Oma Häme

Oikaisu: Oma Hämeen esitteessä oli virheellistä tietoa hoitopuhelujen ja etäryhmien maksullisuudesta. Hoitopuhelujen maksullisuus vaihtelee palvelun mukaan, ja vaikka useimmat etäryhmät ovat maksuttomia, fysioterapian etäryhmät edellyttävät maksua ja lähetettä. Tarkat tiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta.

Kanta-Hämeen päivystyksiä kuormittavat helle ja loma-aika. Erityisesti iäkkäät kärsivät nestehukasta ja kuumuudesta. Suojautuminen ja riittävä juominen, mieluiten suolapitoista juotavaa, on tärkeää. Suosittelemme yhteydenottoa kiireellisen hoidon ensilinjaan Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen päivystykseen hakeutumista. Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Fodbar Oy aloitti Oma Hämeen ruokapalveluiden tuottajana huhtikuussa, ja alku on sujunut pääosin suunnitellusti. Asiakaspalautteet ja vaaratapahtumailmoitukset, erityisesti liittyen erityisruokavalioihin, ovat auttaneet kehittämään palvelua. Ruokapalveluiden laatua seurataan tarkasti, ja asiakkaat ovat kiittäneet ruoan mausta.

Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström on ollut perustamassa Perhehoitoyksikkö Kanervaa 2010-luvulla ja kehittänyt sijais- ja tukiperheiden toimintaa. Työvuosien aikana Riitta on myös nähnyt muutoksen perheissä ja lasten erityisyyksissä.

Eläinten vierailut ovat tuttuja monissa ikäihmisten asumispalveluyksiköissä Kanta-Hämeessä. Niin sanotut tassuterapeutit ilahduttavat läsnäolollaan, ja voivat helpottaa esimerkiksi muistisairasta hoitotilanteessa. Eläinkavereita voi löytää useiden eri toimijoiden kautta.

Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle – samalla teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.

85-vuotias Urho Puukka saa sekä lähi- että etäkotihoitoa hyvinvointialueelta. Urho kokee päivittäisten puheluiden tuovan turvallisuutta ja etäkotihoidon helpottavan tarvittaessa nopeastikin hoitoon pääsemistä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kotihoito toteutetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etähoitona, ja kokemukset ovat olleet lupaavia.

Oma Häme sai Sitralta rahoitusta MieliReitti-hankkeelle.

Virheellinen tietosiirto Tilastokeskukselle heijastuu hyvinvointialueiden valtionrahoituksen ennusteisiin – vaikutukset toteutuvat täysimääräisinä vuodesta 2027 alkaen.

Valtakunnallisessa hankkeessa haetaan ratkaisuja siihen, miten neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret saisivat mahdollisimman hyvin oikea-aikaista hoitoa ja tukea. Oireilevien lasten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, eikä Kela pysty yksin vastaamaan kaikkeen palvelutarpeeseen.

Kyselyt otetaan käyttöön ensihoidon palveluissa heinäkuun alussa.

Maanantaina 16. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen sekä talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2026. Raami linjaa keskeiset taloudelliset reunaehdot tulevalle vuodelle. Samalla aluehallitus totesi, että mahdollinen lisärahoituksen tarve arvioidaan osana talousarvioprosessia syksyllä 2025 ja keväällä 2026, kun vuoden 2025 tilinpäätös on valmistunut. Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että lisärahoituksen hakemista valmistellaan keväällä 2025, jos Oma Hämeen taloustilanne sitä edellyttää. Aapo Reima (vas.) ehdotti lisäystä päätökseen: hänen mukaansa lisärahoituksen arvioinnin tueksi tarvittaisiin tietoa asukkaiden palveluoikeuksien toteutumisesta, minkä selvittämiseen Reima esitti erillistä projektia. Reiman esitys raukesi kannattamattomana. Kotipalveluiden palvelusetelin säännöt päivittyvät syksyllä Aluehallitus hyväksyi myös päivitetyn palvelusetelisääntökirjan lapsiperheiden kotipalveluun. Päivitetty sääntökirja astuu

Uusi aluevaltuusto valitsi puheenjohtajistonsa ja keskusteli vilkkaasti ikäihmisten perhehoidosta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on toimittanut aiemmin avustusjärjestöjen kautta Ukrainaan esimerkiksi ambulansseja, ensihoitovälineitä ja haavanhoitotarvikkeita. Ilveskodista Ukrainaan lähti kesäkuun alussa pyörätuoleja ja kalusteita.

Valtuutetut saivat taustatietoa hyvinvointialueen palveluista ja taloustilanteesta.

Lisärahoituksen tarvetta arvioidaan myöhemmin uudelleen. Talouden suunta on vakaan myönteinen.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa oli keskiviikkona 11.6. noin kuuden aikaan illalla lyhyt, noin kahden sekunnin mittainen sähkökatko. Katkon syy ja laajuus eivät ole vielä tiedossa. – Joku asiakas saattoi ehtiä huolestua, vaikka sähkökatko oli lyhyt. Itse asiassa niin lyhyt, ettei automaattinen varavoiman syöttö ehtinyt kytkeytyä päälle. Sähköt palautuivat normaalisti muutamassa sekunnissa, kertoo Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuorijärvi. Sähkökatkon syytä selvitetään yhteistyössä energiayhtiön kanssa. Lyhyt sähkökatko ei aiheuttanut häiriöitä tai vaaratilanteita sairaalassa. Katkolla ei siten ole ollut vaikutuksia keskiviikkoillan työhön.

Aluehallitus käsitteli myös ikäihmisten perhehoitoa ja omaishoidon tuen toimintaohjeita.

Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa elokuussa Hausjärvellä uusiin tiloihin. Jelppilän 13 asiakasta muuttaa Ryttylästä Oittiin, Lehtimajojen Helmikodille.

Terapiatakuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveysongelmia.