Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit

Jyväskylän yliopistossa laaditut selvitykset inhouse-yhtiöiden tehokkuudesta eivät täytä tieteellisen tutkimuksen peruskriteerejä eivätkä tarjoa minkäänlaista perustaa julkisten päätösten tekemiselle, toteaa laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta. Malmi on antanut arvion kahdesta julkaistusta “tutkimuksesta” Kustos ry:n, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kiertovoima ry:n pyynnöstä. Nämä tutkimukset ovat olleet keskeinen perustelu laajavaikutteisen hankintalain muutoksen edistämisessä.

E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset.

Hankintalaki keräsi Lausuntopalvelu.fi -sivustolle peräti 607 lausuntoa. Vain NATO-jäsenyys, korona ja digitaalinen henkilöllisyys ovat saaneet enemmän lausuntoja palvelussa. 78 prosenttia vähimmäisomistukseen kantaa ottaneista lausunnonantajista vastustaa 10 prosentin omistusrajausta sidosyksiköille – niiden joukossa kunnat, hyvinvointialueet, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen ovat sen aiheuttamat kustannukset, puutteellinen vaikutusarvio, perustuslain vastaisuus sekä erityishuoli jätehuollosta.

Lainsäädännön vaikuttamistyössä näyttävästi hyödynnetty, inhouse-yhtiöitä arvostellut ja Jyväskylän yliopiston tutkimukseksi nimetty selvitys on paljastunut elinkeinoelämän järjestöjen tilaustutkimukseksi. Asia kävi ilmi Suomen Yrittäjien omasta vuosiraportista. Myöhemmin nousseen kohun jälkeen järjestö poisti tiedon sivuiltaan.

Hankintalakiehdotus saa tyrmistyneen vastaanoton lain valmisteluun osallistuneilta ministeriöitä. Huoltovarmuus huolettaa sekä valtiovarainministeriötä että maa- ja metsätalousminiteriötä. Ympäristöministeriön mukaan lakiehdotus vaarantaa jätehuollon. Ministeriöiden tapaan ehdotetun hankintalain hurjasti lisäämistä kustannuksista huolissaan ollut KKV korostaa laajojen yksityistämisten johtavan markkinoiden keskittymiseen suurille toimijoille, joka nostaa toimialoista riippumatta kustannuksia. Lisää hankintailtalakiehdotuksesta tyrmistyneitä lausuntoja satelee Lausuntapalveluun.

Jokaiselle pienelle kunnalle Inhouse-rajoitusten muutoskustannus on vähintään miljoona euroa. Tämä vastaa pienen kunnan vuotuista investointibudjettia. Jyväskylän yliopiston inhouse-vertailussa olennaisia virheitä. Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua.

Hallitusohjelmassa oleva inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaa 3–5 miljardin muutoskustannukset ja nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tämä tulee huomioida jo vuoden 2025 valtionbudjetissa. Yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa.

INHOUSE-UUTISET: Selvitys: Inhouse-järjestelmän remontista miljardilasku / Valtiosääntöoikeuden professori Ojanen: Inhouse-yhtiöiden omistusrajaus on kunta- ja perustuslain kannalta ongelmallinen / Inhouse-yhtiöitä koskevia päätöksiä ei saa tehdä puutteellisen vaikutusarvion perusteella / Pienhankintaraja ylös, inhouse-ostodata julki ja määräysvaltaan täsmennyksiä / Ratkaisuja inhouse-omistajien määräysvallan turvaamiseksi

Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjät ovat huolissaan kaavailluista muutoksista inhouse-yhtiöiden asemaan, Kustos ry:n kysely paljastaa. Kaksi kolmasosaa päättäjästä uskoo hallitusohjelman inhouse-kirjausten kasvattavan menoja luvattujen säästöjen sijaan.

Uudessa hallitusohjelmassa on lukuisia inhouse-yhtiöiden toimintaa rajoittavia esityksiä. Kustos ry pitää kirjauksia työtapaturmana. Niissä ei ole huomioitu esimerkiksi hyvinvointialueiden sekä pienten kuntien etua ja asemaa. Toteutuessaan uudistukset lisäisivät julkisia menoja todennäköisesti sadoilla miljoonilla euroilla.

Julkishallinnon keskeisten toimintojen kumppanina toimivat inhouse-yhtiöt kannattavat asemansa selkiyttämistä, jota myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää. Sen sijaan ehdotettu hankinta- ja palveluintegrointiyksiköiden uudelleenpilkkominen tulisi suomalaisille monella tapaa kalliiksi.

Raskaan kilpailutusrajan nosto sen sijaan toisi 30–70 miljoonan euron säästöt. Kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee yksityisille yrityksille, Kustoksen jäsenyrityksille tehty kysely paljastaa. Hallitusohjelmaehdotukset inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoituksista nykyisestä olisivat valtiontaloudelle ja huoltovarmuudelle vahingollisia.

Parhaita toimintamalleja julkisiin hankintoihin kannattaa hakea myös muista EU-maista. Pienten ja keskisuurten yritysten asemaa tulisikin helpottaa hankintakoulutuksella ja nostaa raskaan kilpailutuksen kynnys EU:n sallimaan 215 000 euroon. - Suomen tulisi seurata muita EU-maita ja pyrkiä kohti yhä ketterämpiä kilpailutuksia, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori sanoo.

Julkisomisteiset inhouse -yhtiöt tukevat elinkeinoelämän järjestöjen halua selvittää julkisten hankintaprosessien kokonaisetua veronmaksajille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. - Yhteiskunnan kokonaisetu on juuri se syy, miksi voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt on perustettu ja kokonaisedun edistäminen on niiden toiminta-ajatus, Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori sanoo.

Julkisten kilpailutusten kynnysrajan nostaminen mahdollistaisi yhä useamman pienemmän kotimaisen yrityksen osallistumisen julkisiin hankintoihin suuria hankkeita usein hallinnoivien inhouse-yhtiöiden avulla. Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat tarvitsemansa palvelut markkinoilta.