Energiateollisuus ry

Energiateollisuus ry:n teettämän asiakaskyselyn mukaan energiayhtiöihin ollaan tyytyväisiä, ja huomattava osa asiakkaista on valmis suosittelemaan yhtiötään myös toisille. Omaa energiayhtiötä pidetään luotettavana, toimivana ja paikallisena, joskin myös kalliina, kyselystä ilmenee.

Hallitus linjasi tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisehtoja koskevista säännöistä. Jos rakennettava tuulivoima ei sijoitu maakuntakaavassa sille osoitetulle alueelle, hallitus esittää vähimmäisetäisyydeksi asutukseen vähintään 1,25 kilometriä. Säännöstä voidaan poiketa, mikäli neljä viidesosaa asuinrakennuspaikkojen omistajista sen hyväksyy. Etäisyyssääntöä ei sovelleta jo tuulivoimakäyttöön rakennettuihin alueisiin. Kunnilla säilyy oikeus päättää tuulivoiman rakentamisesta alueelleen. On positiivista, että lausuntokierroksen palaute on huomioitu lain jatkovalmistelussa. Kuitenkin myös nyt linjattu etäisyyssääntö tulisi vaikeuttamaan olemassa olevien hankkeiden toteuttamista, toteaa Energiateollisuus ry;n asiantuntija Annina Alasaari. - Tuulivoiman etäisyys asutuksesta olisi perusteltua määrittää tapauskohtaisesti kuten muillakin energiahankkeilla. Hallitus esittää myös merkittävää heikennystä aurinkovoiman rakentamiseen. Linjauksen mukaan yli 50 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan toteut

Markkinaoikeus on antanut päätöksensä koskien Energiaviraston vuosille 2024-2031 vahvistamia sähköverkkoyhtiöiden valvontamenetelmiä. Markkinaoikeus on hylännyt verkkoyhtiöiden valitukset. Lähes 70 suomalaista sähköverkkoyhtiötä valittivat Energiaviraston vahvistuspäätöksestä tammikuussa 2024.

Sähkön kulutuksen kasvu on toteutunut samanaikaisesti, kun kuluttajien maksamat sähkölaskut ovat kolmanneksi edullisimpia ja tukkuhinta edullisin eurooppalaisessa vertailussa. Samalla sähköä on riittänyt myös vientiin. Teollisuuden kulutus on laskusuunnassa.

Suomalainen sähkö on hyvin vähäpäästöistä ja kuluvan vuoden aikana se on ollut Euroopan halvinta, lukuun ottamatta Ruotsin ja Norjan harvaan asuttuja pohjoisia hinta-alueita. Hyvät olosuhteet ovat houkutelleet sekä energiaa tuottavia että sitä kuluttavia investointeja. Alkavia ja mahdollisia projekteja on lisäksi pitkä jono, mikäli investointiympäristö osoittautuu vakaaksi myös jatkossa.

Energiateollisuus pitää tärkeänä, että EU:n jäsenvaltiot ovat päässeet sopuun ilmastotavoitteesta. Ympäristöneuvostossa on kannatettu kunnianhimoista 90 % päästövähennystavoitetta vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tavoite on haastava, siksi sitä tarkastellaan kahden vuoden välein. Suomelle tiukat tavoitteet ja niiden teknologianeutraali toteuttaminen sopivat hyvin, ja vahvistavat maamme vetovoimaa investointikohteena. Investoinnit luovat talouskasvua ja hyvinvointia.

Yritysten energiatehokkuutta säädellään EU-direktiivillä, joka velvoittaa elinkeinoelämää tehostamaan energiankäyttöä kaikessa toiminnassaan. Direktiivissä säädetään EU-tason ja kansallisen tason energiatehokkuustavoitteista, kansallisesta energiansäästövelvoitteesta ja energiatehokkuuden edistämisen toimenpiteistä.

Muistutus: Tervetuloa Energiateollisuus ry:n taustatilaisuuteen aiheesta (teams) torstaina, 25.9. klo 9-9.45

Euroopan ympäristöministerit pääsivät sopuun vuoden YK:lle annettavasta 2035 sitoumuksesta. Vuoden 2040 tavoite lykkääntyi EU-johtajien huippukokoukseen lokakuun lopulle. Energia-ala kaipaisi Suomen kannan mukaista reippaampaa otetta ilmastopolitiikkaan.

