Energiateollisuus ry

Jopa 68 % suomalaisista suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja vain 9 % kielteisesti, ilmenee Energiateollisuus ry:n Verianilla teettämästä tutkimuksesta. Aineisto on kerätty paneelitutkimuksessa huhtikuussa 2025, ja vastaajia oli 1016.

Energiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry sekä työntekijöitä edustavat Sähköalojen ammattiliitto ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry ovat saavuttaneet 24.4.2025 neuvottelutuloksen Sähköalan tes-Energia-ICT-Verkosto työehtosopimuksesta.

Hallituksen puoliväliriihen toimet antavat positiivisen signaalin energia-alan investoinneille. Yhteisöveron lasku madaltaa pääomakustannuksia sekä kansainvälisesti rahoitettavilta hankkeilta että kotimaisilta energiayhtiöiltä. Investointien verohyvityksen jatko kannustaa toteuttamaan investointeja puhtaaseen teollisuuteen. Investointeja tarvitaan erityisesti puhtaaseen energiaan, sähkönjakeluun ja kehittyviin ei-polttaviin tapoihin tuottaa lämpöä, sekä vahvoihin sähköverkkoihin

Energiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimus on kolmivuotinen, ja sopimuskauden viimeinen vuosi on irtisanottavissa. Työehtosopimuksen piirissä on noin 7000 toimihenkilöä.

Energiateollisuus ry ja ylempiä toimihenkilöitä edustava YTN ry saavuttivat 11.4.2025 neuvottelutuloksen Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta.

Vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin lopussa ladattavien henkilöautojen osuus autokannasta oli 11,2 %. Sähköautot yleistyvät vauhdilla. Pelkästään sähköllä toimivien akkusähköautojen osuus kvartaalin ensirekisteröinneistä oli 33,8 %, joka on lähes 8 %-yksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi lataushybridien osuus ensirekisteröinneistä oli 21,6 %.

Leuto talvi, pakkaspiikkien puuttuminen ja tasaisesti toiminut sähköntuotanto tasoittivat sähkön hintavaihteluita marras-maaliskuussa verrattuna edelliseen talveen. Sähkön hintavaihtelut avaavat jatkuvasti mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, joka tasoittaa markkinoita. Myös kuluttajat osaavat yhä paremmin rytmittää sähkön käyttöään ja tarjoavat näin joustoa markkinoille.

Sähkömarkkinat ovat asettuneet uuteen normaaliin. Hintavaihteluita on, mutta niiden vaihteluväli on pienentynyt edellisestä talvesta: sekä huippuhintojen, että hyvin halvan sähkön tuntien määrä on vähentynyt. Pörssisähkösopimusten lisääntymisen myötä myös kuluttajat ovat alkaneet osallistua kysyntäjoustoon ja sähkökattiloiden käyttö on kasvanut, samalla kun sähkön tuotanto on ollut aiempaa tasaisempaa. Taustoitamme sähkömarkkinoiden kehitystä ja näkymiä, ja yritämme ennakoida, miten sähkön kysyntä kehittyy jatkossa. Lisäksi käymme läpi talven sähkön tuotannon jakautumista eri tuotantomuotojen kesken, ja luomme katsauksen ajankohtaisiin energiapoliittisiin kysymyksiin hallituksen puoliväliriihen lähestyessä. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä alustaa, varaamme aikaa myös kysymyksille. Tervetuloa mukaan! Osallistuminen tästä linkistä: Liity kokoukseen nyt Tilaisuuteen voi ilmoittautua viestillä jukka.relander@energia.fi Ilmoittautuneille voimme toimittaa keskustelun pää

Kuntavaaleissa 13.4.2025 valitaan päättäjät Suomen kaikkiin kuntiin. Kuntapäättäjillä on merkittävä vastuu sekä oman kuntansa että koko Suomen energiatulevaisuuden kehittämisessä.

Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen Energiateollisuuden toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimus on kolmivuotinen, ja sopimuskauden viimeinen vuosi on irtisanottavissa. Työehtosopimuksen piirissä on noin 5000 toimihenkilöä.

Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ja Suomen Konepäällystöliitto ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen Energiateollisuuden toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta.

Risto Murron työryhmä esitti tänään joukon toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi. Energiateollisuus pitää tärkeänä sitä, että puhtaan energian ja sitä käyttävän teollisuuden investointiedellytyksiä parannetaan merkittävästi. Tarvittavat päätökset on tehtävä hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa. Jonossa olevat investoinnit pitää kotiuttaa luvitus- ja kaavoitusviidakkoa keventämällä, ja kasvattamalla maan houkuttavuutta investointikohteena.

EU:n komissio ryhtyy 26.2.2025 julkaisemiensa tiedonantojen mukaan vauhdittamaan Euroopan puhtaan teollisuuden kasvua ja varmistamaan kohtuuhintaisen energian saantia. Suomi on tässä kehityksessä jo pitkällä. Komission keinovalikoimassa on edelläkävijöiden kannalta sekä hyviä että huonoja vaihtoehtoja talouden ja ympäristön kohtalonkysymysten ratkaisemiseksi.

Energiateollisuus ry:n mielestä Euroopan komission tänään (29.1.) julkaisema tiedonanto kilpailukyvyn vahvistamisesta on oikeansuuntainen. Kilpailukykykompassiksi nimetty tiedonanto sisältää poliittisia linjauksia sekä listauksen tulevista keskeisistä aloitteista kilpailukyvyn näkökulmasta. Komission tiedonannon lähtökohtana on kolme peruspilaria: innovaatiokuilu Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, kilpailukyvyn ja vähähiilisyyden yhteinen tiekartta, sekä ulkoisten riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen. Kompassi osoittaa oikeaan suuntaan ja nyt pitää lähteä ripeästi liikkeelle, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole nopeita lääkkeitä. Niiden sijaan tarvitaan selkeitä rakenteellisia muutoksia. Sisämarkkinat ovat vahvuus, ja ne pitää saada toimimaan paremmin. Innovaatioympäristöä on kehitettävä niin, että syntyy globaalisti menestyviä tuotteita ja palvelujaEuroopan ja Suomen pitää rakentaa kilpailukyky

Kaukolämmön päästöissä oli merkittävää laskua myös vuonna 2024. Polttoaineita korvataan sähköön perustuvilla ratkaisuilla. Uusiutuvien energialähteiden ja hukkalämpöjen osuus on moninkertaistunut vuodesta 2010. Kaukolämpöjärjestelmä tukee myös sähkömarkkinoita, ilman sitä sähkön hintavaihtelu olisi merkittävästi suurempaa.

Liikenteen ja teollisuuden päästöregulaatio lisääntyy, ja se kannustaa vetyinvestointeja liikkeelle. Ratkaisevaa on, miten vedyn käyttö kasvaa liikenteessä ja teollisuudessa. Suomessa on jo useita puhtaan vedyn hankkeita käynnissä ja lisää on tulossa.

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä. Edullinen hinta, datakeskukset ja sähkökattilat nostivat sähkön kulutusta, teollisuuden kulutus on vähentynyt. Liikenteen sähköistyminen jatkuu, sähköautojen ja ladattavien hybridien kulutus on noin prosentti sähkönkulutuksesta.

Energiateollisuus ry julkistaa vuosittain tammikuussa edellisen vuoden sähkön vuositilastot, jotka kattavat sähkön päästöt, tuotannon, kulutuksen ja niiden välisen yhteyden vuoden 2024 aikana. Toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi lisäksi ajankohtaista tuotantotilannetta ja hintanäkymiä, Estlink -kaapelin katkeamisen vaikutuksia markkinoihin ja sähkön tuotantomuotokohtaisia näkymiä. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Tilaisuudessa sanottua saa siteerata julkisuudessa. Tilaisuuden päätteeksi julkaisemme sähkön vuositilastoja esittelevän tiedotteen. Tilaisuuteen voi osallistua tästä linkistä: Join the meeting now Tilaisuuteen voi ilmoittautua vastaamalla tähän viestiin. Osallistuminen ei kuitenkaan edellytä ilmoittautumista.

Sähkön hinnassa on palattu lähelle pitkän ajan keskiarvoa energiakriisin poikkeusvuosien päätteeksi. Sähkö on edullista ja sen saatavuus on hyvä. Vaihtuvan tuotannon voimakkaan kasvun takia sähkön hintavaihtelut ovat aiempaa suurempia, sekä negatiivisen että poikkeuksellisen korkean sähkön päiviä oli enemmän kuin aiempina vuosina.

Energia-asenteissa on siirrytty kriisivuosien jälkeen uuteen normaaliin. Päästöttömän tuotannon suosio on hieman laskenut ja fossiilisten hieman noussut, mutta ero puhtaan tuotannon hyväksi on edelleen selkeä. Hinta kiinnostaa. Kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajien enemmistö kannattaa ydinvoimaa.