Palveluiden luottamuksessa pientä nousua, vähittäiskaupassa nähtiin nyt suurin notkahdus.

Vastuullisuuden merkitys tunnistetaan jo varsin kattavasti Suomen pk-sektorin yrityksissä. Kuitenkin vasta puolet 10–250 hengen yrityksistä on asettanut vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Vastuullisuustyön kehitysvaihe on sitä pidemmällä, mitä suuremmasta, kasvuhakuisemmasta ja vientivetoisemmasta yrityksestä on kyse, ilmenee EK:n teettämästä Pk-vastuullisuusbarometristä. Pk-vastuullisuusbarometri pureutuu 10–250 henkeä työllistävien työnantajayritysten näkemyksiin kattaen 455 pk-yrityspäättäjän vastaukset. Edellisen kerran Aula Research teki tutkimuksen kaksi vuotta sitten. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä pitää vastuullisuutta merkittävänä asiana omassa liiketoiminnassaan. Vastuullisen toiminnan ensisijaisimpina motiiveina ovat organisaation arvot sekä asiakkaiden odotukset. Oma henkilöstö nähdään vastuullisuustyön tärkeimpänä osa-alueena, sisältäen työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen kaltaisia alueita. Lähes yhtä vahvasti korostu

EK:n edustajisto päätti syyskokouksessaan 16.11.2023 EK:n hallituksen vuoden 2024 kokoonpanosta. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa kauppaneuvos Harri Broman ja varapuheenjohtajana Outokumpu Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Malinen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n toimitusjohtaja Anne Kangas*.

EK on laatinut kahdeksan maata kattavan vertailuanalyysin Suomen viennille keskeisistä cleantech-markkinoista ja niiden kilpailutilanteesta. Tiivis tietopaketti näyttää, kuinka puhtaan talouden investointi- ja innovaatioaalto etenee eri maissa – teknologiakehityksen, markkinakysynnän ja valtiontukien kiihdyttämänä. EK:n tuottama tietopaketti tarjoaa vertailutietoa seuraavista Suomen viennille keskeisistä cleantech-markkinoista: USA, Kiina, Intia, Saksa, Ranska sekä Ruotsi, Norja ja Tanska. Näiden kahdeksan maan rinnalla esitetään vastaavat faktat Suomen osalta. Aineisto tarjoaa vastauksia kolmeen kysymykseen: Mitä vientimahdollisuuksia kyseiset maat tarjoavat suomalaisille yrityksille, jotka kehittävät ratkaisuja vihreään siirtymään ja energiamurrokseen? Millä cleantech-aloilla maat ovat erityisen aktiivisia? Millä keinoin verrokkimaat houkuttelevat investointeja, huomioiden mm. valtiontuet ja verokannusteet? Tietopakettiin on tiivistetty mm. kunkin maan energiajärjestelmän erityispiir

Aika: ti 21.11. klo 9–10 Toteutus: Teams Live Event -webinaari Hyvä toimittaja / toimitus Pk-sektorin yritysvastuusta on tullut yhä ajankohtaisempi puheenaihe niin julkisessa keskustelussa, asiakkaiden keskuudessa kuin lainsäädännön valmistelussa. Siksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on teettänyt Aula Researchilla tutkimuksen, jossa pureudutaan nyt jo toista kertaa pk-yritysten vastuullisuuteen ja sen kehityssuuntiin. Fokuksessa ovat pk-sektorin työnantajayritykset. Tervetuloa tulosjulkistukseen etäyhteydellä: Mikä on yritysvastuutyön kehitysvaihe pk-sektorilla? Miten yrittäjät ja yritysjohtajat itse näkevät vastuullisuuden merkityksen bisnekselleen? Mihin vastuullisuuden osa-alueeseen panostetaan eniten? Miten pk-yritykset hyötyvät vastuullisuudesta? Mitkä ovat vastuullisuustyön suurimmat haasteet ja pullonkaulat? Mikä on kehityksen suunta - kuinka pk-yritysten vastuullisuustyö on kehittynyt verrattuna vuoden 2021 tuloksiin? Barotulosten ohella kuullaan yrityspuheenvuoroja (Alexander

EU:n on tavoiteltava kunnianhimoisia päästövähennyksiä siten, että vihreän talouden kilpailukyky huomioidaan nykyistä vahvemmin. Suomi tarvitsee EU:sta vetoapua siihen, että vihreään siirtymään liittyvät investointiaikeet saataisiin liikkeelle. EU:ssa valmistaudutaan ilmastopolitiikan seuraavaan vaiheeseen: komissio antaa ensi keväänä ehdotuksensa EU:n uudesta ilmastotavoitteesta vuodelle 2040. Samalla avautuu mahdollisuus uudistaa EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja ja periaatteita kaudelle 2030–2040. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkistanut tänään vuoteen 2040 tähtäävät ilmastokantansa yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa. EK:n mukaan vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Siksi EU:ssa tulisi asettaa vuodelle 2040 vain yksi sitova ilmastotavoite, joka olisi kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys. Tämä vähennysprosentti pitäisi asettaa vähintäänkin lineaariselle janalle vuo

