Energiateollisuus ry

Merkittävä enemmistö suomalaisista suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Positiivinen trendi on jatkunut jo useita vuosia. Tämä käy ilmi Energiateollisuus ry:n tuoreesta tutkimuksesta.

Suomen sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa maailman energiamarkkinoiden turbulenssissa. Hallituksen kehysriihessä tulee pidättäytyä hyvin toimivan ja kilpailukykyisen järjestelmän horjuttamisesta. Ilmastohyötyjen lisäksi puhdas siirtymä tarjoaa merkittävän mahdollisuuden kääntää talouden suunta, ja tämä mahdollisuus on hyödynnettävä.

Hallituksen esitys alueidenkäyttölaista sisältää poikkeuksellisia vaatimuksia aurinko- ja tuulivoiman rakentamiseen, jotka hidastaisivat uusiutuvan sähköntuotannon kasvua ja heikentäisivät Suomen kykyä houkutella teollisuuden investointeja.

Joulukuun lopussa riehunut Hannes-myrsky aiheutti laajoja sähkökatkoksia. Näin ankarasti myrskyt eivät ole vuosikymmeneen kohdelleet sähköverkkoja. Vakiokorvauksia maksetaan yli 80 000 suomalaiselle.

Tavanomaista kylmempi helmikuu piti sähkönkulutuksen ja sähkön hinnan korkeana. Tästä huolimatta pörssisähkösopimusten suosio kuluttajien keskuudessa ei ole juurikaan laskenut. Kokonaan tai osin pörssihintaan perustuvien sopimusten osuus pysyi 45 prosentissa.

EU-maiden johto keskustelee tällä viikolla energian hinnoista ja ilmastopolitiikasta. Fossiilisten energialähteiden ja raaka-aineiden kallistuminen osoittaa, että puhdasta siirtymää tulee edistää koko EU:n tasolla.

Miesvaltainen energia-ala kaipaa tulevaisuudessa kaikki tekijät ratkomaan energiamurrosta. Siksi alan etujärjestö Energiateollisuus ry lanseeraa Muutosenergia-kampanjan, joka nostaa monipuolisemmin esiin erilaisia asiantuntijoita alan viestinnässä ja tilaisuuksissa.

Hallituksen esitys uudesta ydinenergialaista on annettu tänään eduskunnalle. Ydinenergialain kokonaisuudistus on tervetullut ja etenee oikeaan suuntaan.

Tammikuussa Suomi käytti sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin: 9,6 terawattituntia. Kuukauden aikana rikottiin muitakin vanhoja ennätyksiä. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n tuoreesta sähkötilastosta.

Sähkön ja lämmön vuositilastot osoittavat, että päästöt ovat edelleen vähentyneet ja sähkömarkkinat toimivat hyvin. Sähkön kulutus nousi edellisestä vuodesta, nousun kattoivat tuulivoima ja tuonti. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on keskeinen rooli yhdentyvien energiamarkkinoiden tasaajana.

Suomalaiset kokevat energiajärjestelmän toimivaksi, mutta osallisuuden kokemusta ja vaikutusmahdollisuuksia energia-asioihin kaivataan lisää. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n E2 Tutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä energia-alan sosiaalisesta kestävyydestä.

Tervetuloa mukaan sähkön ja lämmön vuositilastojen 2025 julkistukseen keskiviikkona 21.1. klo 9-10.30. Tilastot ov:at ennakkotilastoja, viimeiset desimaalit vahvistuvat vasta myöhemmin tämän vuoden kuluessa. Käymme läpi tuotantoluvut, kulutuksen, polttoainejakauman ja päästöt. Lisäksi Jukka Leskelä analysoi alkuvuoden tilannetta, jossa sekä tuotanto- että kulutusennätykset rikkoutuivat useampaankin kertaan. Teollisuuden investoinnit ovat nyt hyvässä vauhdissa, käymme läpi puhtaaseen energiaan perustuvien investointien näkymiä (esim. sähkökattilat, akut, datakeskukset, vety) ja sähköautojen kasvavaa osuutta liikenteessä. Tilaisuudessa on varattu aikaa kysymyksille. Ilmoittautuminen: jukka.relander@energia.fi Voit myös osallistua suoraan tästä linkistä: Liity kokoukseen nyt Linkkiä saa jakaa organisaation sisällä

Torstaina 8.1. alkuillasta sähköä tuotettiin suuremmalla teholla kuin koskaan aikaisemmin. Samana päivänä myös sähkön kulutusennätys rikkoutui pariinkin kertaan. Hyvät tuuliolosuhteet, sähkön tuonti ja yhteistuotanto pitävät hintaa maltillisena, vaikka kulutus on edelleen korkealla tasolla.

Hannes-myrskyn tuhot olivat mittavia ja sähköt on pääosin palautettu. Ilman investointeja sähköverkon säävarmuuteen Hannes olisi ollut katastrofi. Katkoja on edelleen lähinnä vapaa-ajan asunnoissa. Energiateollisuus kiittää organisaatioita, jotka ovat auttaneet sähköttä jääneitä.

Hannes oli sähkökatkoiltaan yksi 2000-luvun pahimmista myrskyistä. Lämpimän alkutalven vuoksi maa oli sulana, jolloin puita on kaatunut helpommin. Vaikeat sääolosuhteet ovat hidastaneet korjauksia. Kaatuneita puita ei saa poistaa sähkölinjoilta oma-aloitteisesti. Säävarmoihin verkkoihin on investoitava lisää vastaavien häiriöiden vähentämiseksi jatkossa.

Suomalaisen sähkön keskihinta vuonna 2025 oli neljä senttiä kilowattitunnilta. Suomen hinta on Euroopan halvin. Samalla negatiivisten hintojen määrä on kääntynyt laskuun akkujen ja sähkökattiloiden tasapainottaessa kysyntää.

Energiaviraston verkkoyhtiöiden valvontamenetelmät vuosille 2024–2031 heikentävät merkittävästi sähköverkkoyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja investointikykyä. Valvontamenetelmät vaarantavat verkkoinvestointien toteuttamisen pitkällä aikavälillä, mikä on ristiriidassa Suomen kilpailukyvyn varmistamisen sekä puhtaan siirtymän toteuttamisen kanssa.

Energia-asenteissa tapahtuneet muutokset ovat maltillisia. Ydinvoiman suosio on kasvanut, tuulen ja veden säilynyt hyvällä tasolla. Kansalaiset ovat valmiita maksamaan sähkönsiirrosta hieman nykyistä enemmän, kunhan katkot pysyvät lyhyinä, kaukolämpöön kaivataan hukkalämpöjä, joita saadaan datakeskuksista ja teollisuudesta.

Euroopan komission julkaisema energiaverkkopaketti lisää EU:n valtaa jäsenvaltioiden rajat ylittävien siirtoyhteyksien osalta. Komissio reagoi näin nopean energiamurroksen tuottamiin haasteisiin. Paikallisten jakeluverkkojen osalta kehittämisen haaste jää kansalliselle tasolle. Suomessa verkkojen kehittämistä hidastaa puute resursseista.

Suomen tavoitteena on kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti olla edelleen puhtaan energian suurvalta ja suunnannäyttäjä. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan strategiassa on niukasti uusia toimenpiteitä, painopiste on toimintaympäristön ennakoitavuudessa, hiilen talteenotossa ja toiveessa kasvattaa nieluja.