Elinkeinoelämän keskusliitto EK

KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi

Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas

EU ja Intia ovat päässeet tänään sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta, joka ajaa monella tapaa Euroopan ja Suomen viennin etua. Eurooppalaisen viennin odotetaan tuplaantuvan Intiaan. Intian jättimarkkinoiden kysyntä kasvaa Suomen vahvuusalueilla kuten energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa ja muissa teknologioissa. Neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan iso onnistuminen EU-komissiolta. Vaikka sopimuksen toimeenpano onkin vielä monen askeleen takana, on näköpiirissä paljon hyötyjä ja markkinamahdollisuuksia, arvioi EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma: ”Intia suojaa korostetun vahvasti omia markkinoitaan. Yritysten kannalta EU-Intia-kauppasopimuksen näkyvin vaikutus on tullien aleneminen yli 90-prosenttisesti, mikä hyödyttää myös Suomelle tärkeitä korkean osaamisen aloja. Helpotusta odotetaan myös Intian tullausvaatimuksiin, jotka ovat erittäin raskaita ja byrokraattisia.” Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa alhaisempia kustannuksia, parempaa kilpailuasetelm

EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteissa ei tapahtunut viime vuoden lopulla suuria muutoksia. Elpymistä suhdannekuopan pohjalta on tapahtunut lähinnä teollisuudessa, mutta kaikkien päätoimialojen tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi.

Pääministeri Petteri Orpon Kiinan-vierailun yhteydessä järjestetään tänään 26.1. maittemme välinen elinkeinoelämän tapaaminen. Yhteisen innovaatiokomitean puitteissa keskustellaan yli 50 yritysedustajan kesken kahdenvälisten kauppasuhteiden kehittämisestä, kuten suomalaisyritysten kohtaamista markkinamahdollisuuksista ja -esteistä. Esille tulee yhteistyö muun muassa vihreässä siirtymässä ja teollisuuden uudistamisessa. EK:ta Pekingissä edustaa kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori. Elinkeinoelämän keskustelut käydään Pekingissä yhteisen innovaatiokomitean puitteissa: Suomi-Kiina innovatiivinen liiketoimintakomitea on perustettu vuonna 2017 presidenttien Xi ja Niinistö aloitteesta ja sen suomalaisena puheenjohtajana toimii Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin. Komitean yhteistyötä koordinoivat Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö sekä Kiinassa kauppaministeriö MofCom ja teollisuusjä

Nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyys on hälyttävän korkealla tasolla. Kaikki työmahdollisuudet ovat nuorille tärkeitä – oli kyse sitten viikon työelämään tutustumisesta tai ensimmäisestä vakituisesta oman alan työpaikasta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen yrittäjät ovat yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistäneet Työ antaa tulevaisuuden -kampanjan, joka tarjoaa yrityksille tietoa erilaisista tavoista nuorten työllistämiseen. Tervetuloa webinaariimme perjantaina 23.1. klo 8.30–9.30 kuulemaan, miten voit hyödyntää tarjolla olevia palveluita, kuten uutta nuorten työllistymisseteliä, sekä muita käytännön vinkkejä nuorten työllistämiseen. Tilaisuuden ohjelma: Avaussanat Jyri Häkämies, toimitusjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työministerin terveiset Matias Marttinen, työministeri työ- ja elinkeinoministeriö Millaisia palveluita kunnilla ja työllisyysalueilla on yrityksille nuorten työllistämisen tueksi? Mikko Härkö

EU-tuomioistuin on tänään antanut merkittävän päätöksen kilpailun ja avoimuuden lisäämiseksi markkinoilla. Tuomioistuin linjaa, että in house -hankintojen edellytysten arvioinnissa tulee huomioida konsernin liikevaihto, eikä direktiiviä voi kiertää jakamalla in house -yhtiön markkinatoiminta keinotekoisesti tytäryhtiötoiminnaksi. Ratkaisun mukaan konserniliikevaihto antaa todenmukaisemman kuvan in house -toiminnan taloudellisesta laajuudesta ja luonteesta. Ratkaisu vaikuttaa markkinoihin tilanteessa, jossa julkisomisteiset yhtiöt toimivat sekä in house -yksiköinä että harjoittavat markkinatoimintaa tytäryhtiöidensä kautta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien arvioidaan kääntyvän kuluvana vuonna kohtalaiseen kasvuun. Investoinnit lisääntyisivät vajaalla neljällä prosentilla runsaaseen 9,4 miljardiin euroon. Kiinteät investoinnit vauhdittuisivat vähän enemmän kuin tutkimus- ja kehitystoiminta.

