Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit

Euroopan komissio valmistelee yhtä julkisten hankintojen historian suurimmista uudistuksista. Se on komission esityslistalla syyskuun 2026 alussa. Vuotaneen asetusluonnoksen mukaan nykyiset kolme hankintadirektiiviä korvattaisiin yhdellä suoraan sovellettavalla EU-asetuksella, joka kaventaisi jäsenmaiden mahdollisuuksia säätää omista hankintamenettelyistään. Poliittisesti merkittävin uudistus on eurooppalaisen etusijan vahvistaminen julkisissa hankinnoissa.

Uuden hankintalain hyväksymisen jälkeen kunnat ja hyvinvointialueet selvittävät, miten lakimuutosten aiheuttamia merkittäviä muutoskustannuksia ja kyberturvan vaarantumista voitaisiin rajata mahdollisimman vähäisiksi. Kuten KKV ja VM ennakkoarvioissaan jo toivat esille, lailla tavoiteltua palvelujen laajaa siirtymistä markkinatoimijoille ei tapahdu. Uusimpana vaihtoehtona inhouse-yhtiöihin tehtäviin muutoksiin on noussut osuuskuntamalli.

Tällä hetkellä kunnilla ja hyvinvointialueilla on täysi oikeus päättää, tuottavatko ne palvelunsa itse, hankkivatko ne palvelunsa avoimilta markkinoilta vai käyttävätkö ne osaomistamiaan inhouse-yhtiöitä. Jatkossa näin ei olisi, mikäli hallituksen esittämä hankintalain muutos etenee laiksi. Se rajoittaa suoraan kuntien ja hyvinvointialueiden nykyistä valinnanvapautta, Kustos ry muistuttaa.

Vain kunnille koituvat kustannukset ovat mukana hankilakimuutoksen laskelmissa, vaikka myös hyvinvointialueet ja inhouse-yhtiöt ovat molemmat raportoineet vähintään satojen miljoonien, jopa miljardien muutoskustannuksista. Kustos pitää vakavana ongelmana, että lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan edelleen puutteellisilla ja rajatuilla laskelmilla, vaikka merkittävä osa kustannuksista on pitkään ollut lakivalmistelun aikana julkisesti tiedossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä valtiovarainministeriön (VM) eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot antavat poikkeuksellisen kriittisen ja yksityiskohtaisen arvion käsittelyssä olevasta hankintalakiesityksestä. Silti muun muassa eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta sivuuttaa ministeriöiden esiin nostamat, sidosyksikkösääntelyyn, hyvinvointialueiden toimintaan, kyberturvallisuuteen sekä julkisen talouden kestävyyteen liittyvät merkittävät riskit.

Valtiovarainministeriö (VM) varoittaa, että hankintalain muutos ei lisää kilpailua eikä markkinaehtoista palvelutuotantoa, vaan kasvattaa kustannuksia, hallinnollista taakkaa ja riskejä erityisesti pienissä kunnissa. VM on erityisen huolissaan lakimuutoksen aiheuttamasta kyberturvavaarasta ja kansallisen tietoteknologisen suvereniteetin vaarantumisesta. Ministeriö esittää näkemyksensä eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 16.3.2026 antamassaan harvinaisen suorasanaisessa lausunnossaan.

Pohjois-Suomeen jopa 600 ICT-kilpailutusta! Pienkuntien muutoskustannus talous- ja henkilöstöhallinnon uudelleenjärjestelystä 2 miljoonaa euroa per kunta! Ei lonkkaleikkauksia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla! Kansallinen kyberturva vaarantuu, jos laki estää inhouse-yhtiön kriittisten palveluiden runkoverkon käytön! Tekstiilipesu keskittyy jatkossa yhdelle yritykselle! Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat vaille yhteistä ruokapalvelua! Siinä kuusi konkreettista esimerkkiä suunnitellun hankintalain vaikutuksista joka puolella Suomea.

Suunnitellun hankintalain vaikutuksista on pitkään liikkunut voimakkaasti harhaanjohtavia tietoja, erityisesti sen vaikutuksesta markkinoille siirtyvään liiketoimintaan. Lähemmässä tarkastelussa käy ilmi, että markkinoille voisi siirtyä enintään 50–150 miljoonaa euroa nykyisten sidosyksiköiden liikevaihdosta. Pelkästään muutoskustannuksia lakimuutoksesta aiheutuisi kuitenkin 1–2 miljardia euroa.

Inhouse-yhtiöiden ja markkinatoimittajien välillä on satoja tuhansia kilpailutettuja sopimuksia. Suunnitteilla oleva hankintalain muutos estäisi inhouse-yhtiöiden mahdollisuutta tarjota palveluja alle kymmenen prosenttia omistaville omistajilleen. Muutos voi käytännössä merkitä sitä, että näille poistuville asiakasomistajille tehtävien palveluiden osalta inhouse-yhtiön ja alihankkijoiden välisiä sopimuksia joudutaan supistamaan tai jopa irtisanomaan. Kun volyymi laskee, hankintalaki velvoittaa uudelleenkilpailuttamaan osan näistä sadoista tuhansista sopimuksista.

Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen varoittaa, että hallituksen valmistelema hankintalain uudistus voi toteutuessaan vakavasti heikentää Suomen kyberturvallisuutta. Erityisesti sidosyksiköitä koskeva 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus uhkaa romahduttaa nykyiset toimivat ICT- ja kyberturvallisuusrakenteet, joihin erityisesti kunnat, hyvinvointialueet ja osa valtionhallintoa nojaavat. Palvelujen yksityistäminen pois inhouse-palveluista myös moninkertaistaisi kyberturvan kustannukset, kyberturvallisuusjohtaja varoittaa hankintalakiesityksessä.

Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen tilanteessa, jossa kuntatalous on jo ennestään ahtaalla. Kustos ry muistuttaa, että hankintalain kokonaisuudistus aiheuttaa kunnille mittavat, väistämättömät lisäkustannukset – vähintään miljoona euroa per kunta erilaisten hankintaprosessien, yhteisomistusten uudelleenjärjestelyjen ja hallinnollisten muutosten vuoksi. Myös hyvinvointialueille koituu mittavia lisäkustannuksia.

EU-komission tulisi ryhtyä toimiin Suomen hankintalakiin suunnitellun sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksen rajauksen aiheuttaman EU-oikeuden rikkomisen estämiseksi, julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry vaatii virallisessa EU-kantelussaan. Suomalaisten kuntien ja yhteistyötä ja itsehallintoa uhkaa rajoittava lainsäädäntömuutos, josta on nyt tehty jo kaksi virallista kantelua Euroopan komissiolle. Ensimmäisenä hankintalain muutosehdotuksesta kantelemaan ehti joukko kunnallisia jäteyhtiöitä.

Jyväskylän yliopistossa laaditut selvitykset inhouse-yhtiöiden tehokkuudesta eivät täytä tieteellisen tutkimuksen peruskriteerejä eivätkä tarjoa minkäänlaista perustaa julkisten päätösten tekemiselle, toteaa laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta. Malmi on antanut arvion kahdesta julkaistusta “tutkimuksesta” Kustos ry:n, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kiertovoima ry:n pyynnöstä. Nämä tutkimukset ovat olleet keskeinen perustelu laajavaikutteisen hankintalain muutoksen edistämisessä.

E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset.

Hankintalaki keräsi Lausuntopalvelu.fi -sivustolle peräti 607 lausuntoa. Vain NATO-jäsenyys, korona ja digitaalinen henkilöllisyys ovat saaneet enemmän lausuntoja palvelussa. 78 prosenttia vähimmäisomistukseen kantaa ottaneista lausunnonantajista vastustaa 10 prosentin omistusrajausta sidosyksiköille – niiden joukossa kunnat, hyvinvointialueet, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen ovat sen aiheuttamat kustannukset, puutteellinen vaikutusarvio, perustuslain vastaisuus sekä erityishuoli jätehuollosta.

Lainsäädännön vaikuttamistyössä näyttävästi hyödynnetty, inhouse-yhtiöitä arvostellut ja Jyväskylän yliopiston tutkimukseksi nimetty selvitys on paljastunut elinkeinoelämän järjestöjen tilaustutkimukseksi. Asia kävi ilmi Suomen Yrittäjien omasta vuosiraportista. Myöhemmin nousseen kohun jälkeen järjestö poisti tiedon sivuiltaan.

Hankintalakiehdotus saa tyrmistyneen vastaanoton lain valmisteluun osallistuneilta ministeriöitä. Huoltovarmuus huolettaa sekä valtiovarainministeriötä että maa- ja metsätalousminiteriötä. Ympäristöministeriön mukaan lakiehdotus vaarantaa jätehuollon. Ministeriöiden tapaan ehdotetun hankintalain hurjasti lisäämistä kustannuksista huolissaan ollut KKV korostaa laajojen yksityistämisten johtavan markkinoiden keskittymiseen suurille toimijoille, joka nostaa toimialoista riippumatta kustannuksia. Lisää hankintailtalakiehdotuksesta tyrmistyneitä lausuntoja satelee Lausuntapalveluun.

Jokaiselle pienelle kunnalle Inhouse-rajoitusten muutoskustannus on vähintään miljoona euroa. Tämä vastaa pienen kunnan vuotuista investointibudjettia. Jyväskylän yliopiston inhouse-vertailussa olennaisia virheitä. Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua.

Hallitusohjelmassa oleva inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaa 3–5 miljardin muutoskustannukset ja nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tämä tulee huomioida jo vuoden 2025 valtionbudjetissa. Yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa.

INHOUSE-UUTISET: Selvitys: Inhouse-järjestelmän remontista miljardilasku / Valtiosääntöoikeuden professori Ojanen: Inhouse-yhtiöiden omistusrajaus on kunta- ja perustuslain kannalta ongelmallinen / Inhouse-yhtiöitä koskevia päätöksiä ei saa tehdä puutteellisen vaikutusarvion perusteella / Pienhankintaraja ylös, inhouse-ostodata julki ja määräysvaltaan täsmennyksiä / Ratkaisuja inhouse-omistajien määräysvallan turvaamiseksi