Elintarviketeollisuusliitto ry

Vastoin yleistä mielikuvaa suomalaiset maksavat ruuasta nyt suhteessa vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Euromaiden ruokakorivertailussa Suomi lähestyy EU:n keskiarvoa. Ruuan alv:n korottamista on väläytelty keinoksi vahvistaa julkista taloutta. Kansalaiset eivät ajatukselle lämpene: Elintarviketeollisuusliiton kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa ruualle kevyempää verotusta.

Persianlahden geopoliittiset jännitteet heijastuvat nopeasti ruokaketjuun ja lopulta myös suomalaisten kuluttajien kukkaroihin. Elintarviketeollisuusliiton ajankohtaisessa keskustelutilaisuudessa pureudutaan siihen, miten miten Persianlahden kriisi vaikuttaa suomalaisten arkeen ruuan kautta.

Toimintaolosuhteiden ennakoimattomuus jarruttaa elintarvikealan investointeja, Elintarviketeollisuusliiton (ETL) jäsenkysely osoittaa. Alalla on halua ja potentiaalia antaa vahva panoksensa Suomen kasvukäänteeseen, mutta se edellyttää yritysten investointikykyä tukevia poliittisia päätöksiä. Yritykset kaipaavat sääntelyyn ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta. Viranomaisilta odotetaan yhtenäistä toimintaa koko maassa.

Persianlahden geopoliittiset jännitteet heijastuvat nopeasti ruokaketjuun ja lopulta myös suomalaisten kuluttajien kukkaroihin. Elintarviketeollisuusliiton ajankohtaisessa keskustelutilaisuudessa pureudutaan siihen, miten miten Persianlahden kriisi vaikuttaa suomalaisten arkeen ruuan kautta.

Ruoka kytkeytyy vahvasti turvallisuuteen, talouteen, hyvinvointiin ja arjen valintoihin. Tänä keväänä kytkökset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Mikä on ruuan rooli tulevaisuuden Suomessa? Millaisia ratkaisuja alalla rakennetaan juuri nyt? Miten ruoka vahvistaa Suomea?

Hallituksen päätös säästää elintarviketeollisuus uusilta pisteveroilta on tervetullut uutinen. Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on kuitenkin pettynyt siihen, että hallitus ei tarttunut tarjottuihin keinoihin vauhdittaa elintarvikealan kasvua, vihreää siirtymää tai keventää yritysten kustannustaakkaa.

Elintarviketeollisuusliiton (ETL) tuore osaamistarvekysely kertoo alan kasvun jatkuvan ja yritysten henkilöstömäärän lisääntyvän lähivuosina. Kasvua kiihdyttävät kotimainen kysyntä, investoinnit ja viennin piristyminen. Samalla yritykset satsaavat henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden investoinnit ovat ennätyskorkealla, vienti on vahvistunut ja myös työllisten määrä on lisääntynyt. Alan kasvu ja uudistuminen edellyttävät tulevaisuudessakin monipuolista osaamista kaikilta koulutustasoilta. Mutta millaista osaamista elintarvikeala tarvitsee? Millaisiin työtehtäviin? Miten teknologian kehitys muuttaa osaamisvaatimuksia ja millaista työtä alalla on tarjolla tulevina vuosina? Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan Elintarviketeollisuusliiton (ETL) teettämän osaamistarveselvityksen julkistustilaisuudessa Aika: perjantai 27.3. klo 12–15 Paikka: Ravintola Lasipalatsi, Palmusali, Mannerheimintie 22–24, 00100 Helsinki Uunituoreiden tulosten lisäksi tilaisuudessa kuullaan päättäjän, alan yrityksen sekä koulutuksen järjestäjien edustajan kommenttipuheenvuorot. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan tilaisuutta ja keskustelua sekä haastattelemaan asiantuntijoita. Ilmoittauduthan viimeistään 26.3.2026 sähköpostill

Suomalainen elintarviketeollisuus on asettanut tavoitteekseen pysäyttää luonto-kato omalta osaltaan vuoteen 2040 mennessä. Elintarviketeollisuusliiton (ETL) tänään julkaisema luontokäsikirja määrittää suuntaviivat alan luontotyölle sekä tarjoaa esimerkkejä ja työkaluja yritysten luontotyön vahvistamiseen.

Miten turvaamme luonnon monimuotoisuuden ja ruuan tulevaisuuden? Mitä suomalainen elintarviketeollisuus tekee luonnon hyväksi ja millainen tavoite alalla on luontotyölle?

Kauppasodan luomat uhkakuvat suomalaisen ruuan viennille eivät toteutuneet vuonna 2025. Ruokaa vietiin reilu 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Aiempien vuosien tapaan vienti suuntautui eniten EU-alueelle. Kasvua oli muun muassa meijerituotteiden, lihan, makeisten, rasvojen ja muiden elintarvikkeiden viennissä, ja kasvu tuli nimenomaan jalostettujen elintarvikkeiden puolelta arvon nousun myötä.

Miten turvaamme luonnon monimuotoisuuden ja ruuan tulevaisuuden? Mitä suomalainen elintarviketeollisuus tekee luonnon hyväksi ja millainen tavoite alalla on luontotyölle?

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) esittää huhtikuun kehysriiheen kolmea konkreettista painopistettä: lisätään vauhtia kasvuun ja investointeihin, otetaan täysi hyöty puhtaasta siirtymästä ja turvataan elintarvikealan ravitsemustyö.

Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL), Kaupan liitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry pitävät ympäristöministeriön kiertotalouslakia valmistelleen työryhmän mietintöä tärkeänä avauksena kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Liitot kuitenkin kritisoivat puutteellista lain valmistelutyötä ja kustannusvaikutusten arviointia. Ympäristöministeriö julkaisi ehdotuksen uudesta kiertotalouslain valmistelusta tiistaina 10.2.2026.

Elintarviketeollisuusliitto muistuttaa, että kouluruokailussa noudatetaan ravitsemussuosituksia. Terveyden kannalta olennaista ja ratkaisevaa on ravintosisältö, ei ruuan prosessoinnin aste. Kouluruokailussa todellista huolta pitäisi kantaa siitä, että yhä useampi nuori jättää koululounaan kokonaan syömättä.

Ruoka-alan asiantuntijoiden odotettu ykköstapahtuma, Elintarvikepäivä, kutsuu jälleen toukokuussa Finlandia-talolle oppimaan, inspiroitumaan ja verkostoitumaan. Nyt kannattaa olla early bird ja ostaa pääsylippu edulliseen hintaan!

Elintarviketeollisuusliitto tuo kasvua, työpaikkoja ja huoltovarmuutta koskevan keskustelun jälleen alueille, kun Elinvoimaa ruoka-alalta -maakuntakiertue jatkuu helmikuussa. Viime syksyn tilaisuuksien vilkas keskustelu etenkin osaajien saatavuudesta, investoinneista, kasvun vauhdittamisesta sekä kouluruokailusta osoitti, miten ajankohtainen tekijä ruoka-ala on paikalliselle elinvoimalle.

Suomalaiset tekevät ruokaan liittyviä valintojaan entistä enemmän yksilöllisten tarpeiden, arvojen ja identiteettien pohjalta. Elintarviketeollisuusliiton (ETL) jäsenkyselyn mukaan neljä viidestä elintarvikealan yrityksestä ottaa muuttuvat ruokaidentiteetit huomioon tuotekehityksessään.

EU:n tuoreessa sydän- ja verisuoniterveyssuunnitelmassa tunnistetaan hyvän ravitsemuksen merkitys sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Esitetyt keinot aiheuttavat kuitenkin murhetta alan yrityksille, sillä sen sijaan että ne kannustaisivat innovointiin ja alan kilpailukyvyn vahvistamiseen, ruuan prosessointi nostetaan tikun nokkaan vailla perusteita.

Tervetuloa Elintarviketeollisuusliiton joulupuurotilaisuuteen kuulemaan ajatuksia siitä, miten elintarvikealan tulisi reagoida toiminnallaan ja viestinnällään arvoihin, kulttuuriin ja henkilökohtaiseen identiteettiin liittyviin muutoksiin.