Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034). EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat. EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen. EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoit

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan supistuvan kuluvana vuonna vajaalla kahdella prosentilla. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2025 olisi noin 9,7 miljardia euroa.

Julkisuudessa eri tahojen kannanotoista voi saada väärän käsityksen, että työnantajalle menisi työterveydestä tieto työntekijän alkoholin käytöstä tai jopa uudenlaisen alkotestin tulos. Näinhän asia ei ole. Työnantaja saa vain tiedon siitä, onko hänen työntekijänsä sopiva työnantajan hänelle osoittamaan työhön. Arviossa alkotestit ovat vain osa työterveyslääkärin arviota työkyvystä. Työkykyarvio korostuu esim. lentokapteenin, linja-auto tai rekka-auton kuljettajan työssä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset Teams-tilaisuudessa keskiviikkona 11.6.2025 klo 9. Miten taloudessa näkyvät lievät piristymisen merkit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen?

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään työryhmän mietinnön määräaikaisia työsuhteita, lomautusilmoitusaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskevista uudistuksista. Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelmassa sovittujen uudistuksen edellyttämät lakimuutokset. EK:n asiantuntija Katja Leppäsen mukaan mietinnön lakiesitykset sisältävät perusteettomia poikkeuksia suhteessa työryhmälle annettuun tehtävään.

Yritysten talousluottamus toukokuussa kokonaisuutena huhtikuun tasolla.

Vuoden 2025 tammikuusta alkaen uusia vihreän siirtymän investointiaikomuksia on julkistettu 100 hankkeen verran, noin 15 miljardin euron arvosta. 34 hanketta yhteensä lähes 2,5 miljardin euron arvosta on tämän vuoden aikana jo valmistunut. Sähköä käyttäviin teollisiin hankkeisiin tarvitaan kuitenkin lisää vauhtia, jotta Suomen talouskasvu toden teolla käynnistyy. EK:n dataikkuna (www.ek.fi/dataikkuna) seuraa vihreän siirtymän investointien etenemistä eri puolella Suomea, kattaen hankkeet niiden varhaisesta aievaiheesta alkaen aina valmistumiseen asti. Hankkeet kirjataan dataikkunaan siinä vaiheessa, kun yritykset ovat itse ne tuoneet julkisuuteen. Vihreiden investointiaikomusten hankekanta on ylittänyt ensimmäistä kertaa 300 miljardin euron rajan. Yksittäisiä hankkeita on eri maakunnissa jo yli 1000, kommentoi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen: ”Erityisen kiinnostavaa on seurata hankkeita, jotka ovat varmalla pohjalla: investointi on saatu jo valmiiksi tai siihen on sitouduttu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnistää vauhdilla Pro Ukraina -hankkeen, jolla tavoitellaan yli 200 suomalaisyrityksen osallistumista Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Samalla testataan vienninedistämisen uutta toimintamallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan onnistuneita käytäntöjä pk-yritysten kansainvälistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Suomen tuki Ukrainalle on horjumatonta. Nyt ukrainalaiset toivovat Suomen elinkeinoelämän panosta uudelleenrakentamiseen, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Kestävästi toimivat suomalaiset yritykset voivat vaikuttaa konkreettisesti sen puolesta, että uudelleenrakentaminen tapahtuu eurooppalaisin standardein ja toimintaperiaattein, mikä on aivan ratkaisevaa Ukrainan länsi-integraatiolle ja EU-jäsenyysprosessin etenemiselle. ” Vahva panostus kenttätyöhön Uudelleenrakentamisen vauhdittamiseksi EK käynnistää syyskauden alussa Pro Ukraina -hankkeen, jolla tarjotaan suomalaisyrityksille uudenlaisia vienninedistämi

Palkka-avoimuustyöryhmän mietinnössä ei oteta huomioon suomalaista tes-järjestelmää. Ehdotus vaarantaa työehtosopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät ja puuttuu palkan määräytymiseen, joka on täysin palkka-avoimuusdirektiivin vastaista. Jo nykyään tasa-arvolaki takaa, ettei työntekijää voida syrjiä sukupuolen perusteella.

Tuoreen yrityskyselyn mukaan valtaosa yrityksistä arvioi, että hallituksen tekemillä poliittisilla päätöksillä on myönteinen vaikutus talouskasvuun. Yli 70 prosenttia vastaajista uskoo, että päätökset vauhdittavat talouskasvua joko merkittävästi tai jonkin verran. Toisaalta 19 prosenttia ei usko päätöksillä olevan vaikutusta, ja noin 10 prosenttia näkee niillä jopa kielteisiä vaikutuksia.

EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdanteet ovat kohentuneet loivasti alkuvuoden aikana, kuten edellisessä tiedustelussa odotettiin. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kuitenkin keskimääräistä heikommaksi kaikilla päätoimialoilla. Tuotanto ja myynti ovat kasvaneet, mutta henkilöstön määrä väheni vielä hieman.

EK:n yrityskyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Yhdysvaltojen vientinsä vähenevän, jos 10 + 20 prosentin lisätullit toteutuvat EU:ta koskien. Tuotantoa ei silti olla siirtämässä Atlantin toiselle puolelle: vain alle 12 prosenttia vientiyrityksistä aikoo lisätä paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa. Kyselytulokset alleviivaavat tarvetta siihen, että EU:n onnistuisi neuvotteluteitse välttämään tullien voimaantulo. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Yhdysvaltain viennin heikennykset voidaan vielä välttää: ”Lisätullien 90 päivän aikalisä pitää nyt käyttää maksimaalisesti hyväksi. Suomalaisten vientiyritysten etua ajaisi se, että EU ja Yhdysvallat saavuttaisivat neuvotteluratkaisun ja lisätullit peruuntuisivat”. Maailmankaupan kriisiaikoina korostuvat kaikki ne toimet, jotka Suomella ja EU:lla on omissa käsissä: "Elinkeinoelämä odottaa EU:lta sekä sisämarkkinoiden kehittämistä että uusien kauppasopimusten nopeaa aikaansaamista A

EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 28.4. klo 8, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

Hallitus päätti puoliväliriihessään veronkevennyksistä, jotka ovat välttämättömiä Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.

EK:n kyselyn mukaan suurin osa sen jäsenyrityksistä on tyytyväisiä vastavalmistuneiden ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten ammattitaitoon. Tulosten perusteella 47 prosenttia vastaajista arvioi nuorten ammattitaidon erittäin hyväksi tai hyväksi, ja lähes 40 prosenttia piti sitä kohtalaisena. Ainoastaan noin 10 prosenttia koki ammattitaidossa olevan puutteita.

Lähikuukausina ratkeaa, saavatko EU:n jäsenmaat jatkaa – ja jopa laajentaa – valtiontukien avokätistä myöntämistä yrityksilleen myös vuoden 2025 jälkeen. Suomen on vaikutettava sen puolesta, että uusien valtiontukijoustojen ehtoja ja kestoa rajattaisiin. Päätös vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen teollisuuden kilpailuedellytyksiin ja myös vihreiden investointien houkutteluun. EU:n komissiolla on itsenäinen päätösvalta valtiontukien pelisäännöstä ja se päättää valtiontukijoustojen jatkosta tämän kesän aikana osana ns. Clean Industrial Deal -ohjelmaan liitettyä valtiontukijoustojen kehikkoa (CISAF). Ennakkotiedot ovat Suomelle huolestuttavia: komissio ei ole luopumassa valtiontukien joustoista, vaan päinvastoin jatkamassa niitä peräti vuoteen 2030 asti sekä laajentamassa niiden käyttömahdollisuuksia. Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle selvityksen omasta kannastaan EU:n valtiontukipäätöksissä. Suomella edessään vaikuttamisen kuukaudet EK:n mukaan Suomen on vaikutettava voimakkaa

Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit

Hankintalain uudistus tulee tarpeeseen, arvioivat EK:n yrittäjät. On sekä kuntalaisten että paikallisten yritysten etu, että kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa on aitoa ja avointa kilpailua. Inhouse-yrityksiä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden varjolla ei tule keinotekoisesti vältellä kilpailua, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas. Hankintalain uudistaminen koskettaa paitsi kuntia ja yrityksiä, myös kuntalaisia – käytännössä jokaista suomalaista. Hankintalaki antaa pelisäännöt sille, kuinka kunnallisia verovaroja saa käyttää esimerkiksi ICT-hankintoihin, kiinteistöjen rakennuttamiseen ja ruokapalvelujen järjestämiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää hankintalain uudistamista välttämättömänä. Reilun kilpailun edistäminen ajaa koko kunnan etua, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas: ”Tulevan hankintalain iso kysymys kuuluu: millä ehdoilla kunta saa jatkossa ohjata hankinnat omalle yhtiölleen ja millä ehdoin yritykset puolestaan v

Vihreä siirtymä on Suomen talouskasvun merkittävimpiä mahdollisuuksia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Se edellyttää, että yrityksille kyetään tarjoamaan ennakoitava ja johdonmukainen investointinäkymä yli hallituskausien. On sekä ilmaston että talouden etu, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035. Päästöjä täytyy vähentää kaikilla sektoreilla. Suomi on sitoutunut ilmastolain kautta vuoden 2035 vähähiilisyystavoitteeseen ja niin on myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, vahvistaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Juuri Suomen kaltaisessa maassa on poikkeukselliset edellytykset saada ilmasto- ja taloushyödyt yhdistymään. Meillä on aitoa ja uskottavaa kansainvälisen tason kilpailuetua ilmastokestävässä tuotannossa, palveluissa ja teknologioissa. Tämän markkinan globaali kysyntä tulee vääjäämättä kasvamaan - ilmastonmuutos ei peruunnu poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden takia”. Kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden pano

Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit