Fingrid Oyj

Fingrid Oyj:n osakkeenomistajat ovat 5.10.2026 yksimielisesti päättäneet valita hallituksen jäseneksi Hannu Hautalan. Hannu Hautala, diplomi-insinööri, Suomen kansalainen, on toiminut Luxmet Oy:n toimitusjohtajana syyskuusta 2026. Aiemmin Hautala on toiminut mm. Keliber Oy:n toimitusjohtajana, Nordkalk Oy Ab:n toimitusjohtajana, eri johtotehtävissä Outokumpu Oyj:ssä sekä useissa eri johtotehtävissä Elcoteq SE:ssä ja Flextronics Holding Finland Oy:ssä ja Rautaruukki Oyj:ssä. Hannu Hautala on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hautala on antanut suostumuksensa valintaan. Hallitukseen kuuluu valinnan jälkeen viisi (5) jäsentä: Eeva-Liisa Virkkunen (pj.), Leena Mörttinen (varapj.), Jero Ahola, Hannu Hautala ja Mika Lehtimäki. Lisätietoja: Fingrid Oyj, johtaja, laki- ja vastuullisuusasiat, Marina Louhija puh. 030 395 5289

Vuoden toisessa Fingridin sidosryhmälehdessä kysyimme asiakkaiden näkemyksiä kantaverkkopalvelumaksujen rakenneuudistuksesta sekä sähköjärjestelmän uudistuvista teknisistä vaatimuksista. Esittelemme varautumisen oppeja Ukrainasta ja uutta reservimarkkinoiden kaupankäyntijärjestelmää. Pääsemme myös mukaan Fingridin asiakaspäällikön matkaan Kymenlaaksoon, jossa sähkön tuotantoa ja kulutusta kasvattavien hankkeiden kehitys näyttää lupaavalta.

Suomen sähkönkulutuksen kasvu on voimistumassa, Fingrid arvioi uudessa ennusteraportissaan. Fingridin näkemys sähkönkulutuksen pitkän aikavälin kasvun suuruudesta on säilynyt pääosin ennallaan, mutta erityisesti datakeskushankkeiden eteneminen on vahvistanut näkymää kasvun toteutumisesta. Sähkönkulutuksen kasvu korostaa tarvetta kotimaisen sähköntuotannon sekä säästä riippumattoman säätövoiman kasvulle.

Fingrid on tehnyt investointipäätöksen 400 kilovoltin Metsälinja 2 -voimajohtoyhteydestä Vaalasta Jämsään. Noin 350 kilometrin mittainen yhteys vahvistaa sähkönsiirtoa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä, mahdollistaa uuden sähköntuotannon ja kasvavan kulutuksen liittämisen kantaverkkoon sekä parantaa sähköjärjestelmän käyttövarmuutta. Yhteys on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2030.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid nostaa kantaverkkopalvelun maksuja 4 prosenttia vuoden 2027 alusta. Korotuksen taustalla on mittava, tulevia asiakastarpeita ennakoiva investointiohjelma sekä laajenevan sähköjärjestelmän kustannusten kasvu. Kantaverkon vahvistaminen tukee talouskasvua mahdollistamalla teollisia investointeja Suomeen.

Fingrid asettaa uusia teknisiä vaatimuksia suuntaajavaltaiselle sähköntuotannolle. Vaatimuksissa uudelta tuuli- ja aurinkovoimalaitokselta edellytetään verkkoa vakauttavia säätöominaisuuksia, jos laitos sijoittuu alueelle, jolla tuuli- ja aurinkovoimaa on jo ennestään runsaasti. Näillä ominaisuuksilla mahdollistetaan laitoksen liittäminen sähköverkkoon heikentämättä verkon käyttövarmuutta. Fingrid järjestää aiheesta webinaarin 16.10.

Sähkön riittävyys Suomessa näyttää tulevana talvena vakaalta, mikäli merkittäviltä sähkön tuotantolaitosten vikaantumisilta vältytään ja siirtoyhteydet Ruotsista ja Virosta toimivat normaalisti. Fingridin arvion mukaan sähköä on riittävästi tarjolla myös tuulettomina ja kylminä talvipäivinä. Näissä haastavimmissa tilanteissa sähkön hinnan odotetaan aktivoivan kulutusjoustoa, mikä turvaa sähkön riittävyyttä.

Fingrid jättää perimättä tuotannon ja kulutuksen volyymimaksun marraskuussa 2026.

