Energiateollisuus ry

Energiaviraston verkkoyhtiöiden valvontamenetelmät vuosille 2024–2031 heikentävät merkittävästi sähköverkkoyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja investointikykyä. Valvontamenetelmät vaarantavat verkkoinvestointien toteuttamisen pitkällä aikavälillä, mikä on ristiriidassa Suomen kilpailukyvyn varmistamisen sekä puhtaan siirtymän toteuttamisen kanssa.

Energia-asenteissa tapahtuneet muutokset ovat maltillisia. Ydinvoiman suosio on kasvanut, tuulen ja veden säilynyt hyvällä tasolla. Kansalaiset ovat valmiita maksamaan sähkönsiirrosta hieman nykyistä enemmän, kunhan katkot pysyvät lyhyinä, kaukolämpöön kaivataan hukkalämpöjä, joita saadaan datakeskuksista ja teollisuudesta.

Euroopan komission julkaisema energiaverkkopaketti lisää EU:n valtaa jäsenvaltioiden rajat ylittävien siirtoyhteyksien osalta. Komissio reagoi näin nopean energiamurroksen tuottamiin haasteisiin. Paikallisten jakeluverkkojen osalta kehittämisen haaste jää kansalliselle tasolle. Suomessa verkkojen kehittämistä hidastaa puute resursseista.

Suomen tavoitteena on kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti olla edelleen puhtaan energian suurvalta ja suunnannäyttäjä. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan strategiassa on niukasti uusia toimenpiteitä, painopiste on toimintaympäristön ennakoitavuudessa, hiilen talteenotossa ja toiveessa kasvattaa nieluja.

Energiateollisuus ry:n teettämän asiakaskyselyn mukaan energiayhtiöihin ollaan tyytyväisiä, ja huomattava osa asiakkaista on valmis suosittelemaan yhtiötään myös toisille. Omaa energiayhtiötä pidetään luotettavana, toimivana ja paikallisena, joskin myös kalliina, kyselystä ilmenee.

Hallitus linjasi tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisehtoja koskevista säännöistä. Jos rakennettava tuulivoima ei sijoitu maakuntakaavassa sille osoitetulle alueelle, hallitus esittää vähimmäisetäisyydeksi asutukseen vähintään 1,25 kilometriä. Säännöstä voidaan poiketa, mikäli neljä viidesosaa asuinrakennuspaikkojen omistajista sen hyväksyy. Etäisyyssääntöä ei sovelleta jo tuulivoimakäyttöön rakennettuihin alueisiin. Kunnilla säilyy oikeus päättää tuulivoiman rakentamisesta alueelleen. On positiivista, että lausuntokierroksen palaute on huomioitu lain jatkovalmistelussa. Kuitenkin myös nyt linjattu etäisyyssääntö tulisi vaikeuttamaan olemassa olevien hankkeiden toteuttamista, toteaa Energiateollisuus ry;n asiantuntija Annina Alasaari. - Tuulivoiman etäisyys asutuksesta olisi perusteltua määrittää tapauskohtaisesti kuten muillakin energiahankkeilla. Hallitus esittää myös merkittävää heikennystä aurinkovoiman rakentamiseen. Linjauksen mukaan yli 50 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan toteut

Markkinaoikeus on antanut päätöksensä koskien Energiaviraston vuosille 2024-2031 vahvistamia sähköverkkoyhtiöiden valvontamenetelmiä. Markkinaoikeus on hylännyt verkkoyhtiöiden valitukset. Lähes 70 suomalaista sähköverkkoyhtiötä valittivat Energiaviraston vahvistuspäätöksestä tammikuussa 2024.

Sähkön kulutuksen kasvu on toteutunut samanaikaisesti, kun kuluttajien maksamat sähkölaskut ovat kolmanneksi edullisimpia ja tukkuhinta edullisin eurooppalaisessa vertailussa. Samalla sähköä on riittänyt myös vientiin. Teollisuuden kulutus on laskusuunnassa.

Suomalainen sähkö on hyvin vähäpäästöistä ja kuluvan vuoden aikana se on ollut Euroopan halvinta, lukuun ottamatta Ruotsin ja Norjan harvaan asuttuja pohjoisia hinta-alueita. Hyvät olosuhteet ovat houkutelleet sekä energiaa tuottavia että sitä kuluttavia investointeja. Alkavia ja mahdollisia projekteja on lisäksi pitkä jono, mikäli investointiympäristö osoittautuu vakaaksi myös jatkossa.

Energiateollisuus pitää tärkeänä, että EU:n jäsenvaltiot ovat päässeet sopuun ilmastotavoitteesta. Ympäristöneuvostossa on kannatettu kunnianhimoista 90 % päästövähennystavoitetta vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tavoite on haastava, siksi sitä tarkastellaan kahden vuoden välein. Suomelle tiukat tavoitteet ja niiden teknologianeutraali toteuttaminen sopivat hyvin, ja vahvistavat maamme vetovoimaa investointikohteena. Investoinnit luovat talouskasvua ja hyvinvointia.

Yritysten energiatehokkuutta säädellään EU-direktiivillä, joka velvoittaa elinkeinoelämää tehostamaan energiankäyttöä kaikessa toiminnassaan. Direktiivissä säädetään EU-tason ja kansallisen tason energiatehokkuustavoitteista, kansallisesta energiansäästövelvoitteesta ja energiatehokkuuden edistämisen toimenpiteistä.

Muistutus: Tervetuloa Energiateollisuus ry:n taustatilaisuuteen aiheesta (teams) torstaina, 25.9. klo 9-9.45

Euroopan ympäristöministerit pääsivät sopuun vuoden YK:lle annettavasta 2035 sitoumuksesta. Vuoden 2040 tavoite lykkääntyi EU-johtajien huippukokoukseen lokakuun lopulle. Energia-ala kaipaisi Suomen kannan mukaista reippaampaa otetta ilmastopolitiikkaan.

Tervetuloa Energiateollisuus ry:n taustatilaisuuteen aiheesta (teams) torstaina, 25.9. klo 9-9.45

Energiateollisuus ry:n mukaan hallituksen julkistama neuvottelutulos valtion budjetista säilyttää energiainvestointien toimintaympäristön vakaana.

Tuoreen raportin mukaan sähkökattilat lisäävät sähkön kysyntää, mutta niiden sähköntarve saadaan katettua maatuulivoimalla. Raportti tuo esiin kaukolämmön roolin sähkömarkkinoiden vakauttajana. Sähkökattiloiden vaikutuksesta kaukolämmön hinta saattaa olla laskusuunnassa.

Euroopan komissio julkaisi tänään (16.7.2025) uudistetun monivuotisen rahoituskehyksensä vuosille 2028–2034. Energiateollisuus ry pitää tärkeänä, että rahoituskehys keskittyy vahvistamaan EU:n kilpailukykyä ja vihreää siirtymää, mutta pyrkii myös varautumaan kriisiaikoihin. Puhtaan siirtymän investointien rahoitus kuusinkertaistuu ja energiainfran rahoitus viisinkertaistuu.

Energiateollisuus pitää lausuntokierrokselle lähetettyä energia- ja ilmastostrategialuonnosta hyvänä vahvistuksena kansalliselle linjalle, mutta näkee myös haasteita hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

Euroopan komissio esittää ilmastolain päivityksessä, että päästöjä pitää 2040 mennessä vähentää 90 % vuoden 1990 tasosta. Tavoite vahvistaa Suomen vähähiilisyydelle perustuvia mahdollisuuksia, jos tilaisuuteen osataan tarttua. Energiateollisuus pitää esitystä hyvänä.

Ydinenergialaki tuli lausuntokierrokselle tänään. Ydinenergialain kokonaisuudistus on tervetullut ja se etenee oikeaan suuntaan. Ydinenergialla on tärkeä rooli teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen päästövähennyksissä sekä Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa