Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia hallitusohjelmassa jo tehtyjen leikkausten lisäksi. Suomen tavoitteet nostaa voimakkaasti nuorten aikuisten koulutustasoa sekä TKI-rahoituksen kasvattaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttävät, että korkeakoulujen perusrahoituksen taso turvataan nykyistä paremmin. Uusi TKI-rahoitus tulee kohdentaa sellaiseen rahoitukseen, jotka edellyttävät yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta ammattikorkeakoulut voivat kehittää koulutustaan, lisätä opiskelijaliikkuvuutta ja vahvistaa kyvykkyyksiään EU:n tutkimusrahoituksen saannon kasvattamiseksi. Tulevat eurovaalit ovat ammattikorkeakoulujen tulevaisuudelle siksi elintärkeät. Arene johtaa myös seuraavat kaksi vuotta eurooppalaista kattojärjestöään UAS4EUROPE-verkostoa.

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta. Sen perustana tulisi olla tasavertaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot, niiden omat roolit ja lakisääteiset tehtävät. Vahvasti profiloitunut ja itsenäisiin korkeakouluihin nojaava korkeakoulujärjestelmä on koko Suomen etu ja hallituksen koulutus- ja TKI-tavoitteiden toteutumisen edellytys. Nyt tarvitaan kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista, jotta turvaamme Suomen kilpailukyvyn osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Muutoin alueelliset ratkaisut saattavat heikentää ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä merkittävästi.

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun, yli kuuden miljardin euron sopeutustavoitteen päälle joudutaan etsimään uusia sopeutuksia. Näitä säästöjä ei pidä hakea ammattikorkeakoulujen rahoituksesta.

Ammattikorkeakoulujen ulkoisesta TKI-rahoituksesta jo yli puolet tulee eurooppalaisista rahoituslähteistä. Myös niiden uudistuvat rahoituksen perusteet kannustavat hakemaan rahoitusta sieltä. Ammattikorkeakoulut kytkeytyvät muutoinkin yhä tiiviimmin eurooppalaiseen yhteistyöhön niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin edunvalvonnassakin. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene aloittaa kesäkuussa kaksivuotisen puheenjohtajuuskauden eurooppalaisia ammattikorkeakouluja edustavassa UAS4EUROPE-järjestössä. Puheenjohtajan roolissa toimii Arenessa Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm. Arenessa on aloittanut myös uusi EU-edunvalvontaan keskittyvä asiantuntija.

Tekoäly vaikuttaa ammattikorkeakouluissa vahvasti sekä koulutukseen että tutkimus- ja kehittämistyöhön. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät yhdessä vuoden kestävän tekoälykoulutuksen ammattikorkeakoulujen johdolle. Tavoitteena on tarjota paitsi uusinta tietoa teknologioista ja kehittymisen näkymistä, myös tarjota alusta yhteistyön vahvistamiseen.

Suomessa on pula sekä tekijöistä että uusiutumiskyvystä. Ammattikorkeakoulujen rooli molempien osalta on kriittinen. Arenen uusi hallitus järjestäytyy tänään. Sen tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa suomalaisten ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia palvella suomalaisia yrityksiä ja julkista sektoria tuottamalla niille tulevaisuuden osaajia sekä työelämäläheistä tutkimus- ja kehittämistyötä.

Orpon hallitusohjelman korkeakoulupolitiikka lähtee tavoitteesta, jossa sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot ovat vahvoja strategisia toimijoita. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia toimijoita, joita ohjaa ensisijaisesti ammattikorkeakoululaki. Osakeyhtiömuotoisuus tarkoittaa kuitenkin tällä hetkellä moninaisia omistajajärjestelyjä, joita tehdään ammattikorkeakouluja kuulematta ja osallistamatta. Opetus- ja kulttuuriministeriön on käynnistettävä välittömästi toimet, joiden avulla ammattikorkeakoulujen autonomian suojaa vahvistetaan.

Mielenterveysviikolla ammattikorkeakouluja edustava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja siellä opiskelevia opiskelijoita edustava Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK haluavat nostaa esille opiskelijoiden hyvinvoinnin. Mielenterveyden kysymykset on nähtävä keskeisenä korkeakoulutuksen toimintaympäristöön vaikuttava tekijä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on taas nostamassa tutkintotavoitteita, vaikka ammattikorkeakoulujen rahoitus leikkaantuu rajusti tällä hallituskaudella.

Ammattikorkeakoulut ovat nousemassa Suomen uudistamisen kärkitoimijoiksi. Keskeistä on niiden reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin ja tarpeisiin. Muutoskyvykkyyttä tarvitaan sekä osaajien kouluttamisessa että nopeasti hyödynnettävässä soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä.

Hallitus pitää ammattikorkeakoulut juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Suurin pettymys on hallituksen korkeakouluja kohtaan osoittama epäluottamus TKI-rahoituksessa. Juuri korkeakouluissa yhdistyvät tutkimus, koulutus ja tiedon kumulatiivinen luonne. Nyt pelkona on, että rahoitus pirstaloituu pääosin kymmenille tuhansille yrityksille ja panosten vaikuttavuus heikkenee.

Ammattikorkeakouluissa syksyllä 2023 alkaviin opintoihin on paikan vastaanottanut lähes 8000 kansainvälistä opiskelijaa, jonka lisäksi ammattikorkeakouluihin saapuu lukuvuodeksi 2023–2024 useita tuhansia vaihto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulut ovat monikulttuurisia ja kansainvälisiä yhteisöjä, joissa opiskelee ja työskentelee ihmisiä erilaisista vähemmistöistä ja monenlaisilla taustoilla.

Hallituksen budjettineuvotteluissa tehdään todella tärkeitä linjauksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) lisärahoituksen kohdentamisesta. Rahoitusta tarvitaan paitsi tällä hetkellä tehtävään soveltavaan tutkimukseen, myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimakkaaseen kehittämiseen.

Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2023 ei lupaa hyvää hallituksen korkeakoulupoliittisille tavoitteille. Koulutustaso ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta ei lisäännyt ilman ammattikorkeakouluja.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus leikkautuu hallituksen päätöksillä noin 100 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Tämä on pöyristyttävää tilanteessa, jossa Suomen koulutustasoa pitäisi nostaa avaamalla kymmeniä tuhansia uusia opiskelupaikkoja.

Ammattikorkeakoulut julkaisevat yhteiset suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluissa. Suositukset koskevat erityisesti tekoälyn hyödyntämistä koulutuksessa. Suositusten valmistelusta ovat vastanneet ammattikorkeakoulujen koulutuksen vararehtorit.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat sitoutuvat kouluttamaan asiantuntijoita, joilla on erinomaiset valmiudet edistää monipuolisesti kestävää kehitystä työssään. Ammattikorkeakoulujen yhteistyössä valmisteleva Kestävän ammattikorkeakoulutuksen käsikirja vahvistaa tavoitteen saavuttamista. Se tarjoaa teoreettista ja käytännöllistä tietoa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen järjestämisestä ammattikorkeakouluissa. Opas kestävyyden huomioimisesta ammattikorkeakoulujen TKI-työssä julkaistiin jo aiemmin.

Ammattikorkeakoulut ovat tyrmistyneitä ja äärimmäisen huolissaan tilanteesta, jossa tietoteknisiin syihin vedoten, kansalliset rahoittajaviranomaiset eivät ole edelleenkään kyenneet jakamaan EU-ohjelmakauden 2021-2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta (EAKR- ja ESR+ rahoitus). Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole onnistunut ratkomaan tilannetta, vaikka kolmas vuosi ohjelmakautta on jo pitkällä.

Valtiovarainministeriölle tiedoksi, että Suomessa on kaksi korkeakoulusektoria: yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakouluissa aloittavista jo noin puolella on taustallaan ammatillinen tutkinto.

Ammattikorkeakoulujen yhteinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma julkaistiin vuonna 2020. Nyt tehty väliarviointi osoittaa, että reilun kahden vuoden aikana ammattikorkeakoulut ovat tarttuneet ohjelman tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin kiitettävästi ja kokonaisuutena ammattikorkeakoulut ottavat nyt valtavia harppauksia tukeakseen yhteiskunnassa meneillään olevaa vihreää kasvua.