Tervetuloa Energiateollisuus ry:n taustatilaisuuteen aiheesta (teams) torstaina, 25.9. klo 9-9.45

Energiateollisuus ry:n mukaan hallituksen julkistama neuvottelutulos valtion budjetista säilyttää energiainvestointien toimintaympäristön vakaana.

Tuoreen raportin mukaan sähkökattilat lisäävät sähkön kysyntää, mutta niiden sähköntarve saadaan katettua maatuulivoimalla. Raportti tuo esiin kaukolämmön roolin sähkömarkkinoiden vakauttajana. Sähkökattiloiden vaikutuksesta kaukolämmön hinta saattaa olla laskusuunnassa.

Euroopan komissio julkaisi tänään (16.7.2025) uudistetun monivuotisen rahoituskehyksensä vuosille 2028–2034. Energiateollisuus ry pitää tärkeänä, että rahoituskehys keskittyy vahvistamaan EU:n kilpailukykyä ja vihreää siirtymää, mutta pyrkii myös varautumaan kriisiaikoihin. Puhtaan siirtymän investointien rahoitus kuusinkertaistuu ja energiainfran rahoitus viisinkertaistuu.

Energiateollisuus pitää lausuntokierrokselle lähetettyä energia- ja ilmastostrategialuonnosta hyvänä vahvistuksena kansalliselle linjalle, mutta näkee myös haasteita hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

Euroopan komissio esittää ilmastolain päivityksessä, että päästöjä pitää 2040 mennessä vähentää 90 % vuoden 1990 tasosta. Tavoite vahvistaa Suomen vähähiilisyydelle perustuvia mahdollisuuksia, jos tilaisuuteen osataan tarttua. Energiateollisuus pitää esitystä hyvänä.

Ydinenergialaki tuli lausuntokierrokselle tänään. Ydinenergialain kokonaisuudistus on tervetullut ja se etenee oikeaan suuntaan. Ydinenergialla on tärkeä rooli teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen päästövähennyksissä sekä Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa

Heinäkuun alussa voimaan tulevaan päivitettyyn sähkömarkkinalakiin sisältyy velvoite, joka velvoittaa verkkoyhtiöitä julkaisemaan tietoa vapaasta kapasiteetista. Muutos auttaa puhtaan energian investointien suunnittelua, mutta ei riitä ilman, että sähköverkkojen kapasiteettia voidaan lisätä investoimalla verkkoihin

Energiateollisuus ry:n teettämän kuluttajakyselyn mukaan kolme neljännestä uskoo sähkön riittävyyteen. Myös luottamus jakelun toimitusvarmuuteen on korkealla. Verkkopalvelun hinnan kohtuullisuuteen taas luotetaan vähiten. Luottamus sähkön tuotannon kehitykseen yhä ympäristöystävällisemmäksi on kasvanut kahden vuoden aikana. Korkeinta luottamus on sähkönkäytöstään tietoisimman ryhmän, pörssiasiakkaiden keskuudessa.

Energiateollisuus järjestää yhdessä Fingridin kanssa taustatilaisuuden puhtaan siirtymän investoinneista ja datakeskusten asemasta energiajärjestelmässä energian kuluttajina, sen joustavina käyttäjinä ja tuottajina. Taustatilaisuudessa kerrotaan myös, miten maahamme tulossa olevat investoinnit vaikuttavat sähkömarkkinoihin ja energiajärjestelmän toimintaan ja miten sähköverkot pystyvät vastaamaan kasvavaan kysyntään maan eri osissa. Esittelemme arvioita vihreiden investointien vaikutuksesta sähkönkulutuksen kasvuun. Myös sähköntuotantoa tulossa runsaasti lisää. Arvioimme myös investointitarvetta sähköverkkojen osalta, sekä sitä, kuka verkkoinvestoinnit maksaa. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä esittelee energiajärjestelmää ja Fingridin yhteiskuntasuhteet ja viestintä -yksikön päällikkö Mikko Heikkilä arvioi tilannetta siirtokapasiteetin näkökulmasta. Tilaisuuteen voi ilmoittautua viestillä jukka.relander@energia.fi tai osallistua suoraan tästä linkistä: Liity kokoukseen

Energiateollisuus ry teetti keväällä 2025 kuluttajakyselyn, jossa selvitettiin kansalaisten tietoisuutta sähköverkkopalvelusta ja sen hinnoittelusta. Kyselyssä ilmeni, että vain puolet kuluttajista tiesi maksavansa verkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia verkkopalvelumaksussaan ja tehomaksu on vielä valtaosalle tuntematon