Fingrid Oyj

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n omistajarakenne muuttuu osittain. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myy noin 20 prosentin omistusosuutensa Fingridistä Suomen valtiolle ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle.

Kantaverkon toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut. Fingrid on julkaissut näkemyksensä tarvittavista toimenpiteistä, joilla suomalainen sähköjärjestelmä säilyy puhtaana, varmana ja kilpailukykyisenä myös 2030-luvulla.

Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n selvityksessä tarkastellaan sähkön riittävyyttä Euroopassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vuosittain julkaistavan selvityksen mukaan etenkin Keski-Euroopassa sähkön riittävyydessä on tulevina vuosina haasteita. Suomessa sähkön riittävyys on kohtuullisella tasolla lähivuosina, mutta heikkenee 2030-luvulla ja siten puoltaa tarvetta sähkön riittävyyttä tukeville toimille.

Fingrid Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026, että yhtiökokous päättäisi seuraavasti: 1. Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Fingridin hallituksen jäsenten jäsenmääräksi viisi (5) ja että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Eeva-Liisa Virkkunen, Leena Mörttinen ja Jero Ahola toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Nykyisistä hallituksen jäsenistä Anne Jalkala ja Mikko Mursula ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä uutta hallitusta valittaessa. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa Mika Lehtimäen ja Christoffer Nybergin valitsemista hallituksen uusiksi jäseniksi samaksi toimikaudeksi. Mika Lehtimäki, kauppatieteiden maisteri, diplomi-insinööri, Suomen kansalainen. Lehtimäki on toiminut Boliden-konsernin energiapäällikkönä vuodesta 2011 alkaen. Aiemmin Lehtimäki on toiminut Outokumpu Oyj:ssä eri tehtävissä vuosina 1997–2011. Lisäk

Fingridin hallinnoiman sähkönsiirron kantaverkon siirtovarmuus saavutti erinomaisen tason vuonna 2025. Häiriökeskeytysten aiheuttama taloudellinen haitta oli mittaushistorian pienin ja siirtovarmuusprosentti korkein. Pohjoismaisen synkronialueen taajuuden laatu oli erinomaisella tasolla ja parani merkittävästi.

Fingrid laskee tasevastaavien tasepalvelumaksuja 1.3.2026 alkaen. Laskun syynä on voimajärjestelmän reservikustannusten ennustettua alhaisempi taso.

Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering ehdottavat muutosta hyväksyttyyn pitkän aikavälin siirtokapasiteetin osittamismenetelmään. Kuuleminen on avoinna 26.2. saakka.

mFRR-energiamarkkinalla havaittiin epälooginen hinta 9.1. markkina-aikajaksolle 12:00 - 12:15 Suomen aikaa.

Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöt ovat julkaisseet tänään ensimmäisen alueellisen merituulivoimaa ja meriverkko­infrastruktuuria koskevan järjestelmäselvityksen. Sen mukaan vuoteen 2040 mennessä alueella voidaan rakentaa uusia rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä noin 13 gigawattia ja uutta merituulivoimakapasiteettia jopa 50 gigawattia.

Suomeen saapunut kireä pakkasrintama on nostanut sähkönkulutuksen paitsi kuluvan talven, myös kaikkien aikojen ennätystasolle. Fingridin arvion mukaan korkeita kulutuslukemia tullaan näkemään loppuviikon ajan, mikäli pakkanen jatkuu edelleen kireänä. Sähkön riittävyyden odotetaan pysyvän hyvällä tasolla sähkön tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien toimiessa normaalisti.

Markkinaoikeus hylkäsi marraskuussa 2025 Fingridin valituksen Energiaviraston joulukuussa 2023 tekemästä päätöksestä, joka koskee kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevia valvontamenetelmiä vuosille 2024–2031. Fingrid on jättänyt valituksensa markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 23.12.2025.

Fingrid on aloittanut mFRR-energian hinnan reaaliaikaisen julkaisun pilotin, jossa mFRR-energian hinta julkaistaan aktivointien lähetyshetkellä.

Pohjoismaisella mFRR- sekä aFRR-kapasiteettimarkkina-alustalla, Nordic Market Management System (NMMS), on havaittu satunnaisesti virheitä tarjouskäsittelyssä keskiviikosta 10.12. alkaen.

Fingrid vahvistaa kantaverkkoa Pohjois-Karjalassa uusimalla Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsevat sähköasemansa. Sähköasemien uusimisella ylläpidetään kantaverkon ennestään korkeaa toimitusvarmuutta ja parannetaan alueelle suunniteltujen investointien liitettävyyttä kantaverkkoon. Hankkeiden investointikustannukset ovat noin kymmenen miljoonaa euroa.

Fingridin ja Statnettin välinen aFRR-markkinatiedonsiirto oli vikaantunut torstaina 13.11. jonka takia Statnettillä ei ollut käytettävissä aFRR-kapasiteettikauppojen tuloksia oikeassa muodossa aikavälillä 14.-20. marraskuuta.

Fingridin kolme uutta rajasiirtoyhteyshanketta on nostettu Euroopan unionin yhteisen ja keskinäisen edun hankkeisiin. Listalle pääsevät hankkeet ovat keskeisiä EU:n energiajärjestelmien sisämarkkinoille sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. Myönnetty status helpottaa hankkeiden edistämistä ja tarjoaa mm. mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.

Fingrid on julkaissut kantaverkon kehittämissuunnitelman vuosille 2026–2035. Suunnitelmassa on esitetty erityisesti kantaverkon keskeisten runkoyhteyksien kehitystarpeet, jotka perustuvat Fingridin ennusteisiin sähkön tuotannon ja kulutuksen kehittymisestä. Investoinnit kantaverkkoon luovat edellytyksiä puhdasta sähköä hyödyntävien teollisten investointien toteutumiselle sekä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiselle.

Vuoden kolmannen Fingridin sidosryhmälehden aiheita ovat muiden muassa kantaverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2026-2035, ehdollinen liittymissopimus laajoille kulutushankkeille sekä juuri valmistunut Aurora Line -yhteys.

Markkinaoikeus on tänään 21.11.2025 antanut ratkaisunsa Fingridin valitukseen Energiaviraston 29.12.2023 antamasta päätöksestä, joka koski kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevia valvontamenetelmiä vuosille 2024–2031. Markkinaoikeus on hylännyt Fingridin valituksen kokonaisuudessaan ja pysyttänyt Energiaviraston päätöksen voimassa.

Fingrid ja muut Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöt kutsuvat sidosryhmät webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan alueellisesta sähkön riittävyydestä torstaina 27.11. kello 14–15. Webinaarissa esitellään Itämeren alueen sähkön riittävyyteen liittyvät keskeiset tekijät sekä käydään keskustelua aiheesta. Webinaari käsittelee sekä tulevan talven että tulevien vuosien tilannetta sähkön riittävyyden kannalta perustuen Pohjoismaiden, Baltian, Puolan ja Saksan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyössä laatimaan selvitykseen. Linkki webinaarin ilmoittautumiseen > Lisätietoja Jutta Kallanto, asiantuntija, Fingrid Oyj Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi