Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnistää vauhdilla Pro Ukraina -hankkeen, jolla tavoitellaan yli 200 suomalaisyrityksen osallistumista Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Samalla testataan vienninedistämisen uutta toimintamallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan onnistuneita käytäntöjä pk-yritysten kansainvälistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Suomen tuki Ukrainalle on horjumatonta. Nyt ukrainalaiset toivovat Suomen elinkeinoelämän panosta uudelleenrakentamiseen, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Kestävästi toimivat suomalaiset yritykset voivat vaikuttaa konkreettisesti sen puolesta, että uudelleenrakentaminen tapahtuu eurooppalaisin standardein ja toimintaperiaattein, mikä on aivan ratkaisevaa Ukrainan länsi-integraatiolle ja EU-jäsenyysprosessin etenemiselle. ” Vahva panostus kenttätyöhön Uudelleenrakentamisen vauhdittamiseksi EK käynnistää syyskauden alussa Pro Ukraina -hankkeen, jolla tarjotaan suomalaisyrityksille uudenlaisia vienninedistämi

Palkka-avoimuustyöryhmän mietinnössä ei oteta huomioon suomalaista tes-järjestelmää. Ehdotus vaarantaa työehtosopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät ja puuttuu palkan määräytymiseen, joka on täysin palkka-avoimuusdirektiivin vastaista. Jo nykyään tasa-arvolaki takaa, ettei työntekijää voida syrjiä sukupuolen perusteella.

Tuoreen yrityskyselyn mukaan valtaosa yrityksistä arvioi, että hallituksen tekemillä poliittisilla päätöksillä on myönteinen vaikutus talouskasvuun. Yli 70 prosenttia vastaajista uskoo, että päätökset vauhdittavat talouskasvua joko merkittävästi tai jonkin verran. Toisaalta 19 prosenttia ei usko päätöksillä olevan vaikutusta, ja noin 10 prosenttia näkee niillä jopa kielteisiä vaikutuksia.

EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdanteet ovat kohentuneet loivasti alkuvuoden aikana, kuten edellisessä tiedustelussa odotettiin. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kuitenkin keskimääräistä heikommaksi kaikilla päätoimialoilla. Tuotanto ja myynti ovat kasvaneet, mutta henkilöstön määrä väheni vielä hieman.

EK:n yrityskyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Yhdysvaltojen vientinsä vähenevän, jos 10 + 20 prosentin lisätullit toteutuvat EU:ta koskien. Tuotantoa ei silti olla siirtämässä Atlantin toiselle puolelle: vain alle 12 prosenttia vientiyrityksistä aikoo lisätä paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa. Kyselytulokset alleviivaavat tarvetta siihen, että EU:n onnistuisi neuvotteluteitse välttämään tullien voimaantulo. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Yhdysvaltain viennin heikennykset voidaan vielä välttää: ”Lisätullien 90 päivän aikalisä pitää nyt käyttää maksimaalisesti hyväksi. Suomalaisten vientiyritysten etua ajaisi se, että EU ja Yhdysvallat saavuttaisivat neuvotteluratkaisun ja lisätullit peruuntuisivat”. Maailmankaupan kriisiaikoina korostuvat kaikki ne toimet, jotka Suomella ja EU:lla on omissa käsissä: "Elinkeinoelämä odottaa EU:lta sekä sisämarkkinoiden kehittämistä että uusien kauppasopimusten nopeaa aikaansaamista A

EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 28.4. klo 8, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

Hallitus päätti puoliväliriihessään veronkevennyksistä, jotka ovat välttämättömiä Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.

EK:n kyselyn mukaan suurin osa sen jäsenyrityksistä on tyytyväisiä vastavalmistuneiden ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten ammattitaitoon. Tulosten perusteella 47 prosenttia vastaajista arvioi nuorten ammattitaidon erittäin hyväksi tai hyväksi, ja lähes 40 prosenttia piti sitä kohtalaisena. Ainoastaan noin 10 prosenttia koki ammattitaidossa olevan puutteita.

Lähikuukausina ratkeaa, saavatko EU:n jäsenmaat jatkaa – ja jopa laajentaa – valtiontukien avokätistä myöntämistä yrityksilleen myös vuoden 2025 jälkeen. Suomen on vaikutettava sen puolesta, että uusien valtiontukijoustojen ehtoja ja kestoa rajattaisiin. Päätös vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen teollisuuden kilpailuedellytyksiin ja myös vihreiden investointien houkutteluun. EU:n komissiolla on itsenäinen päätösvalta valtiontukien pelisäännöstä ja se päättää valtiontukijoustojen jatkosta tämän kesän aikana osana ns. Clean Industrial Deal -ohjelmaan liitettyä valtiontukijoustojen kehikkoa (CISAF). Ennakkotiedot ovat Suomelle huolestuttavia: komissio ei ole luopumassa valtiontukien joustoista, vaan päinvastoin jatkamassa niitä peräti vuoteen 2030 asti sekä laajentamassa niiden käyttömahdollisuuksia. Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle selvityksen omasta kannastaan EU:n valtiontukipäätöksissä. Suomella edessään vaikuttamisen kuukaudet EK:n mukaan Suomen on vaikutettava voimakkaa

Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit

Hankintalain uudistus tulee tarpeeseen, arvioivat EK:n yrittäjät. On sekä kuntalaisten että paikallisten yritysten etu, että kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa on aitoa ja avointa kilpailua. Inhouse-yrityksiä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden varjolla ei tule keinotekoisesti vältellä kilpailua, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas. Hankintalain uudistaminen koskettaa paitsi kuntia ja yrityksiä, myös kuntalaisia – käytännössä jokaista suomalaista. Hankintalaki antaa pelisäännöt sille, kuinka kunnallisia verovaroja saa käyttää esimerkiksi ICT-hankintoihin, kiinteistöjen rakennuttamiseen ja ruokapalvelujen järjestämiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää hankintalain uudistamista välttämättömänä. Reilun kilpailun edistäminen ajaa koko kunnan etua, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas: ”Tulevan hankintalain iso kysymys kuuluu: millä ehdoilla kunta saa jatkossa ohjata hankinnat omalle yhtiölleen ja millä ehdoin yritykset puolestaan v

Vihreä siirtymä on Suomen talouskasvun merkittävimpiä mahdollisuuksia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Se edellyttää, että yrityksille kyetään tarjoamaan ennakoitava ja johdonmukainen investointinäkymä yli hallituskausien. On sekä ilmaston että talouden etu, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035. Päästöjä täytyy vähentää kaikilla sektoreilla. Suomi on sitoutunut ilmastolain kautta vuoden 2035 vähähiilisyystavoitteeseen ja niin on myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, vahvistaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Juuri Suomen kaltaisessa maassa on poikkeukselliset edellytykset saada ilmasto- ja taloushyödyt yhdistymään. Meillä on aitoa ja uskottavaa kansainvälisen tason kilpailuetua ilmastokestävässä tuotannossa, palveluissa ja teknologioissa. Tämän markkinan globaali kysyntä tulee vääjäämättä kasvamaan - ilmastonmuutos ei peruunnu poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden takia”. Kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden pano

Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit

Yritysten talousluottamus oli maaliskuussa nousussa. Ainoastaan rakentaminen alamaissa.

Osaamisen perusta rakennetaan peruskoulussa, jonka järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnissa tehtävillä resurssipäätöksillä on merkittävä vaikutus sekä lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiin että koko Suomen koulutus- ja osaamistasoon. EK on esittänyt osaamistakuuta eli sen varmistamista, että jokaisella nuorella on peruskoulun päättyessä jatko-opintojen edellyttämä luku- ja kirjoitustaito sekä hyvä matematiikan perusosaaminen ja digitaidot.

Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneiden tutkimusten mukaan hybridityö – etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Innolinkin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreet tutkimukset osoittavat, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta.

Työmarkkinakeskusjärjestöt kantavat huolta tilanteesta, jossa digiteknologioita, kuten tekoälyä, ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä taustaa vasten järjestöt ovat koonneet prioriteettilistan Suomen ja Euroopan päättäjille tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla.

Suomi on tähän asti onnistunut erinomaisesti EU:n innovaatiorahoituksen kotiuttamisessa. Tämä menestystarina voi vaarantua, jos yritysvetoisten TKI-hankkeiden EU-rahoitus heikkenee. Nyt on oikea hetki tarjota Suomessa kehitettyä ’veturihankkeiden’ rahoitusmallia myös EU-tason yhteishankkeisiin. EU:ssa tähdätään isoon innovaatiokiriin, jotta Euroopan kilpailukyky ja talous kyettäisiin pelastamaan. Komissio haluaa rakentaa innovaatiojohtajuutta Suomelle tärkeillä aloilla kuten datataloudessa, energiasiirtymässä ja turvallisuudessa. Keskeisenä keinona on EU:n tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI). Suomella on sen suhteen vahvat näytöt: yrityksemme ja myös tutkimus ovat tähän asti onnistuneet kotiuttamaan rahoitusta monilla mittareilla yli EU-keskiarvojen. Esimerkiksi pk-sektorin osalta olemme saaneet TKI-rahoitusta 3. eniten koko EU:ssa. TKI-rahoitus uuteen uskoon vuonna 2028 Nyt EU:ssa suunnitellaan seuraavaa monivuotista budjettikautta (MFF). Sen valmistelu herättää suoma

Aika: to 20.3. klo 13-16 Paikka: Kirjastotalo Oodi, Kino Regina -sali, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki. Tilaisuteen on mahdollista osallistua myös etänä. EK:n teettämän etätyötutkimuksen tulokset julkaistaan torstaina 20.3. kello 13 kirjastotalo Oodissa. Tutkimuksessa kuultiin erityisesti yritysten ylintä johtoa etä- ja hybridityön vaikutuksista yritysten tuottavuuteen ja johtamiseen. Hybridi- ja etätyön vaikutuksia selvittivät tutkimuslaitos Etla ja tutkimustalo Innolink. Seminaarissa kuullaan myös, mitä ratkaisuja ja lähestymistapoja työelämän uudistajat suosittavat tekoälyyn ja hybridityöhön. Myös paikallisen sopimisen vaikutuksista työelämän arkeen ja uudistamiseen käsitellään. Ohjelma 13.00 Seminaarin avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies | EK 13.10 Etätyö - läsnätyö Toimitusjohtaja Pekka Vuorela | Innolink Pääjohtaja Antti Koivula | Työterveyslaitos 13.40 Tekoäly ja työn muutos Professori Laura Ruotsalainen, Helsingin yliopisto / Suomen Tekoälykeskus (FCAI) Toimitusjohtaja

Kokonaisuutena elinkeinoelämän luottamus pysyi likimain ennallaan. Teollisuudessa ja palveluissa pientä nousua, rakentaminen ja kauppa painuivat.