystä. Tulokset kertovat, että Suomessa on nyt arviolta 11 000 kasvuyritystä. Lukumääräarvio on sama kuin vuosi sitten eli edelleen 14 prosenttia työnantajayrityksistä tavoittelee vähintään 10 prosentin liikevaihdon vuosikasvua ja on myös saavuttanut tämän kasvuvauhdin edellisen 12 kuukauden aikana. Vaikka kasvuyritysten määrä on kaukana huippuvuosista, voi käänne olla käsillä: 43 prosenttia pk-sektorin yrityksistä tavoittelee kasvua

Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034). EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat. EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen. EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoit

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan supistuvan kuluvana vuonna vajaalla kahdella prosentilla. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2025 olisi noin 9,7 miljardia euroa.

Julkisuudessa eri tahojen kannanotoista voi saada väärän käsityksen, että työnantajalle menisi työterveydestä tieto työntekijän alkoholin käytöstä tai jopa uudenlaisen alkotestin tulos. Näinhän asia ei ole. Työnantaja saa vain tiedon siitä, onko hänen työntekijänsä sopiva työnantajan hänelle osoittamaan työhön. Arviossa alkotestit ovat vain osa työterveyslääkärin arviota työkyvystä. Työkykyarvio korostuu esim. lentokapteenin, linja-auto tai rekka-auton kuljettajan työssä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset Teams-tilaisuudessa keskiviikkona 11.6.2025 klo 9. Miten taloudessa näkyvät lievät piristymisen merkit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen?

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään työryhmän mietinnön määräaikaisia työsuhteita, lomautusilmoitusaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskevista uudistuksista. Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelmassa sovittujen uudistuksen edellyttämät lakimuutokset. EK:n asiantuntija Katja Leppäsen mukaan mietinnön lakiesitykset sisältävät perusteettomia poikkeuksia suhteessa työryhmälle annettuun tehtävään.

Yritysten talousluottamus toukokuussa kokonaisuutena huhtikuun tasolla.

Vuoden 2025 tammikuusta alkaen uusia vihreän siirtymän investointiaikomuksia on julkistettu 100 hankkeen verran, noin 15 miljardin euron arvosta. 34 hanketta yhteensä lähes 2,5 miljardin euron arvosta on tämän vuoden aikana jo valmistunut. Sähköä käyttäviin teollisiin hankkeisiin tarvitaan kuitenkin lisää vauhtia, jotta Suomen talouskasvu toden teolla käynnistyy. EK:n dataikkuna (www.ek.fi/dataikkuna) seuraa vihreän siirtymän investointien etenemistä eri puolella Suomea, kattaen hankkeet niiden varhaisesta aievaiheesta alkaen aina valmistumiseen asti. Hankkeet kirjataan dataikkunaan siinä vaiheessa, kun yritykset ovat itse ne tuoneet julkisuuteen. Vihreiden investointiaikomusten hankekanta on ylittänyt ensimmäistä kertaa 300 miljardin euron rajan. Yksittäisiä hankkeita on eri maakunnissa jo yli 1000, kommentoi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen: ”Erityisen kiinnostavaa on seurata hankkeita, jotka ovat varmalla pohjalla: investointi on saatu jo valmiiksi tai siihen on sitouduttu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnistää vauhdilla Pro Ukraina -hankkeen, jolla tavoitellaan yli 200 suomalaisyrityksen osallistumista Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Samalla testataan vienninedistämisen uutta toimintamallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan onnistuneita käytäntöjä pk-yritysten kansainvälistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Suomen tuki Ukrainalle on horjumatonta. Nyt ukrainalaiset toivovat Suomen elinkeinoelämän panosta uudelleenrakentamiseen, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Kestävästi toimivat suomalaiset yritykset voivat vaikuttaa konkreettisesti sen puolesta, että uudelleenrakentaminen tapahtuu eurooppalaisin standardein ja toimintaperiaattein, mikä on aivan ratkaisevaa Ukrainan länsi-integraatiolle ja EU-jäsenyysprosessin etenemiselle. ” Vahva panostus kenttätyöhön Uudelleenrakentamisen vauhdittamiseksi EK käynnistää syyskauden alussa Pro Ukraina -hankkeen, jolla tarjotaan suomalaisyrityksille uudenlaisia vienninedistämi

Palkka-avoimuustyöryhmän mietinnössä ei oteta huomioon suomalaista tes-järjestelmää. Ehdotus vaarantaa työehtosopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät ja puuttuu palkan määräytymiseen, joka on täysin palkka-avoimuusdirektiivin vastaista. Jo nykyään tasa-arvolaki takaa, ettei työntekijää voida syrjiä sukupuolen perusteella.

Tuoreen yrityskyselyn mukaan valtaosa yrityksistä arvioi, että hallituksen tekemillä poliittisilla päätöksillä on myönteinen vaikutus talouskasvuun. Yli 70 prosenttia vastaajista uskoo, että päätökset vauhdittavat talouskasvua joko merkittävästi tai jonkin verran. Toisaalta 19 prosenttia ei usko päätöksillä olevan vaikutusta, ja noin 10 prosenttia näkee niillä jopa kielteisiä vaikutuksia.

EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdanteet ovat kohentuneet loivasti alkuvuoden aikana, kuten edellisessä tiedustelussa odotettiin. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kuitenkin keskimääräistä heikommaksi kaikilla päätoimialoilla. Tuotanto ja myynti ovat kasvaneet, mutta henkilöstön määrä väheni vielä hieman.