Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK avasi suomalaisyrityksille konkreettisen ja yrityslähtöisen väylän Ukrainan jälleenrakentamiseen, kun se käynnisti viime syksynä Pro Ukraina -vientihankkeen. Jo sata eri toimialojen yritystä on tilannut markkinakartoituksen, joka auttaa niitä valmistautumaan konkreettisempiin askeliin Ukrainaan etabloitumiseksi. Samalla on testattu hyvin tuloksin vienninedistämisen uutta toimintamallia. Ukrainan jälleenrakennuksen mittakaava ylittää tuoreimpien arvioiden mukaan 500 miljardia euroa. Suomen eri toimialoille se voi tuoda tulevaisuudessa lisää vientiä jopa 1-2 miljardin euron arvosta vuosittain. Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnisti elokuussa 2025 Pro Ukraina -hankkeen vauhdittaakseen suomalaisten yritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen. Kymmenet yritykset ovat edenneet neuvotteluvaiheeseen Pro Ukraina -tiimi on tavannut vuoden aikana noin 190 yritystä. Näistä jo 100 on liittynyt mukaan hankkeeseen tilaamalla markkinakartoituksen, joka laaditaan EK:n ja EastChamin yht

Suomen elinkeinoelämän talousluottamus jatkoi paranemista heinäkuussa. Kohennusta tapahtui etenkin rakentamisessa, jossa lähtötaso oli matalalla. Myös muiden toimialojen luottamusindikaattorit olivat nousutrendissä.

EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannenousu jatkui ja vahvistui alkukesän aikana, vaikka tämänhetkistä tilannetta kuvataan vielä keskimääräistä heikommaksi. Teollisuuden tuotanto kasvoi laajalti, ja myös rakentamisen tuotanto kääntyi nousuun matalalta lähtötasolta. Palvelualoilla myynnin kasvu oli maltillista.

EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 27.7. klo 8.00, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu webinaariin Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

Komission tuore esitys päästökaupan uudistamisesta tarjoaa elinkeinoelämän kaipaamaa jatkuvuutta, jota yritykset tarvitsevat edetäkseen puhtaassa taloudessa ja energiasiirtymässä. Komissio haluaa säilyttää päästökaupan aseman vahvana, kun EU tähtää vuoden 2040 ilmastotavoitteeseensa. Myönteistä on, että yritysten kilpailukyky huomioidaan nyt aiempaa paremmin. Paljon vaikuttamista tarvitaan yhä, sillä jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluvaiheesta on tulossa ankara. EU:n päästökaupan (ETS 1) pelisääntöjä uudistetaan 2030-lukua varten, jotta EU:n vuodelle 2040 asetettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite saavutetaan. Suomen elinkeinoelämä on vaikuttanut päästökaupan jatkuvuuden puolesta: vaikka järjestelmässä on kehitettävää, tulisi päästökaupan suurista linjoista pitää kiinni sekä ilmastotavoitteen että kilpailukyvyn tukemisen suhteen. Suomi on edennyt pitkälle energiasiirtymässä ja siksi sääntelyn jatkuvuus on tärkeää niin maamme suhteellisen kilpailukyvyn, investointien houkuttelu

Suomen yrityssektorin talousluottamus vahvistui kesäkuussa. Paranemista tapahtui etenkin palveluissa ja vähittäiskaupassa sekä matalalla tasolla olevassa rakentamisessa. Teollisuuden luottamus pysyi edelliskuun lukemissa.

Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a

EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S

Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset teams-tilaisuudessa torstaina 11.6.2026 klo 10. Miten taloudessa näkyvät piristymisen merkit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2026 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Lisäksi arvioimme palvelualojen investointikehitystä. Investointitiedustelun tuloksia esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkki teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset 10.6. mennessä teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

Suomi tarvitsee talouskasvua ja puhdasta sähköä käyttäviä investointeja eri sektoreilta. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kunnianhimoinen sähköistymisen visio, jolla varmistetaan investointien eteneminen ja sähkön riittävyys sekä ennaltaehkäistään sähköjärjestelmän pullonkaulat. Näin todettiin EK:n koolle kutsumalla eri toimialoja yhdistävällä foorumilla. Suomessa on kevään mittaan käyty keskustelua puhtaaseen energiaan perustuvista investoinneista ja sähkön riittävyydestä. Yritykset eri sektoreilla varautuvat vuosikymmenten päähän ulottuviin investointeihin ja samaan aikaan datakeskushankkeita julkistetaan ennätysmäärin eri puolille Suomea. Teollisuus, palvelut ja koko yhteiskunta sähköistyvät – kuinka varmistamme puhtaan sähkön riittävyyden ja kohtuuhintaisuuden jatkossakin? Tähän haettiin yhteistä näkemystä 1.6. EK:n koolle kutsumassa pyöreässä pöydässä, jossa oli edustettuna sähköä käyttäviä toimialoja, energian tuottajia ja infrastruktuuriyhtiöitä sekä valtionhallintoa. Toim

EK kannattaa hallituksen tavoitetta vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita. Luonnonsuojelulain muutoksella yritykset saisivat luotettavan varmennuksen luontovastuullisuustoimilleen. Paljon työtä jää kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle, jotta yrityksille kyetään tarjoamaan taloudellisia kannusteita ja prosessista saadaan mahdollisimman sujuva. Eduskunta käsittelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla halutaan vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Jatkossa viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää nykyistä laajemmin: vapaaehtoisen ekologisen kompensaation lisäksi myös muissa yritysten ympäristövastuullisuutta osoittavissa luontoteoissa. Yritysten kiinnostusta vapaaehtoisiin luontotekoihin ovat lisänneet esimerkiksi sijoittajien ja asiakkaiden vaatimukset sekä liiketoiminnan hyväksyttävyyden vahvistaminen. Kynnys vapaaehtoisille luontoteoille on syytä pitää matalana EK:n johtavan asiantuntijan Minna Ojanperän mukaan luonnonarvomarkkinat ov

Suomen tulevaisuus ratkaistaan kasvulla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on nostaa Suomi takaisin kestävän kasvun uralle. Julkista taloutta on tehostettava, ja julkinen palvelulupaus on määriteltävä uudelleen.

Suomen elinkeinoelämän luottamus kohentui hieman toukokuussa. Paranemista tapahtui merkittävästi vain palveluyritysten suhdannearvioissa, muiden päätoimialojen talousluottamus pysyi likimain edelliskuun lukemissa.

Mahdollisista drooniuhista tarvitaan jatkossa viranomaisilta nykyistä täsmällisempää tietoa, jotta yritykset voivat omalta osaltaan turvata yhteiskunnan toimintakykyä. Työnantajat voivat paremmalla tiedolla turvata yksityisissä yrityksissä kriittiset alat ja suojata työntekijänsä. Pääministeri Petteri Orpo isännöi maanantaina 25. toukokuuta pyöreän pöydän keskustelua drooniuhkatilanteista, johon myös EK osallistuu.

EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa on syytä jatkaa ja kehittää siten, että se vahvistaa Suomen kilpailuetua, investointivetovoimaa sekä vientikysyntää puhtaissa ratkaisuissa. Edessä oleva päästökaupan uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää EU:n ilmasto-ohjausta siten, että päästöjä saadaan vähennettyä kustannustehokkaasti jatkossakin. EU:ssa valmistaudutaan päättämään ilmasto- ja energiapolitiikan jatkuvuudesta, kun komissio antaa heinäkuussa ehdotuksensa päästökaupan (ETS1) uudistamisesta vuosille 2031–2040. Paineet ilmasto-ohjauksen höllentämiseen ovat ankaria eritoten niissä EU-maissa, joiden talous nojaa vielä fossiilienergiaan. Persianlahden energiakriisin myötä on vaadittu jopa koko päästökaupan jäädyttämistä. Suomi on EU:n ilmastoedelläkävijyyden voittajia ”Suomi on kansainvälistä etulinjaa energiasiirtymässä ja puhdas sähkö on meillä Euroopan halvinta. EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vahvistavat Suomen suhteellista kilpailuetua, helpottavat investointien houku

MEDIAINFO: Energiakriisin status ja EU:n ilmastopolitiikka – mitä edessä? Aika: ma 11.5. klo 15–15.45 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n briiffiä lähiviikkojen energia- ja ilmastoaiheista. Äänessä ovat energia-asiantuntijamme Arttu Karila (Helsinki) ja EU-sääntelyyn erikoistunut johtava asiantuntija Kati Ruohomäki (Bryssel) sekä Outokumpua edustava Heidi Peltonen, Vice President, Sustainability. Aihetta kommentoi myös EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Persianlahden energiakriisin status Onko näköpiirissä toipumista vai kärjistymistä, mihin on varauduttava? EU:n energia- ja ilmastopolitiikka tienhaarassa Päästökauppa on vastatuulessa; mitä uudistuksia kesällä odotetaan? Miten komission energiakriisitoimet ja uudet valtiontukijoustot vaikuttavat jäsenmaiden energiahintoihin ja Suomen kilpailuetuun? Outokummun odotukset EU:n ilmasto- ja energiapolitiikalle Ilmoittaudu Teams-infoon tämän linkin kautta: https://tapahtumat.ek.fi/atten

Maailmanpolitiikan kriisiaikoina Eurooppa on Suomelle tärkeämpi kuin koskaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että maamme tuleva hallitus ajaisi EU-politiikassaan merkittäviä integraatioloikkia, joilla Euroopasta tehtäisiin taloudellisesti, teknologisesti, puolustuksellisesti ja demokratia-arvoiltaan entistä vahvempi. Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, KT, SAK ja STTK ovat koonneet EU-politiikkaa koskevia yhteisiä tavoitteita Suomen seuraavalle hallitukselle. Euroopan myönteinen talouskehitys on välttämätöntä sekä yrityksille että kansalaisten hyvinvoinnille. EU:n kasvun kulmakiviä ovat vastuullinen talouspolitiikka, edelläkävijyys innovaatioissa, teknologioissa ja osaamisessa, korkeampi tuottavuus sekä hyvä työelämä. Suomi on saatava takaisin Euroopan pärjääjien joukkoon ja pois EU:n tuplatarkkailuluokalta. Sisämarkkinoiden kehitys on jäänyt puolitiehen. Talouden kasvuhyötyjen aikaansaaminen vaatii kunnianhimoista etenemistä rahoitusmarkkinoiden, palveluiden ja kiertotaloud

Datakeskusten talousvaikutuksista on viime päivinä käyty vilkasta julkista keskustelua. Keskustelussa on kuitenkin esitetty myös virheellisiä väittämiä, minkä vuoksi aiheesta on tärkeää tuoda esiin tutkittua tietoa.