Elinkeinoelämän keskusliitto kannustaa kansallisia ja EU:n päättäjiä jatkamaan sääntelyn sujuvoittamista ja päällekkäisen sääntelyn purkamista. EK ehdottaa 281 toimenpidettä, joilla yrityssääntelyä voitaisiin yksinkertaistaa ja sujuvoittaa EU:ssa ja Suomessa ilman sääntelyn keskeisistä tavoitteista pakittamista. Toimenpiteistä 141 on valmisteltu EK:n ja sen sisarjärjestöjen yhteistyönä kattojärjestö BusinessEuropen puitteissa. EK:n omat 140 toimenpidettä täydentävät järjestöjen yhteistä listaa.

EK:n kyselyn perusteella kesäksi 2026 sen jäsenyrityksiin on odotettavissa tarjolle noin 105 000 kesätyö- ja harjoittelupaikkaa. Talouden yleinen epävarmuus ja viivästynyt talouskasvu näkyvät paikkojen määrässä myös tulevana kesänä.

EU:n jäsenmaat ovat tänään päässeet sopuun Etelä-Amerikan talousmahtien kanssa solmittavasta kauppasopimuksesta, josta on neuvoteltu 25 vuotta. Suomen viennille on tärkeää, että sopimus avaa Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut jättimarkkinat eurooppalaisille yrityksille ja poistaa tullit 90-prosenttisesti. Geotalouden epävarmuuksien ja kauppasotien keskellä Mercosur-kumppanuus on Euroopalle myös iso strateginen voitto, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Tuoreet tiedot Brysselistä kertovat, että EU:n jäsenmaiden enemmistö on antanut tukensa Mercosur-kauppasopimuksen hyväksynnälle. Viimeisetkin huolenaiheet ratkesivat, kun maataloustuontia koskeviin huoliin kyettiin vastaamaan ylimääräisillä suojamenettelyillä. 25 vuotta neuvoteltu Mercosur-sopimus on monella tapaa merkityksellinen, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Poikkeuksellista on ensinnäkin mittakaava. Kyseessä on EU:n historian suurin kauppasopimus, jolla luodaan maailman laajin vapaakauppa-alu

Omistajayrittäjä Anne Kangas jatkaa vuonna 2026 EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana ja EK:n hallituksen varapuheenjohtajana. Valtuuskuntaan on nimitetty 100 eri toimialoja edustavaa yrittäjää eri puolilta Suomea. Vuoden 2026 prioriteetteina ovat pk-yrityssektorin kasvukäänteen edistäminen sekä vuoden 2027 eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Tiedotteen lopussa valtuuskunnan kokoonpano paikkakunnittain. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus EK:n jäsenistöstä on 96 prosenttia. Alle 10 hengen yritystenkin osuus on lähes puolet. Yrittäjävaltuuskunta on tärkein kanava, jonka kautta näiden pk-sektorin työnantajien näkemykset huomioidaan EK:n edunvalvonnassa ja kannanmuodostuksessa. Takana on raskaan suhdanteen ja vaikean maailmantilanteen vuosi. Positiiviselle käänteelle on kuitenkin nyt aiempaa paremmat edellytykset, arvioi Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas: ”Meneillään olevan hallituskauden aikana on toteutettu monia työnantajayrittäjille tärkeitä reformeja. EK:n Yri

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset teams-tilaisuudessa tiistaina 13.1.2026 klo 10.30. Miltä näyttää vuosi 2026 investointien näkökulmasta? Miten talouden kasvukäänteen viivästyminen vaikuttaa investointikehitykseen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2026 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Kyselyn tulokset esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkin teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen saa ilmoittautumalla 12.1. mennessä: teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

Maaseudun yrityskenttä suhtautuu vuoden 2026 näkymiin vahvistuvalla luottamuksella. Mitä kauempana kaupungista työnantajayritys sijaitsee, sitä parempaa kysyntää, työllisyyttä ja investointikehitystä se keskimäärin odottaa. Usein kyseessä on pitkän linjan perheyritys tai kansainväliseen toimitusketjuun kiinnittynyt teollisuusyritys. Kaupunkien liepeillä odotukset ovat varovaisemmat, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton kyselystä. Kaikista työnantajayrityksistä reilu neljännes toimii maaseudulla ja EK:n Maaseutupulssi mittaa näiden eri maaseutuvyöhykkeillä toimivien työnantajien arvioita koskien kysyntää, työllisyyttä ja investointikehitystä. Tuoreimman yrityskyselyn mukaan tunnelmat ovat kaksijakoiset: Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla toimivat yritykset arvioivat liiketoiminnan nykytilaa vuoden 2025 perusteella melko positiivisesti (saldoluku +8). Myös vuoteen 2026 suhtaudutaan kaikkein luottavaisimmin kauimpana kaupungeista eli ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseu

Hyvä toimittaja/toimitus, alla Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suhdannetiedusteluiden julkaisuaikataulu vuodelle 2026. Suhdannebarometri 27.1., 27.4., 27.7., 27.10. Luottamusindikaattori 27.1., 26.2., 27.3., 27.4., 27.5., 29.6., 27.7., 27.8., 28.9., 27.10., 27.11., 28.12. Investointitiedustelu 13.1. ja XX.6. Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus koheni aavistuksen joulukuussa. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin edelleen merkittävää.

EU:n historian suurimmassa kauppasopimuksessa on tällä viikolla ratkaisun hetket. Euroopan ulottuvilla on kansainvälisen kaupan läpimurto, jos yli 25 vuotta valmisteltu Mercosur-sopimus saa pian viimeisen sinettinsä. Sopimus avaisi Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut jättimarkkinat eurooppalaisille yrityksille – 90 prosenttia Mercosur-alueen tulleista alenisi nollaan. Geotalouden epävarmuuksien keskellä Mercosur-kumppanuus olisi Euroopalle myös iso strateginen voitto. Varsinaiset kauppaneuvottelut saatiin maaliin EU:n ja Mercosurin välillä jo vuosi sitten joulukuussa 2024, mutta nyt tarvitaan vielä EU-jäsenmaiden määräenemmistön ja Euroopan parlamentin hyväksyntä. Jäsenmaiden päätöstä odotetaan tällä viikolla. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on määrä matkustaa jo 20.12. Brasiliaan sopimuksen allekirjoitustapahtumaan. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma kokosi vastaukset Mercosur-sopimuksen keskeisiin kysymyksiin: QA-vastaukset Mercosur-k

Tiistaina Helsingissä pidettävä Eastern Flank Summit kertoo Suomen määrätietoisesta vaikuttamisesta, jolla EU:ssa on saatu huomiota Venäjän rajamaiden keskeiselle roolille ja vauhditettu tekoja turvallisuuden vahvistamiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on erinomaista, että Suomi on aktiivinen EU:n itäisten reunavaltioiden yhteistyössä ja että Helsinkiin saadaan pääministeri Petteri Orpon johdolla keskeisten EU-maiden johtoa: ”Suomen itäraja on Euroopan itäraja, jolla turvataan koko EU:n ulkorajaa. Tämä tärkeä viesti on saatu Brysselissä läpi EU:n korkeinta johtoa myöten. Vaikuttamista vahvistaa entisestään se, että Suomi on ottanut johtajuutta koko itäisten EU-maiden yhteistyössä.” Suomalaisten peräänkuuluttamat turvallisuusnäkökohdat ja Venäjän rajavaltioiden tarpeet heijastuvat monella tapaa sekä komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) että esimerkiksi kriittisiä liikenneväyliä vahvistavassa Military Mobility -hankkeessa. Ajat ovat poikkeuksell

EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin

Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel