Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n historian suurimmassa kauppasopimuksessa on tällä viikolla ratkaisun hetket. Euroopan ulottuvilla on kansainvälisen kaupan läpimurto, jos yli 25 vuotta valmisteltu Mercosur-sopimus saa pian viimeisen sinettinsä. Sopimus avaisi Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut jättimarkkinat eurooppalaisille yrityksille – 90 prosenttia Mercosur-alueen tulleista alenisi nollaan. Geotalouden epävarmuuksien keskellä Mercosur-kumppanuus olisi Euroopalle myös iso strateginen voitto. Varsinaiset kauppaneuvottelut saatiin maaliin EU:n ja Mercosurin välillä jo vuosi sitten joulukuussa 2024, mutta nyt tarvitaan vielä EU-jäsenmaiden määräenemmistön ja Euroopan parlamentin hyväksyntä. Jäsenmaiden päätöstä odotetaan tällä viikolla. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on määrä matkustaa jo 20.12. Brasiliaan sopimuksen allekirjoitustapahtumaan. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma kokosi vastaukset Mercosur-sopimuksen keskeisiin kysymyksiin: QA-vastaukset Mercosur-k

Tiistaina Helsingissä pidettävä Eastern Flank Summit kertoo Suomen määrätietoisesta vaikuttamisesta, jolla EU:ssa on saatu huomiota Venäjän rajamaiden keskeiselle roolille ja vauhditettu tekoja turvallisuuden vahvistamiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on erinomaista, että Suomi on aktiivinen EU:n itäisten reunavaltioiden yhteistyössä ja että Helsinkiin saadaan pääministeri Petteri Orpon johdolla keskeisten EU-maiden johtoa: ”Suomen itäraja on Euroopan itäraja, jolla turvataan koko EU:n ulkorajaa. Tämä tärkeä viesti on saatu Brysselissä läpi EU:n korkeinta johtoa myöten. Vaikuttamista vahvistaa entisestään se, että Suomi on ottanut johtajuutta koko itäisten EU-maiden yhteistyössä.” Suomalaisten peräänkuuluttamat turvallisuusnäkökohdat ja Venäjän rajavaltioiden tarpeet heijastuvat monella tapaa sekä komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) että esimerkiksi kriittisiä liikenneväyliä vahvistavassa Military Mobility -hankkeessa. Ajat ovat poikkeuksell

EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin

Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel

Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut

Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus vahvistui marraskuussa vähän. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää.

Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta. Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti. ”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo

Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.

Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr

Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalivaliokunta esittää, että Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2026. Valinnasta päättää EK:n edustajisto 17. marraskuuta.

Elinkeinoelämän paine on entistä tärkeämpää, kun geotalouden jännitteet ja valtioiden taloushaasteet heijastuvat COP30-neuvotteluihin. EK vie Brasilian ilmastokokoukseen viestin siitä, kuinka kilpailukyky ja kunnianhimoiset ilmastotoimet on mahdollista yhdistää. Suomen näkyvyyttä vahvistaa oma maapaviljonki, jossa yritykset esittelevät käytännön ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi eri sektoreilla. YK:n ilmastokokous (COP30) pidetään Brasilian Belemissä 10.–21.11. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta on paikan päällä 10.–15.11. vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen ja johtava asiantuntija Janne Peljo. Kokous järjestetään 10 vuotta Pariisin historiallisen ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen. Maailman valtioiden odotetaan nyt tuovan kokoukseen uudet, aiempaa kunnianhimoisemmat kansalliset päästövähennyssitoumukset (National Determined Contributions, NDC). Tähän liittyen EU:n jäsenmaiden ympäristöministerit kokoontuvat tänään 4.11. Brysseliin päättämään unionin sitoumuksesta eli 90 prosenti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt selvityksen sääntelystä aiheutuvista kustannuksista. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies julkistaa selvityksen tulokset Teams-tilaisuudessa torstaina 6.11.2025 kello 10.30–11.30. Kuinka paljon se sääntely oikein maksaa? Entä viimeaikaiset EU-sääntelykokonaisuudet? Mitkä ovat suomalaisten yritysten tunnelmat viimeaikaisen kehityksen osalta? Tilaisuudessa taustoitetaan sääntelystä aiheutuvia kustannuksia sekä esitellään mahdollisuuksia niiden vähentämiseksi ja seuraamiseksi. Selvitystä ovat kommentoimassa EK:n yrityslainsäädännön tiimistä johtaja Juho Mäki-Lohiluoma, johtava asiantuntija Hannu Ylänen ja avustava asiantuntija Kasper Sass. Ilmoittaudu infoon alla olevasta linkistä, niin saat sähköpostiisi kalenterikutsun ja Teams-linkin: https://tapahtumat.ek.fi/attend/now/y6PZM Tervetuloa!

EK:n lokakuun Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekehitys on kääntynyt viime kuukausina hieman parempaan vaisun alkukesän jälkeen. Kohennusta aiempaan tapahtui erityisesti teollisuudessa, mutta kaikkien päätoimialojen mukaan tämänhetkinen tilanne on edelleen keskimääräistä heikompi.

Aika: ke 22.10. klo 14–14.45 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n arvioita suomalaisyritysten Ukraina-vientiaikomuksista sekä EU:n Venäjä-toimien viimeisistä käänteistä: Pro Ukraina -hankkeemme vetäjä Lauri Veijalainen on tavannut syksyn aikana kymmeniä Ukrainan-vientiä harkitsevia suomalaisyrityksiä. Nyt on väliarvioinnin paikka: mikä on suomalaisyritysten kiinnostus ja valmiusaste Ukraina-viennin ensiaskeliin? Mitkä toimialat ovat aktiivisimmin liikkeellä? Mitä kokemuksia ensimmäisistä vientikartoituksista on saatu? Lauri Veijalainen tuo myös tuoreet matkaterveiset toimistostamme Kiovasta: mikä on jälleenrakennusta koskevien julkisten hankintojen kysyntätilanne? Millaista kiinnostusta suomalaisyritykset Ukrainassa herättävät ja millaista kilpailua ne kohtaavat esimerkiksi muiden Pohjoismaiden yritysten suunnalta? EK:n Ukraina-toimista ja jälleenrakennuksesta vastaava johtaja Petri Vuorio nostaa esille Euroopan sekä myös Suomen roolin Ukrainan rauhanpro

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on paraikaa koolla Lontoossa ja äänestää 16.–17.10. meriliikenteen kansainvälisestä päästövähennysjärjestelmästä (Net Zero Framework, NZF). Myönteinen äänestystulos olisi merkittävä askel kohti EK:n ajamaa tavoitetta siitä, että meriliikenteen ilmastotoimia toteutettaisiin globaalilla tasolla, kunnianhimoisesti ja konkreettisella toimeenpanolla. Net Zero Framework -järjestelmä tarkoittaisi yhteisen polttoainestandardin käyttöönottoa laivaliikenteelle siten, että päästöjen vähentämiselle asetetaan asteittain kiristyvä tavoitetaso ja tavoitetason ylittyessä alukselle kohdistuu maksu. Huhtikuussa IMO:ssa saatiin asiasta jo alustava sopu, jolloin puolet maista kannatti Net Zero Frameworkia. Nyt lopullisessa äänestyksessä tarvitaan kuitenkin 2/3 määräenemmistö. Elinkeinoelämän keskusliitto EK toivoo Net Zero Framework -järjestelmälle hyväksyntää, toteaa johtava asiantuntija Tiina Haapasalo: ”Myönteinen äänestystulos IMO:ssa olisi todella merkittävä aske

Aika: ke 22.10. klo 14–14.45 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n arvioita suomalaisyritysten Ukraina-vientiaikomuksista sekä EU:n Venäjä-toimien viimeisistä käänteistä: Pro Ukraina -hankkeemme vetäjä Lauri Veijalainen on tavannut syksyn aikana kymmeniä Ukrainan-vientiä harkitsevia suomalaisyrityksiä. Nyt on väliarvioinnin paikka: mikä on suomalaisyritysten kiinnostus ja valmiusaste Ukraina-viennin ensiaskeliin? Mitkä toimialat ovat aktiivisimmin liikkeellä? Mitä kokemuksia ensimmäisistä vientikartoituksista on saatu? Lauri Veijalainen tuo myös tuoreet matkaterveiset toimistostamme Kiovasta: mikä on jälleenrakennusta koskevien julkisten hankintojen kysyntätilanne? Millaista kiinnostusta suomalaisyritykset Ukrainassa herättävät ja millaista kilpailua ne kohtaavat esimerkiksi muiden Pohjoismaiden yritysten suunnalta? EK:n Ukraina-toimista ja jälleenrakennuksesta vastaava johtaja Petri Vuorio nostaa esille Euroopan sekä myös Suomen roolin Ukrainan rauhanpro

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 56 prosenttia arvioi, että etätyö hidastaa Suomen talouskasvua ainakin jonkin verran ja kuusi prosenttia arvioi vaikutuksen olevan erittäin merkittävä. Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselystä, missä kartoitettiin etä- ja läsnätyökäytäntöjen muutoksia sekä niiden vaikutuksia yritysten toimintaan ja Suomen talouteen.