Hieman alle puolet Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kyselyyn vastanneista yrityksistä hyödyntää tällä hetkellä tekoälyä. Valtaosa kuitenkin näkee tekoälyn ja koneoppimisen merkittävimpänä kasvuvoimana liiketoiminnalle. Mitä suurempi yritys, sen vahvemmaksi tekoälyn ja digitalisaation merkitys liiketoiminnan kehittämisessä muodostuu. Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselystä, johon vastasi yli 450 yritystä.

Valtiotieteiden maisteri Lotta Nymann-Lindegren on valittu Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n uuden EU-vastuualueen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2024. Nymann-Lindegren siirtyy Elinkeinoelämän keskusliittoon Valtioneuvoston kanslian EU-politiikkayksikön päällikön tehtävästä.

MEDIAKUTSU: EU valmistelee ilmasto- ja energiapolitiikan uutta aikakautta – Elinkeinoelämä julkistaa ilmastokantansa vuoteen 2040 Aika: ke 8.11. klo 10.30–11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU:ssa valmistaudutaan ilmastopolitiikan seuraavaan vaativaan vaiheeseen: komissio valmistelee ensi keväänä annettavaa ehdotusta siitä, millaiset uudet päästötavoitteet EU:lle asetettaisiin vuodelle 2040. Odotettavissa on EU:n päästövähennystavoitteen huomattava kiristäminen nykyisestä 55 prosentista. Samalla on uudistettava laajasti myös EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja. Isoja avoimia kysymyksiä liittyy mm. EU:n päästökaupan tulevaisuuteen, kun kaupattavien päästöoikeuksien määrä hupenee kohti nollaa. Suomella on nyt vaikuttamisen paikka, sillä vuoteen 2040 ulottuva lainsäädäntötyö vaikuttaa monin tavoin vihreän siirtymän toteuttamismahdollisuuksiin ja yritystemme kilpailukykyyn. Meillä on monia erityiskysymyksiä, joille on haettava laajempaa vaiku

EK:n lokakuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat jatkaneet laskuaan kesästä. Suhdannetilannearviot ovat nyt yhtä alhaalla kuin koronakriisissä keväällä 2020. Myös yritysten suhdanneodotukset ovat jatkaneet laskuaan. Palvelualat ovat kannatelleet taloutta viime kuukausien aikana, kun taas rakentamisessa ja teollisuudessa laskusuhdanne on ollut jo pidemmän aikaa ilmeinen.

MEDIAKUTSU: EU valmistelee ilmasto- ja energiapolitiikan uutta aikakautta – Elinkeinoelämä julkistaa ilmastokantansa vuoteen 2040 Aika: ke 8.11. klo 10.30–11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU:ssa valmistaudutaan ilmastopolitiikan seuraavaan vaativaan vaiheeseen: komissio valmistelee ensi keväänä annettavaa ehdotusta siitä, millaiset uudet päästötavoitteet EU:lle asetettaisiin vuodelle 2040. Odotettavissa on EU:n päästövähennystavoitteen huomattava kiristäminen nykyisestä 55 prosentista. Samalla on uudistettava laajasti myös EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja. Isoja avoimia kysymyksiä liittyy mm. EU:n päästökaupan tulevaisuuteen, kun kaupattavien päästöoikeuksien määrä hupenee kohti nollaa. Suomella on nyt vaikuttamisen paikka, sillä vuoteen 2040 ulottuva lainsäädäntötyö vaikuttaa monin tavoin vihreän siirtymän toteuttamismahdollisuuksiin ja yritystemme kilpailukykyyn. Meillä on monia erityiskysymyksiä, joille on haettava laajempaa vaiku

EK, KT, SAK, Akava ja STTK aloittavat maan hallituksen pyynnöstä keskinäiset neuvottelut eläkeuudistuksesta. Järjestöjen tavoitteena on laatia yhteinen ehdotus valtiovallalle uudistuksen toteuttamisesta tammikuun 2025 loppuun mennessä.

Työrauhauudistuksia valmistellut työryhmä esittää poliittisten lakkojen rajoittamista 24 tuntiin, suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden kieltämistä ja lainvastaisista työtaisteluista tuomittavien hyvityssakkojen huomattavaa korottamista. EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan ehdotuksilla puututaan työrauhajärjestelmämme suurimpiin ongelmiin ja siksi ne ovat kannatettavia. Ehdotukset jäävät kuitenkin eräiltä osin puutteellisiksi.

Energiamurrokseen liittyvien investointiaikomusten aalto on saavuttanut Suomessa yli 200 miljardin euron mittakaavan, ilmenee EK:n vihreiden investointien dataikkunan tuoreimmista luvuista. Kyse on kuitenkin hyvin varhaisen vaiheen investointiaikeista. Varsinaisia investointipäätöksiä on tehty vasta vähän. Toimintaympäristöön tarvitaan nyt kasvu- ja investointimyönteisiä uudistuksia, jotta yritysten olisi helpompi saada liikkeelle energiahankkeiden ohella myös teollisuuden tuotantoinvestointeja. Teolliset investoinnit tarvitsevat tuekseen mittavasti palveluita.

Vielä ehdit ilmoittautua EK:n dataikkunan mediabriiffiin huomenna torstaina 12.10. klo 13 - 14 Teamsillä.

HUOM: raportin muutamissa maakuntaluvuissa oli virhe. Korjattu raportti löytyy täältä: https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/10/Maakuntien_vaylaraportti.pdf Suomessa käynnistynyt investointiaalto asettaa kovia vaatimuksia liikenneinfralle. Tiet ja radat eivät voi vastata yritysten ja niiden investointihankkeiden tarpeisiin, ellei alati kasvavaa korjausvelkaa lähdetä ratkaisemaan kiireellisesti. Sen lisäksi elinkeinoelämän järjestöt peräänkuuluttavat parempaa ennakoitavuutta infran kehittämiseen, kun Suomen teollisuus ja elinkeinorakenne ovat murroksen edessä. Elinkeinoelämän järjestöt ovat julkistaneet Destian ja Correct Consultingin laatiman selvityksen siitä, kuinka nykyinen tie- ja rataverkko vastaa yritysten tarpeisiin eri maakunnissa. Nykytilan ohella analysoidaan, miten maakuntakohtaiset väylätarpeet muuttuvat, kun vihreä investointiaalto etenee ja uusia tuotantolaitoksia rakennetaan eri puolilla maata. Velat pois infrasta sekä tiet ja radat ajan tasalle Tie- ja rataverkon suurim

Suomessa käynnistynyt investointiaalto asettaa kovia vaatimuksia liikenneinfralle. Tiet ja radat eivät voi vastata yritysten ja niiden investointihankkeiden tarpeisiin, ellei alati kasvavaa korjausvelkaa lähdetä ratkaisemaan kiireellisesti. Sen lisäksi elinkeinoelämän järjestöt peräänkuuluttavat parempaa ennakoitavuutta infran kehittämiseen, kun Suomen teollisuus ja elinkeinorakenne ovat murroksen edessä.

MEDIAKUTSU: Uudet tulokset EK:n vihreiden investointien dataikkunassa Aika: to 12.10. klo 13 - 14 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Elinkeinoelämän keskusliitto EK ylläpitää vihreään siirtymään liittyvien investointien dataikkunaa, joka tarjoaa ajantasaista tilannekuvaa yritysten julkistamista investointiaikomuksista. Dataikkunassa seurataan hankesuunnitelmia niin teknologioittain, paikkakunnittain kuin hankevaiheen mukaisesti. Tervetuloa kuulemaan dataikkunan uusia lukuja sekä niiden takana olevia ilmiöitä: Mikä on vihreään siirtymään liittyvien investointiaikomusten mittakaava ja status lokakuussa 2023? Mikä on uutta, mikä vetää, mikä hiipuu? Mikä on investointien hankevaihe, mitä voidaan päätellä niiden toteutumisen todennäköisyydestä? Millä pohjalla Suomen vihreä siirtymä on? Mitä johtopäätöksiä EK:n asiantuntijat tekevät dataikkunan tietojen valossa? Mitä dataikkuna kertoo Suomen hallituksen päättäjille sekä maakuntien ja kuntien kehittäjille? Äänessä ovat EK:n vihreän ka

Vuoden 2023 Digibarometrin tulosten mukaan Suomi on palannut ykköseksi maiden välisessä vertailussa, kun verrataan yhteiskunnan digitalisaation astetta. Vaikka Suomi pärjää yleisellä tasolla vertailussa hyvin, on yritysten massadatan hyödyntämisessä vielä huomattavia mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan löytämiseen, kasvuun ja tuottavuuden parantamiseen.

Kati Kouhia-Kuusisto on palkittu Tampereen yliopistolle tekemästään väitöskirjatutkimuksesta, jonka tulokset auttavat yrittäjiä hyödyntämään taloustietoa päätöksenteossaan. Kouhia-Kuusiston mukaan moni pienyrittäjä hyötyisi kumppanista, joka voisi tarjota kirjanpidon rinnalla myös yritystalouden analyysia ja neuvontaa konkreettisessa muodossa.