Energiaviraston päätöksen mukaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen (OL3) järjestelmäsuojaan osallistuvien kohteiden hankinta on Fingridin tehtävä. Nykyinen OL3:n järjestelmäsuojajärjestely päättyy vuoden 2026 lopussa. Fingrid on järjestänyt tarjouskyselyn 1.1.2027 alkaen OL3-järjestelmäsuojaan osallistuvista kohteista.

Fingrid on päättänyt olla hankkimatta taajuuden vakautusreservejä (FCR) vuosimarkkinoilta vuodelle 2027. Kotimainen FCR-hankinta suoritetaan ensi vuonna vain FCR-reservien tuntimarkkinoilta.

Sähkönkulutus on kääntymässä Suomessa voimakkaaseen kasvuun erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeiden vauhdittamana. Sähköverkon liityntäsopimuksen tehneet hankkeet voivat toteutuessaan kasvattaa kulutusta viidessä vuodessa jopa 40 prosenttia. Fingridin tänään julkaiseman selvityksen mukaan uusien liittyjien tehokas sijoittuminen Suomen sähköjärjestelmään voi kasvattaa kantaverkon kokonaisliitettävyyttä jopa 20 gigawattia. Tämä vastaa kymmeniä suurteollisuushankkeita, jotka toteutuessaan voivat tuoda Suomeen merkittävää taloudellista hyvinvointia. Tästä ja muista sähköjärjestelmän ja sähkön riittävyyden ajankohtaisista aiheista keskustellaan tänään Fingrid Current -tilaisuudessa, jonka suoraa verkkolähetystä voi seurata klo 13-16.40.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat päättäneet siirtää yhteistä liittymistään eurooppalaiselle mFRR-energian kauppapaikalle eli MARI-kauppapaikalle. Todennäköisimpänä uutena käyttöönottoajankohtana pidetään syys–lokakuuta 2027.

Fingrid jättää perimättä tuotannon ja kulutuksen volyymimaksua lokakuussa 2026. Syynä tähän on voimajärjestelmän reservikustannusten ennustettua alhaisempi taso ja sähkökaupan tuloksen ennustettua korkeampi taso.

Fingrid on julkaissut raportin pohjoismaisen sähköjärjestelmän taajuuden laadusta vuonna 2025. Raportissa esitetään tunnuslukuja myös aiemmilta vuosilta.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt Energinet, Fingrid, Statnett ja Svenska kraftnät ottavat käyttöön rajoitukset staattisen reservin määrälle FCR-D-ylössäätötuotteen hankinnoissa syyskuussa, alkaen toimituspäivästä 30.9.2026. Aluksi otetaan käyttöön kiinteä volyymirajoitus. Käyttöönotto ei aiheuta merkittäviä muutoksia suomalaisten reservitoimittajien käytäntöihin tai operatiiviseen toimintaan.

Fingrid päivittää reservitoimittajien ja tasevastaavien sopimusehtoja pyrkien selkeyttämään voimassa olevia sopimusehtoja ja takamaan sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ja sähkökaupan toiminnan kaikissa tilanteissa.

Suomen sähkönkulutuksen kasvu on voimistumassa lähivuosina. Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Samaan aikaan Suomessa on runsaasti pitkälle valmisteltuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, joiden toteutuminen edellyttää kuitenkin sähköntuottajien investointipäätöksiä. Rinnalle tarvitaan myös säästä riippumatonta säätövoimaa.

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2025 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Suomen sähkön kulutus tammi–kesäkuussa kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 46,1 (43,4) terawattituntia. Kulutusta kasvatti etenkin alkuvuoden kylmä säätila. Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli 32 (30) gCO2/kWh. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkealla tasolla. Tammi–kesäkuun liikevaihto kasvoi 688 (572) miljoonaan euroon korkeamman sähkönkulutuksen, kantaverkkohinnoittelun ja tasesähkön hinnan vuoksi. Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 571 (510) miljoonaa euroa

Fingrid on valmistellut uusia liittämisen ja kantaverkon liittymismaksujen määräytymisen periaatteita. Fingrid kerää sidosryhmien näkemyksiä uusista periaatteista konsultaatiolla, joka on avoinna 2.9.2026 saakka. Tavoitteena on toimittaa uudet liittämisperiaatteet Energiavirastolle vahvistettavaksi syksyllä 2026 ja ottaa ne käyttöön alkuvuodesta 2027.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat julkaisseet yhteisen kannanoton sähkönsiirtoverkon liityntäkyselyjen voimakkaasta kasvusta, joka aiheuttaa sähköjärjestelmälle myös haasteita. Tiiviin yhteistyön myötä yhtiöt voivat oppia toisiltaan ja kehittää tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja.