Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän järjestöt ottavat yhdessä kantaa perintö- ja lahjaveron poistamisen puolesta. Kannanotossa ovat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto sekä Suomen Yrittäjät.

Maailmatilanteen kasvava epävarmuus on tällä hetkellä suomalaisyritysten ylivoimaisesti suurin huolenaihe vientimarkkinoilla. Kotimaassa taas pelätään kohoavien kustannusten syövän yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vaikka odotukset viennin kasvulle ovat vahvistuneet syksyisestä. EU:lta yritykset odottavat tiukempia toimia Trumpin tulleihin ja uusia kauppadiilejä viennin vauhdittamiseksi. EK:n helmikuisen Vientibarometrin perusteella viennin kasvuodotukset ovat vahvistuneet 7 prosenttia verrattuna syyskuun arvioihin: 47 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana ja 45 prosenttia odottaa sen säilyvän ennallaan. 8 prosenttia varautuu viennin supistumiseen, kun syyskuussa vastaava luku oli 13 prosenttia. Kyselytulokset kerättiin ennen Lähi-idän kriisin leimahtamista. EK:n johtajan Timo Vuoren mukaan sen vaikutukset voivat varjostaa näkymiä jatkossa, eritoten poikkeusolojen pitkittyessä: "Polttoaineiden ja logistiikan kallistuminen on huono uutinen

EK pitää ydinenergialakiin esitettyä kokonaisuudistusta tervetulleena. Lupamenettelyiden selkiyttäminen ja sääntelyn modernisointi parantaisi Suomen investointivetovoimaa ja nopeuttaisi hankkeiden käytännön toteuttamista. Samalla avattaisiin tietä myös pienydinvoimaloille, joiden kehittämisessä Suomi on Euroopan eturintamassa. Vuonna 2019 käynnistetty ydinenergialain kokonaisuudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn huolellisen ja laajan valmistelun myötä. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan uudistus parantaisi edellytyksiä sekä nykyisten ydinvoimaloiden hyödyntämiselle että tuleville investoinneille, joita Suomen puhdas sähköjärjestelmä ja teollisuuden kasvavat tarpeet edellyttävät. “Hallituksen esityksessä on useita tärkeitä uudistuksia, jotka sujuvoittavat ydinvoimahankkeita koskevaa päätöksentekoa sekä tunnistavat sarjavalmisteisten ja pienten ydinenergialaitosten merkityksen ja selkeyttävät niitä koskevaa luvitusta. Myös ydinenergia-alan osaamisen palveluviennille avautuis

EK:n mielestä komissio on oikealla asialla, kun se hakee keinoja vahvistaa eurooppalaisten yritysten pärjäämistä globaalissa markkinassa ja vauhdittaa puhtaiden ratkaisujen kysyntää. Paikallisen tuotannon suosiminen julkisissa hankinnoissa ei kuitenkaan ole paras tapa vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Paljon suuremmat hyödyt saataisiin, jos Eurooppa ottaisi kaikki tehot irti sisämarkkinoistaan. Jäsenmaille tarvitaan lisää painetta sisämarkkinaesteiden poistamiseksi. Eurooppa hakee keinoja pitää paremmin puoliaan, kun kauppasuhteiden epävarmuudet kasvavat ja protektionismi maailmalla etenee. Komission odotetaan julkistavan Industrial Accelerator Act -esityksen maaliskuussa, mahdollisesti jo 4.3. Talouden kannalta tärkeä seurattava kysymys koskee sitä, millaista etusijaisuutta komissio tulee esittämään eurooppalaisille tuotteille ja ratkaisuille (European Preference, Buy European). Komission harkinnassa on lainsäädäntöä, jolla esimerkiksi julkisiin hankintoihin voitaisiin liittää euroopp

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut visionsa Suomelle vuoteen 2035. Vision tavoitteena on kääntää katse velkakeskustelusta ja lyhyen aikavälin haasteista kohti positiivista, kunnianhimoista tulevaisuuskuvaa.

Maailman maat hakevat Suomesta mallia ja osaamista, kun ne kasvattavat panostuksiaan kriisivarautumiseen. Nyt on Suomen hetki yhdistää voimat ja rakentaa resilienssistä uusi viennin kasvuala. Sitä tukemaan EK käynnistää Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Mukaan lähtee eri toimialojen keskeisiä kärkiyrityksiä. Suomella on käsissään ainutlaatuinen aikaikkuna, jolloin kriisinkestävyyttä koskeva osaaminen voidaan kääntää laajamittaiseksi vientitoiminnaksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Ukrainan sodan myötä Suomesta on tullut entistä seuratumpi suunnannäyttäjä huoltovarmuudessa. Samaan aikaan maailman maat – sekä valtiot että yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssiin. Suomen ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli houkuttaa potentiaalisia asiakkaita, mutta kaupallinen tarjooma on usein hajallaan. Siksi käynnistämme Resilience Center Finla

Millainen Suomi on vuonna 2035, jos emme tyydy vain hallitsemaan niukkuutta vaan päätämme itse rakentaa kasvumme?

ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse

Komissio esittää ennennäkemättömän vahvaa rahoitusta eurooppalaisten innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen. EK:n arvion mukaan uusi kilpailukykyrahasto voisi tarjota Suomelle jopa 14 miljardin euron verran tuotekehitys- ja investointirahoitusta vuosina 2028 - 2034. Edellytyksenä kuitenkin on, että rahastolle ehdotettu koko toteutuu ja rahoitusta kanavoidaan avoimen kilpailun perusteella parhaille hankkeille. EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu etenee (MFF, Multiannual Financial Framework 2028–2034). Komission esityksen mukaan lähes neljäsosa eli 451 miljardia euroa koko MFF-budjetista käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen sekä teolliseen skaalaukseen ja tuotantoinvestointeihin. Tätä rahoitusta kanavoitaisiin uuden kilpailukykyrahaston sekä sen alle kuuluvan Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta. Myös EU:n nykyinen Innovaatiorahasto liitettäisiin saman sateenvarjon alle. Tulevan MFF-kauden isot hyödyntämismahdollis

Suomen elinkeinoelämän luottamus ei juuri muuttunut helmikuussa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnistää Omistajien kasvufoorumin vauhdittamaan suomalaisyritysten rohkeampaa uudistumista ja kasvua. Foorumin kick off -tilaisuus on 24. helmikuuta.

ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse

Suomessa valmistui viime vuonna yli 8 miljardin euron arvoiset investoinnit vihreään siirtymään, mikä on EK:n dataikkunan seurantahistorian ennätystaso. Hyvä energiajärjestelmä on antanut Suomelle etumatkaa investointiympäristönä, mutta verrokkimaat pyrkivät kuromaan kilpailuetua kiinni omilla mittavilla investointiohjelmillaan. Verokannustimen jatkaminen olisi konkreettinen keino, jolla Suomi vahvistaisi omaa vetovoimaansa. EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan Suomessa on vireillä eri vaiheissa olevia vihreän siirtymän investointihankkeita yli 1250 kappaletta, yhteensä yli 300 miljardin euron arvosta. Luvut kertovat, että hankkeiden eteneminen on ollut vahvaa ja vihreän siirtymän investoinneista on tullut merkittävä talouden ajuri Suomelle, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo: ”Vuonna 2025 saavutettiin dataikkunan tilastointihistorian ennätystaso, kun yli 8 miljardin euron arvoiset hankkeet valmistuivat. Lukujen taustalta löytyy etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointej

MEDIAKUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon mod

EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa. Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa. Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa ko

EK:n mielestä luonnonarvomarkkinoiden nykyjärjestelmää kannattaisi kehittää joustavampaan suuntaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarttua ekologisen kompensaation ja muiden luontotekojen mahdollisuuksiin. Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi maanomistajat voivat toteuttaa positiivisia luontotoimia – kuten soiden ennallistamista – ja myydä näin syntyviä luontohyötyjä yrityksille tai muille toimijoille. Tämä ekologinen kompensaatio avaa yrityksille uuden keinon kantaa ympäristövastuuta ja osallistua luontotekoihin. Laajempana tavoitteena on kanavoida yksityisiä rahavirtoja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus valmistelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Hallitus ehdottaa, että viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää n

KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi

Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas

EU ja Intia ovat päässeet tänään sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta, joka ajaa monella tapaa Euroopan ja Suomen viennin etua. Eurooppalaisen viennin odotetaan tuplaantuvan Intiaan. Intian jättimarkkinoiden kysyntä kasvaa Suomen vahvuusalueilla kuten energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa ja muissa teknologioissa. Neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan iso onnistuminen EU-komissiolta. Vaikka sopimuksen toimeenpano onkin vielä monen askeleen takana, on näköpiirissä paljon hyötyjä ja markkinamahdollisuuksia, arvioi EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma: ”Intia suojaa korostetun vahvasti omia markkinoitaan. Yritysten kannalta EU-Intia-kauppasopimuksen näkyvin vaikutus on tullien aleneminen yli 90-prosenttisesti, mikä hyödyttää myös Suomelle tärkeitä korkean osaamisen aloja. Helpotusta odotetaan myös Intian tullausvaatimuksiin, jotka ovat erittäin raskaita ja byrokraattisia.” Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa alhaisempia kustannuksia, parempaa kilpailuasetelm

EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteissa ei tapahtunut viime vuoden lopulla suuria muutoksia. Elpymistä suhdannekuopan pohjalta on tapahtunut lähinnä teollisuudessa, mutta kaikkien päätoimialojen tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi.