Oma Häme

Oma Häme osallistuu Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään KAAKKO25-valmiusharjoitukseen 3.– 4. syyskuuta. Harjoitus on osa aluehallintovirastojen alueellista varautumista. Harjoitukseen osallistuu hyvinvointialueita, kuntia sekä muita alueen viranomaisia ja toimijoita Kaakkois-Suomesta. Kyseessä on ensimmäinen aluehallintoviraston järjestämä harjoitus kaakon alueella Suomen Nato-jäsenyyden aikana. Harjoituksessa osallistujat varautuvat kuvitteellisiin poikkeusoloihin ja väestönsuojelutilanteeseen. Harjoituksen skenaariossa kansainvälinen tilanne on kiristynyt, minkä vuoksi turvallisuustilanne Suomessa on heikentynyt. Samalla kriittisen infrastruktuurin toiminta on häiriintynyt ja sotilaallisen voimankäytön uhka on kasvanut. Harjoituksen teema on ajankohtainen ja tärkeä. KAAKKO25 on toiminnallinen johtamisharjoitus, jonka keskiössä ovat organisaatioiden kriisijohtaminen sekä yhteistyö häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Harjoitus toteutetaan virtuaalisesti, eikä se näy katuku

Kanta-Hämeen hyvinvointialue avaa toisen ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikön syyskuun alussa. Uusi yksikkö avautuu Forssan sairaalan osaamiskeskuksen tiloihin. Asiakaspaikkoja on 22. Uusi yksikkö avautuu 1. syyskuuta, kun perusterveydenhuollon yksi vuodeosastoista muutetaan lyhytaikaiseksi ympärivuorokautisen palveluasumisen arviointi- ja kuntoutusyksiköksi. Aluevaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen joulukuussa 2024. Muutoksen tavoitteena on tarjota asiakkaille heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa paremmin soveltuvia palveluita; samalla tehostetaan toimintaa ja saadaan aikaan säästöjä. Vastaava arviointi- ja kuntoutusyksikkö avattiin keväällä Riihimäelle, ja siitä saatuja kokemuksia on hyödynnetty Forssan yksikön suunnittelussa. Oma Häme kehittää ikäihmisten palveluita: uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö avataan Riihimäelle - Oma Häme Ikäihmisten kuntoutus- ja arviointiyksikössä asiakas on määräajan, yleensä hän siirtyy sinne terveyskeskussairaalan vuodeosastolta. Lyhytaikaisen ar

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti antaa lausunnon valtiovarainministeriölle esityksestä, jossa hyvinvointialue- ja maakuntajakolaki erotettaisiin kahdeksi eri laiksi. Ministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lausuntoja hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta. Kanta-Hämeen lausunnossa korostetaan, että hyvinvointialuejaon tulee jatkossakin perustua maakuntajakoon. Muutokset aluejakoon vaikuttaisivat hyvinvointialueiden rahoitukseen ja vaikeuttaisivat siten palvelujen suunnittelua ja muutosten ennakointia. Aluehallitus painottaa hyvinvointialueiden itsehallinnon turvaamista sekä rahoituksen oikeudenmukaisuutta. Maakuntajaon ja hyvinvointialuejaon eriyttäminen voisi vaikeuttaa erityisesti pelastustoimen ja oppilashuollon palveluiden järjestämistä. Valtiovarainministeriö kaavailee myös muutoksia valtuustoryhmien tukemiseen ja luottamushenkilöiden palkkioihin. Valtuustoryhmien tukien läpinäkyvyyttä pidetään tärkeänä, mutta aluehallitus muistuttaa sen lisäävän hallinn

Videot tarjoavat tietoa nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville aikuisille.

Hankerahoituksella on helpotettu hoitovelkaa, vahvistettu ongelmien varhaista tunnistamista ja kehitetty runsaasti digitaalisia innovaatioita asiakkaiden ja ammattilaisten avuksi sekä yhteydenoton helpottamiseksi.

Sulava-hankkeen uramallikokeilusta valmistui kolme käytäntötutkimusta. Uramallikokeilun tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalityössä käytännön työ ja tutkimuksen tekeminen voidaan yhdistää siten, että työaika jakautuu 50/50 asiakastyöhön ja tutkimukseen. – Uramallikokeilu osoitti, että sosiaalityön ammattilaisten tutkimusosaaminen täydentää ja vahvistaa alan vaikuttavuustiedon tuottamista yhdessä tutkijoiden rinnalla, kommentoi Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen. Puurosen mukaan sosiaalityön vaikuttavuutta on tärkeää tarkastella monipuolisesti. Sosiaalityöntekijöille tulee tarjota mahdollisuus käytäntötutkimuksiin riittävillä resursseilla, rakenteellisesti ja ohjatusti. Tämä voi vahvistaa alan vetovoimaa ja sitouttaa työntekijöitä. Uramallikokeiluun osallistuivat tutkijasosiaalityöntekijät Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta, Jenna Kantonen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta. He nostivat käytäntötutkimuksis

Aluehallitus kokoontui torstaina 21. elokuuta syyskauden ensimmäiseen seminaariinsa Hämeenlinnaan. Seminaarissa aluehallitus paneutui talouden tilannekuvaan, strategiatyön etenemiseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen Ahveniston sairaalahankkeesta. Projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen esitteli Ahveniston sairaalahankkeen tilannekuvaa. Assi on pian valmiina: Oma Häme vastaanottaa uuden sairaalan rakentamisesta vastanneelta allianssilta syyskuun lopulla. Sen jälkeen on vuorossa Assin kalustaminen, henkilökunnan perehdytys ja mittava muuttoprojekti. Potilaita on tarkoitus alkaa vastaanottaa uudessa sairaalassa maaliskuussa 2026. Hanke etenee nyt suunnitellussa aikataulussa ja kokonaiskustannukset ovat jäämässä hiukan alle hyväksytyn budjetin. Talous yhä vakaalla uralla Hyvinvointialueen johto esitteli talouden tilannetta. Oma Hämeen talous on kehittynyt myönteisesti ja vuoden 2025 ennusteet ovat lupaavia, vaikka valtakunnallinen rahoituskehys a

Kaikille avoimessa webinaarissa kerrotaan keinoista edistää omaa hyvinvointia.

Etäryhmät tarjoavat tietoa ja tukea pienten lasten vanhemmille sekä ohjausta terveellisempään arkeen.

Muutos perustuu aluevaltuuston päätökseen.

Maailman humanitaarisuuden päivänä, 19. elokuuta, muistetaan niitä ihmisiä, jotka päivittäin auttavat kriisien keskellä eläviä ympäri maailmaa. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Silventoinen on yksi heistä. Suomessa hän on työskennellyt operatiivisen palvelualueen ylilääkärinä Oma Hämeessä. Pian hän siirtyy johtajaylilääkäriksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle. Avustustyötä Sari on tehnyt Punaisen Ristin kautta Afganistanissa, Haitissa, Bangladeshissa ja Gazassa. Hän on hoitanut ihmisiä luonnonkatastrofien jälkeen, pakolaisleireillä ja viimeisimmäksi viime kesänä konfliktialueella Gazassa. Silventoisen työ tuo konkreettisesti esiin sen, miten humanitaarinen apu voi muuttaa ihmisten elämää ja tuoda toivoa keskelle vaikeita olosuhteita. Tie avustustyöhön ja valmistautuminen Sari kertoo, että ajatus avustustyöstä syntyi jo lääkäriopintojen alussa. Erillistä ”heräämistä” ei koskaan tullut, vaan hän tiesi jo nuorena opiskelijana haluavansa viedä myöhemmin osaamistaan aluei

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkaukset eivät olisi säästö, vaan jättäisivät sadat tuhannet ihmiset ilman ehkäisevää ja varhaista tukea. Ne kasvattaisivat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja vaarantaisivat sisäistä turvallisuutta. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät vaikuttavaa työtä. Ne tukevat lapsia, nuoria ja perheitä, lähisuhdeväkivallan uhreja ja tekijöitä, erotilanteessa eläviä ja muista syistä kriiseissä olevia, eri ikäisiä mielenterveys- ja päihdeongelmissa, eri tavalla sairaita, vammaisia, työttömiä, vanhuksia ja yksinäisiä. Järjestöt tekevät chateissa nimetöntä auttamista, vastaavat lasten ja nuorten puhelimiin ja kriisipuhelimiin satoja tuhansia kertoja vuodessa. Ne antavat eri elämäntilanteissa neuvontaa ja ohjausta. Ne järjestävät vertaisryhmiä ja tukihenkilöitä sekä pitävät yllä kohtaamispaikkoja ja tarjoavat ihmisille hyvinvointia tukevan yhteisön. Sote-järjestöjen ammattilaiset, vertaiset ja vapaaehtoiset ovat m

Oma Häme on julkaissut uudistetun järjestöyhteistyön verkkosivun, joka tuo näkyväksi järjestöjen keskeisen roolin hyvinvointialueen kumppanina. Kanta-Hämeessä toimii yli 3 000 rekisteröitynyttä järjestöä. Järjestöjen toiminta täydentää ja rikastuttaa hyvinvointialueen palveluita, edistää terveyttä ja hyvinvointia, lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Samalla se tuo asukkaiden äänen mukaan hyvinvointialueen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Yhteistyö järjestöjen kanssa toteutuu konkreettisina tekoina ja yhteisenä tekemisenä. Järjestöt ovat esimerkiksi tärkeä osa asiakkaiden palveluketjuja. Järjestöillä on myös edustus monissa hyvinvointialueen ja yhdyspintojen verkostoissa ja työryhmissä. Lisäksi järjestöjen kanssa järjestetään erilaisia tapahtumia ja järjestöjen toimintaan voi tutustua esimerkiksi OLKA-pisteillä sairaalan aulassa. Yhteistyötä kehitetään jatkuvasti, jotta se tukisi entistä paremmin alueen asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Uudistettu

Aluehallitus kokoontui maanantaina 11. elokuuta syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa, jossa käsiteltiin muun muassa kuntoutuksen asioita. Aluehallitus hyväksyi lääkinnällisen kuntoutuksen, lymfaterapian ja jalkaterapian palvelusetelisääntökirjaan tehdyt tarkennukset, jotka astuvat voimaan 1. syyskuuta alkaen. Uudessa sääntökirjassa eläinavusteinen terapia on sisällytetty osaksi toimintaterapiaa ja fysioterapiaa. Lisäksi tulkkausohjetta ja terapioiden sisältöjä on tarkennettu vastaamaan omaa toimintaa. Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset kuntoutuksen avaintuloksiin. Avaintulokset liittyvät hyvinvointialueen käyttämään OKR-malliin (objectives and key results), johon kuuluu toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet. Ideana on määrittää yhteisesti tavoitteet, jotka kertovat, mitä kohti mennään sekä seurata ja mitata avaintuloksia, jotka puolestaan kertovat, ollaanko maaliin päästy toivotulla tavalla. Tulosalueiden avaintulokset sisältyvät vuoden 2025 käyttösuunnitelmaan ja niiden muut

Tapahtumat ovat osa Nuorisorikoserityinen osaaminen Kanta-Hämeessä -hanketta.

Hyvinvointialue ei lähetä laskuja tai maksumuistutuksia tekstiviestillä.

Erityistason tukea vaativille nuorille remontoidaan tilat Ahveniston mäelle.

Nirsevimabia tarjotaan vastasyntyneille ja riskiryhmäläisille.

Oikaisu: Oma Hämeen esitteessä oli virheellistä tietoa hoitopuhelujen ja etäryhmien maksullisuudesta. Hoitopuhelujen maksullisuus vaihtelee palvelun mukaan, ja vaikka useimmat etäryhmät ovat maksuttomia, fysioterapian etäryhmät edellyttävät maksua ja lähetettä. Tarkat tiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta.

Kanta-Hämeen päivystyksiä kuormittavat helle ja loma-aika. Erityisesti iäkkäät kärsivät nestehukasta ja kuumuudesta. Suojautuminen ja riittävä juominen, mieluiten suolapitoista juotavaa, on tärkeää. Suosittelemme yhteydenottoa kiireellisen hoidon ensilinjaan Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen päivystykseen hakeutumista. Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112.