Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mahdollisista drooniuhista tarvitaan jatkossa viranomaisilta nykyistä täsmällisempää tietoa, jotta yritykset voivat omalta osaltaan turvata yhteiskunnan toimintakykyä. Työnantajat voivat paremmalla tiedolla turvata yksityisissä yrityksissä kriittiset alat ja suojata työntekijänsä. Pääministeri Petteri Orpo isännöi maanantaina 25. toukokuuta pyöreän pöydän keskustelua drooniuhkatilanteista, johon myös EK osallistuu.

EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa on syytä jatkaa ja kehittää siten, että se vahvistaa Suomen kilpailuetua, investointivetovoimaa sekä vientikysyntää puhtaissa ratkaisuissa. Edessä oleva päästökaupan uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää EU:n ilmasto-ohjausta siten, että päästöjä saadaan vähennettyä kustannustehokkaasti jatkossakin. EU:ssa valmistaudutaan päättämään ilmasto- ja energiapolitiikan jatkuvuudesta, kun komissio antaa heinäkuussa ehdotuksensa päästökaupan (ETS1) uudistamisesta vuosille 2031–2040. Paineet ilmasto-ohjauksen höllentämiseen ovat ankaria eritoten niissä EU-maissa, joiden talous nojaa vielä fossiilienergiaan. Persianlahden energiakriisin myötä on vaadittu jopa koko päästökaupan jäädyttämistä. Suomi on EU:n ilmastoedelläkävijyyden voittajia ”Suomi on kansainvälistä etulinjaa energiasiirtymässä ja puhdas sähkö on meillä Euroopan halvinta. EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vahvistavat Suomen suhteellista kilpailuetua, helpottavat investointien houku

MEDIAINFO: Energiakriisin status ja EU:n ilmastopolitiikka – mitä edessä? Aika: ma 11.5. klo 15–15.45 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n briiffiä lähiviikkojen energia- ja ilmastoaiheista. Äänessä ovat energia-asiantuntijamme Arttu Karila (Helsinki) ja EU-sääntelyyn erikoistunut johtava asiantuntija Kati Ruohomäki (Bryssel) sekä Outokumpua edustava Heidi Peltonen, Vice President, Sustainability. Aihetta kommentoi myös EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Persianlahden energiakriisin status Onko näköpiirissä toipumista vai kärjistymistä, mihin on varauduttava? EU:n energia- ja ilmastopolitiikka tienhaarassa Päästökauppa on vastatuulessa; mitä uudistuksia kesällä odotetaan? Miten komission energiakriisitoimet ja uudet valtiontukijoustot vaikuttavat jäsenmaiden energiahintoihin ja Suomen kilpailuetuun? Outokummun odotukset EU:n ilmasto- ja energiapolitiikalle Ilmoittaudu Teams-infoon tämän linkin kautta: https://tapahtumat.ek.fi/atten

Maailmanpolitiikan kriisiaikoina Eurooppa on Suomelle tärkeämpi kuin koskaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että maamme tuleva hallitus ajaisi EU-politiikassaan merkittäviä integraatioloikkia, joilla Euroopasta tehtäisiin taloudellisesti, teknologisesti, puolustuksellisesti ja demokratia-arvoiltaan entistä vahvempi. Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, KT, SAK ja STTK ovat koonneet EU-politiikkaa koskevia yhteisiä tavoitteita Suomen seuraavalle hallitukselle. Euroopan myönteinen talouskehitys on välttämätöntä sekä yrityksille että kansalaisten hyvinvoinnille. EU:n kasvun kulmakiviä ovat vastuullinen talouspolitiikka, edelläkävijyys innovaatioissa, teknologioissa ja osaamisessa, korkeampi tuottavuus sekä hyvä työelämä. Suomi on saatava takaisin Euroopan pärjääjien joukkoon ja pois EU:n tuplatarkkailuluokalta. Sisämarkkinoiden kehitys on jäänyt puolitiehen. Talouden kasvuhyötyjen aikaansaaminen vaatii kunnianhimoista etenemistä rahoitusmarkkinoiden, palveluiden ja kiertotaloud

Datakeskusten talousvaikutuksista on viime päivinä käyty vilkasta julkista keskustelua. Keskustelussa on kuitenkin esitetty myös virheellisiä väittämiä, minkä vuoksi aiheesta on tärkeää tuoda esiin tutkittua tietoa.

MEDIAINFO: Energiakriisin status ja EU:n ilmastopolitiikka – mitä edessä? Aika: ma 11.5. klo 15–15.45 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n briiffiä lähiviikkojen energia- ja ilmastoaiheista. Äänessä ovat energia-asiantuntijamme Arttu Karila (Helsinki) ja EU-sääntelyyn erikoistunut johtava asiantuntija Kati Ruohomäki (Bryssel) sekä Outokumpua edustava Heidi Peltonen, Vice President, Sustainability. Aihetta kommentoi myös EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Persianlahden energiakriisin status Onko näköpiirissä toipumista vai kärjistymistä, mihin on varauduttava? EU:n energia- ja ilmastopolitiikka tienhaarassa Päästökauppa on vastatuulessa; mitä uudistuksia kesällä odotetaan? Miten komission energiakriisitoimet ja uudet valtiontukijoustot vaikuttavat jäsenmaiden energiahintoihin ja Suomen kilpailuetuun? Outokummun odotukset EU:n ilmasto- ja energiapolitiikalle Ilmoittaudu Teams-infoon tämän linkin kautta: https://tapahtumat.ek.fi/atten

EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva vahvistui jonkin verran alkuvuonna, vaikka monien toimialojen tilanne onkin vielä heikko. Voimakkaimmin paranivat teollisuuden suhdanteet, kun tuotanto kasvoi laajalti ja myös henkilöstöä lisättiin vähän. Palveluissa ja erityisesti rakentamisessa kokonaiskuva on selvästi heikompi.

Suomen elinkeinoelämän luottamus vahvistui vähän huhtikuussa. Rakentamisen luottamus laski, mutta muiden toimialojen indikaattorit vahvistuivat hieman.

Elinkeinoelämän keskusliitto on välittänyt pääministeri Petteri Orpon viestin kaikkiin jäsenyrityksiinsä. Viestissään pääministeri korostaa nuorten työllistymisen merkitystä ja kannustaa yrityksiä tarjoamaan kesätyö- ja harjoittelupaikkoja.

EK:n suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 27.4. klo 8.00, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu webinaariin Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

Hallitus teki kehysriihessä varsin pieniä kasvua tukevia päätöksiä. Kotitalousvähennyksen korottaminen, puhtaiden investointien verohyvityksen jatkaminen ja korjausrakentamisen vauhdittaminen ovat oikeansuuntaisia toimia. Riihen veropäätökset olivat elinkeinoelämälle pettymys. Hallitus ei enää viimeisessä kehysriihessään tehnyt isoja päätöksiä kasvun tukemiseksi. Tehdyt säästöpäätökset olivat vaikeita, mutta välttämättömiä talouden suunnan korjaamiseksi. ”Suomen talous pitää saada nopeasti kasvukäyrälle. Vain kestävällä talouskasvulla varmistetaan hyvinvoinnin tulevaisuus ja taitetaan jatkuva velkaantuminen. Verotuksessa, vienninedistämisessä ja investointiympäristön kehittämisessä tarvitaan johdonmukaisia, pitkäjänteisiä ratkaisuja kasvun ja uudistumisen vahvistamiseksi. Nyt ratkaisut jäivät valitettavan pieniksi”, EK:n toimitusjohtaja Minna Helle toteaa. On tärkeää, että hallitus kohdentaa työllisyystoimia eritoten nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Työmahdollisuuksien tarjoaminen n

Elinkeinoelämän keskusliitto EK korostaa, että hallituskauden loppusuoralla on vielä mahdollista tehdä merkittäviä kasvua tukevia päätöksiä. Muun muassa verotuksessa, vienninedistämisessä ja investointiympäristön kehittämisessä tarvitaan johdonmukaisia ratkaisuja.

Suomen elinkeinoelämän luottamus taittui laskuun maaliskuussa. Rakentamisen luottamus kääntyi nousuun, mutta muiden toimialojen indikaattorit heikkenivät.

EK:n ja Teknologiateollisuuden tuore raportti tunnistaa yhdeksän keskeistä investointiratkaisua, joilla voidaan vähentää Suomen riippuvuutta kansainvälisten toimitusketjujen häiriöistä ja samanaikaisesti sekä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta että luoda uutta kasvua.

Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia, jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Yritykset tarvitsevat sekä huippuosaajia että osaavia perustason ammattilaisia. EK:n tavoitteena on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuosittain.

Hyvä toimitus/ toimittaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Sitra järjestävät tiistaina 24.3.2026 klo 8.00 alkaen aamiaistilaisuuden Suomen tekoälyekosysteemin nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuudessa kuullaan AI-gigafactoryhankkeeseen liittyvän vaikutustenarviointityön tuloksia, keskustellaan suomalaisen tekoälyinfrastruktuurin mahdollisuuksista elinkeinoelämälle sekä luodaan tilannekuvaa Suomen tekoälyekosysteemin vahvuuksista ja kehitystarpeista. Aika: ti 24.3. klo 8.30–10.30, aamiaista tarjolla klo 8 alkaen Paikka: Sofia, Sonckin sali, Sofiankatu 4C Ilmoittautuminen tilaisuuteen Ohjelma klo 8.30-10.30 Tilaisuuden avaus ja tervetulosanat Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, EK EU AI Gigafactory -hanke: vaikutustenarvioinnin keskeiset tulokset ja havainnot Juuso Soininen, Partner and Director, Tech & AI Transformation, BCG Kommenttipuheenvuorot Pasi Toivanen, SVP, Strategic Government & Industry Initiatives, Geopolitical & Government Relations, Nokia Jenny Hasu, Manager, relations

Elinkeinoelämän järjestöt ottavat yhdessä kantaa perintö- ja lahjaveron poistamisen puolesta. Kannanotossa ovat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto sekä Suomen Yrittäjät.

Maailmatilanteen kasvava epävarmuus on tällä hetkellä suomalaisyritysten ylivoimaisesti suurin huolenaihe vientimarkkinoilla. Kotimaassa taas pelätään kohoavien kustannusten syövän yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vaikka odotukset viennin kasvulle ovat vahvistuneet syksyisestä. EU:lta yritykset odottavat tiukempia toimia Trumpin tulleihin ja uusia kauppadiilejä viennin vauhdittamiseksi. EK:n helmikuisen Vientibarometrin perusteella viennin kasvuodotukset ovat vahvistuneet 7 prosenttia verrattuna syyskuun arvioihin: 47 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana ja 45 prosenttia odottaa sen säilyvän ennallaan. 8 prosenttia varautuu viennin supistumiseen, kun syyskuussa vastaava luku oli 13 prosenttia. Kyselytulokset kerättiin ennen Lähi-idän kriisin leimahtamista. EK:n johtajan Timo Vuoren mukaan sen vaikutukset voivat varjostaa näkymiä jatkossa, eritoten poikkeusolojen pitkittyessä: "Polttoaineiden ja logistiikan kallistuminen on huono uutinen

EK pitää ydinenergialakiin esitettyä kokonaisuudistusta tervetulleena. Lupamenettelyiden selkiyttäminen ja sääntelyn modernisointi parantaisi Suomen investointivetovoimaa ja nopeuttaisi hankkeiden käytännön toteuttamista. Samalla avattaisiin tietä myös pienydinvoimaloille, joiden kehittämisessä Suomi on Euroopan eturintamassa. Vuonna 2019 käynnistetty ydinenergialain kokonaisuudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn huolellisen ja laajan valmistelun myötä. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan uudistus parantaisi edellytyksiä sekä nykyisten ydinvoimaloiden hyödyntämiselle että tuleville investoinneille, joita Suomen puhdas sähköjärjestelmä ja teollisuuden kasvavat tarpeet edellyttävät. “Hallituksen esityksessä on useita tärkeitä uudistuksia, jotka sujuvoittavat ydinvoimahankkeita koskevaa päätöksentekoa sekä tunnistavat sarjavalmisteisten ja pienten ydinenergialaitosten merkityksen ja selkeyttävät niitä koskevaa luvitusta. Myös ydinenergia-alan osaamisen palveluviennille avautuis