Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry

Hallitus päätti budjettiriihessään tehdä 25 miljoonan euron lisäleikkaukset valtionhallintoon. Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan leikkausten mahdollisesta kohdistumisesta viranomaisviestintään, sillä käynissä on jo nyt hanke, jonka tavoitteena on ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan. Budjettiriihestä kiitosta saa erityisesti työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentaminen.

Viestinnän ammattilaisten työttömyyden kasvu kiihtyy, vaikka korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu yleisesti onkin alkanut jo hidastua. Viestintäalan työttömyys alkoi kasvaa viiveellä verrattuna muihin korkeakoulutettuihin, ja nyt viestijöiden työttömyyden kasvun taittuminen antaa odottaa merkkejä. Viestintäalan työttömien määrä on noussut vuodessa lähes 46 prosenttia.

Kun valtionhallinto säästää viestinnästä, se säästää kansalaisten oikeudesta saada ymmärrettävää, oikea-aikaista ja olennaista tietoa. Suomeen kaavaillusta muutoksesta on jo kokemusta Ruotsista – pääosin huonoa kokemusta, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry.

Viestintäjohtajien rekrytoinnit ovat romahtaneet seitsemässä vuodessa 75 prosenttia ja työttömiä viestintäjohtajia oli maaliskuussa tuplasti enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry. Viestintäalalla työttömien työnhakijoiden määrä yleisestikin kasvoi viime vuonna lähes 40 prosenttia. Viestinnän johtamisen tarve yhä viestinnällistyneemmässä ja pirstaloituneemmassa maailmassa ei ole kadonnut mihinkään, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Lakiluonnoksessa uuden viraston viestintätoiminto on määritelty sisäisiin hallintopalveluihin sisältyväksi tukipalveluksi, vaikka Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan viestinnän olevan olennainen osa strategista johtamista. Myös valtionhallinnon viestintäsuosituksessa korostetaan viestinnän strategista roolia, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry lakia koskevassa lausunnossaan*.

Useat julkisen sektorin organisaatiot, kuten HUS, Verohallinto ja monet kunnat ovat viime viikkoina kertoneet aloittavansa muutosneuvottelut, jotka koskevat myös erilaisia viestinnän tehtäviä. Viestinnän tarve kasvaa erityisesti muutoksissa, ja julkishallinnossa muutoksia on edessä runsaasti. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus edistää toimintansa avoimuutta sekä tuottaa ja jakaa tietoa. Lisäksi informaatiovaikuttamisen yleistyminen edellyttää tehostettua viestintää. Kokosimme kuusi syytä, miksi viestintää tarvitaan juuri nyt julkishallinnossa.

Lähes puolet viestinnän ammattilaisista kertoo* ettei vapaa-ajalla tapahtuvasta sosiaalisen median kanavien päivystämisestä saa mitään korvausta. Kuitenkin 74 % prosenttia viestijöistä seuraa työpaikan sosiaalisen median kanavia myös säännöllisen työajan ulkopuolella. Nyt viestinnän ja markkinoinnin alalle on julkaistu uusi vähimmäiskorvaussuositus, joka määrittelee säännöllisen työajan ylittävän sosiaalisen median ja kriisiviestinnän päivystämisen vähimmäiskorvauksen**.

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan hallituksen aikeista leikata julkishallinnosta ja sitä kautta organisaatioviestinnästä sekä viestinnän ostopalveluista. Informaatiovaikuttaminen ja väärän tiedon leviäminen ovat todellinen ongelma, joten siksi tarvitsemme vahvat viestinnän resurssit julkishallinnolle. Viestinnästä leikkaaminen voi aiheuttaa turvallisuusriskin ja vaarantaa demokratian toteutumisen. Julkishallinnolla on lakiin pohjautuva velvollisuus viestiä ammattimaisesti ja edesauttaa hallinnon avoimuutta, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.