Suomen Telemarkkinointiliitto ry

Yhä useammat huijausviestit näyttävät uskottavilta. Oikea lähettäjäosoite, hyvä kieliasu ja tutun pankin nimi saavat viestin vaikuttamaan aidolta. Juuri siksi huijaukset tehoavat. Lisäksi kiireen tunnun luominen lisää huijausten onnistumismahdollisuutta.

Kilpi-sovellukseen raportoidaan nyt runsaasti huijauksia, joissa esiinnytään viranomaisina ja pankkeina, kuten Suomi.fi, OmaVero, S-Pankki ja Danske Bank. Myös ulkomailta saapuvat huijauspuhelut sekä muut häiritsevät yhteydenotot aiheuttavat monelle vaivaa.

Huijausviestit varsinkin Nordean, S-Pankin ja Danske Bankin nimissä yleistyvät. Mobiililaitteilla viestin aitouden arviointi on erityisen hankalaa.

Pankkien ja viranomaisten nimissä lähetetään tällä hetkellä runsaasti pankkitietoja kalastelevia huijausviestejä.

Viime aikoina liikkeellä on ollut poikkeuksellisen paljon huijausviestejä, jotka tekeytyvät viranomaisten, pankkien ja tunnettujen palveluiden lähettämiksi. Osa huijauksista kohdistuu suoraan kuluttajiin, osa puolestaan yritystileihin ja niiden hallinnoijiin. Viestien tavoitteena on kalastella henkilö- tai kirjautumistietoja.

Suomalaisten sähköposteihin lähetetään nyt ennätysmäärin huijausviestejä Applen ja Microsoftin nimissä. Samalla liikenteessä on lukuisia muita huijausyrityksiä tekstiviestitse, puhelimitse ja sähköpostitse.

Kilpi-sovellukseen viime viikkoina raportoidut huijausyritykset kertovat: pankkien ja viranomaisten nimissä tehdyt huijaukset ovat lisääntyneet ja muuttuneet entistä uskottavammiksi.

”Sinulla on oikeus veronpalautukseen” tai ”Tilisi voidaan estää”, tällaisilla viesteillä suomalaisia huijataan nyt. Huijaukset ovat yhä uskottavampia, mutta viestin kieliasu tai muu yksityiskohta paljastaa huijauksen. Tunnistatko vaaran merkit?

Kilpi-sovelluksen tuoreimmat käyttäjäilmoitukset paljastavat, mitkä huijaukset ja häiritsevät yhteydenotot ovat tällä hetkellä aktiivisimpia.

Kilpi-sovelluksen tietokanta on viime aikoina osoittanut, että pankkien ja viranomaisten nimissä tehdyt huijaukset yleistyvät, ja ulkomailta tulevat puhelinsoitot herättävät huolta.

Tietojenkalastelu Nordean nimissä on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi. Yli 100 000 suomalaisen käyttämän Kilpi-sovelluksen tietokannan mukaan suomalaisille lähetetään juuri nyt sähköpostiviestejä, joissa väitetään, että heillä on uusi online-asiakirja Nordealta.

Suomessa liikkuu tällä hetkellä runsaasti huijausviestejä, jotka esiintyvät viranomaisten, pankkien ja muiden luotettavien tahojen nimissä. Kilpi-sovellus on tunnistanut erityisesti oikeusviranomaisten, Varman ja S-Pankin nimissä lähetettävien huijausten olevan tällä hetkellä aktiivisia.

Liikkeellä on paljon huijausviestejä Danske Bankin ja OmaKannan nimissä, jotka kalastelevat henkilökohtaisia tietoja. Ole tarkkana ja vältä klikkaamasta viestien linkkejä.

Suomen Telemarkkinointiliitto ry varoittaa erittäin uskottavista huijausviesteistä, joita on lähetetty Aktian nimissä. Viestit hyödyntävät oikea lähettäjäosoitetta ja lisäävät näin uhrien luottamusta.

Hybridihuijaukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Näissä huijauksissa hyödynnetään usein tunnettujen yritysten nimiä.

Suomalaiset ovat ottaneet Kilpi-sovelluksen laajasti käyttöön, ja sitä on nyt ladattu jo yli 100 000 kertaa. Sovellus estää tehokkaasti ei-toivotut yhteydenotot, kuten huijaussoitot ja -viestit.

Huijausviesteissä käytetään entistä enemmän väärin kirjoitettuja, tunnettujen suomalaisten yritysten nimiä lähettäjänä.

Huijaussoitot ja -viestit ovat olleet tänä syksynä poikkeuksellisen aktiivisia. Erityisesti Norjasta, Tanskasta, Iso-Britanniasta ja Puolasta tulevien huijaussoittojen määrä on ollut suuri.

Viime syksynä voimaan tullut Traficomin määräys ei estä huijareita – he tekevät pieniä muutoksia sms-lähettäjätietoihin ja jatkavat viestien lähettämistä.

Ulkomailta tulevat huijaussoitot ovat viime aikoina lisääntyneet. Suomen Telemarkkinointiliiton huomio kiinnittyy erityisesti uusiin suuntanumeroihin Luxemburgista, Latviasta, Liettuasta ja Kyprokselta, joista tulee nyt paljon huijaussoittoja.