Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Arene julkaisi tänään Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuus sosiaali- ja terveysalalla -kyselyanalyysin. Tulokset osoittavat, että ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkoja ei ole riittävästi. Vaikutukset näkyvät jo pahasti opintojen viivästymisinä. Tilanne kuormittaa ammattikorkeakoulujen sekä sote-palveluita tuottavia organisaatioita. Yli 90 prosenttia vastaajista arvioi harjoittelupaikkatilanteen heikentyneen viime vuosina. Kyselyn tulokset osoittavat, että kyse on valtakunnallisesta ja rakenteellisesta ongelmasta, mikä ei ole ratkaistavissa yksittäisten korkeakoulujen toimilla.

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2024 ammattikorkeakouluissa opiskeli jo yli 10 000 lukuvuosimaksuvelvollista opiskelijaa. Kaikki ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet koko korkeakoulukentän yhteisiin eettisiin ohjeistuksiin, jotka ohjaavat vastuullista rekrytointia. Ammattikorkeakoulut tekevät paljon erilaisia toimia edistääkseen opiskelijoiden maahan asettautumista, kielen oppimista sekä työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista.

TKI-yhteistyön merkitys tunnistetaan laajasti, mutta rahoituksen epävarmuus ja pysyvien rakenteiden puute nähdään merkittävinä haasteina. Tiedot selviävät Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n lokakuussa 2025 jäsenorganisaatioilleen tekemästä kyselystä.

Hallitus on muuttamassa Suomen ulkomaalaislakia (HE 62/2025). Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Pysyvän oleskelun edellytyksiä pääsääntöisesti tiukennetaan. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita esitys kohtelee syrjivästi. Toteutuessaan laki tarkoittaisi, etteivät ammattikorkeakoulut voisi enää vastata opetus- ja kulttuuriministeriön asettamiin kansainvälistymistavoitteisiin.

Taloudellisesti niukat ajat pakottavat uudistamaan ja tekemään valintoja. Ammattikorkeakoulut tukevat valtiovarainministeriön johtoajatusta resurssien suuntaamisesta kasvuun. Pienen maamme niukat resurssit sekä Suomen taloutta riivaavat ongelmat edellyttävät, että eri toimijoiden vahvuudet käytetään nykyistä täysimääräisemmin hyväksi.

Kansainväliset raportit ovat johdonmukaisesti nostaneet esille suomalaisten ammattikorkeakoulujen kyvyn tehdä vaikuttavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä yhdessä työelämän ja erityisesti yritysten kanssa. Viimeksi Euroopan komissio suositteli raportissaan näiden kyvykkyyksien kehittämistä.

Kehysriihen päätös leikkaa korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoitusta. Leikkaukset on kohdennettava perusrahoitusten suhteessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Hallitus kohdentaa viimein perusrahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan myös ammattikorkeakouluille. Rahoitus toteutuu kuitenkin paljon toivottua pienempänä.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin heti hallituskauden alussa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen tilanne on erityisen tukala, sillä niiden rahoitusta on leikattu rajusti jo aiemmin. Reaalinen perusrahoitus on laskenut vuodesta 2011 yli 200 miljoonalla eurolla ja samaan aikaan tutkintotavoitteet ovat lähes kaksinkertaistuneet.

Hallituksen puoliväliriihessä on kova paine löytää toimia talouskasvun vahvistamiseksi Suomelle. Järjestöt toteavat yhteiskannanotossaan, että koulutustason nosto on yksi ilmiselvä keino kasvun vauhdittamiseksi, jota tulisi pikaisesti hyödyntää. Järjestöt vaativat, että koulutus- ja osaamistason nostamiseksi muodostetaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen suunnitelma, jolla sitoudutaan vahvistamaan pysyvästi koulutuksen rahoitusta ja resursseja.

Suomi tarvitsee nopeita toimia kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi. Panostukset osaamispääomaan lisäävät tutkitusti kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita nostetiin 20 prosenttia vuosille 2025–2028 vaikka samaan aikaan rahoitusta on leikattu. Puoliväliriihessä tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Tämä edistää myös yksityisen sektorin kasvumahdollisuuksia. T&K-rahoitusta tulee kanavoida suoraan ammattikorkeakouluille parlamentaarisen vahvan tahdon mukaisesti. Pelkkä hankerahoitus ei mahdollista ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan kehittämistä ja uusien yritysten tukemista tutkimuksessa, kehittämisessä ja kasvussa. Kasvu ja hyvinvointi syntyvät vain korkealla osaamisella. Sitä tuotetaan kustannustehokkaimmin korkeakouluissa tutkimuksella ja koulutuksella.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa.

Korkeakoulutettujen määrä maassamme on jäänyt auttamattomasti jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme. Suomi on sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa koulutustason nostoon. Korkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin taas merkittävästi seuraavalle sopimuskaudelle tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole nyt kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee koulutus- ja osaamistason nostoon parlamentaarisen sitoutumisen ja suunnitelman T&K-rahoituslain tapaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön. Työn tavoitteena on päivittää vuonna 2017 hyväksytty Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä ja korkeakouluille annettuja uusia tavoitteita. Visiotyö on ammattikorkeakoulujen näkemyksen mukaan tarpeellista, sillä maamme haastava tilanne vaatii korkeakoulutuksen ripeää uudistumista.

Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin Kiinan valtionvierailun yhteydessä allekirjoitettiin ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston ja Kiinan huippuyliopisto Tsinghuan välinen aiesopimus yhteistyöstä, jonka avulla kehitetään yhdessä ammattikorkeakoulutuksen ja tutkimuksen konseptia kiinalaisten korkeakoulujen ja yhteiskunnan tarpeisiin ja kontekstiin.

Ammattikorkeakouluilla on kriittinen merkitys koko Suomen elinvoiman takaajina. Ne kouluttavat työmarkkinoille korkeakoulutettuja osaajia, tekevät työelämää hyvin palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä edistävät koulutusperäistä maahanmuuttoa. Ammattikorkeakoulujen kyvykkyys ja rooli alueiden elinvoimalle ja talouskasvulle on tunnistettava nykyistä paremmin niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Ammattikorkeakoulujen alue- ja kuntavaalien teemat ovat ammattikorkeakoulujen omistajapolitiikka, niiden kotiuttaman EU-rahoituksen merkitys, hyvinvointialueiden kehittäminen, koulutusperäinen maahanmuutto sekä opiskelija-asuntojen saatavuus.

Hallitus esittää sosiaalityöntekijöitä koskevien kelpoisuuksien uudistamisen ja näin helpottaa sosiaalipalveluiden työntekijäpulaa. Lakiehdotus tekee alan kelpoisuussääntelystä epäselvää ja luo koulutuspolkujen näkökulmasta järjettömiä rakenteita. Osaajapulan ratkaisu vaatii esitettyä suurempia muutoksia kelpoisuusehtoihin, työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutusmääriin. Merkittävin ongelma esityksessä on koulutusten kaavamainen tarkastelu tutkintonimikkeiden kautta, ja yliopistolähtöisesti. Lähtökohta tulisi olla tutkintojen tuottamat tosiasialliset valmiudet suhteessa työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulutuksen ja niissä tehtävän tutkimuksen mahdollisuuksia ei huomioida.

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Erityisen kiinnostavia TKI-yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoulut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskuskauppakamarin ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan julkisten TKI-panostusten suuntaamiselle voidaan juuri nyt vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin ja lisätä pk-yritysten TKI-toimintaa.

Suomi investoi tulevina vuosina niukkuudesta huolimatta satoja miljoonia euroja lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämän rahoituksen kohdentamista ohjaavan monivuotisen suunnitelman linjaukset edellyttävät rahoituksen suuntaamista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ekosysteemien kehittymiseen ja uusien toimijoiden mukaan saamiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakoulujen rooli ja potentiaali T&K-järjestelmän uudistamisen tunnistetaan suunnitelmassa jo verrattain hyvin. Ammattikorkeakoulut ovat kaikista tutkimus- ja koulutusorganisaatiosta monipuolisimpia, alueellisimpia sekä verkostuneimpia toimijoita. Näin ollen juuri ammattikorkeakoulut voivat edistää parhaiten rahoituksen nopeaa vaikuttavuutta.

Arene ottaa vastaan eurooppalaisen UAS4Europe-verkoston puheenjohtajuuden tänään Brysselissä. Ajankohta on tärkeä heti uuden EU-vaalikauden alussa. UAS4Europe on ammattikorkeakoulujen eurooppalainen etujärjestö, joka keskittyy parantamaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Arenen puheenjohtajuuskausi kestää seuraavat kaksi vuotta (2024–2026). Suomalaiset ammattikorkeakoulut hakevat kehittämisvoimaa yhä vahvemmin yhteistyöstä eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Puheenjohtajuus vahvistaa myös kansallista vaikuttamistyötä.

Koronaviruspandemian aikaiset kokemukset osoittavat, että opintojen eteneminen hidastuu ja opiskelijoiden hyvinvointi kärsii ilman riittävää yhteisöllisyyttä. Hieman alle 80 prosenttia suomalaisista opiskelijoista koki pandemian vaikutukset negatiivisina tai erittäin negatiivisina (Eurostudent VIII). Läsnäoloa vaativa koulutus ei kuitenkaan tarkoita joustavista opintopoluista luopumista.