Suomen Kiertovoima ry KIVO

Koko Suomen Biotalkoot -hanke kutsuu alan toimijat, asiantuntijat ja päättäjät sekä median mukaan tilaisuuteen, jossa pureudutaan biojätteen erilliskeräyksen ajankohtaisiin kysymyksiin, ruokahävikin vähentämiseen sekä hyviin käytäntöihin eri toimialoilta. Ohjelmassa kuullaan tuoreinta tutkimustietoa Biotalkoot -hankkeesta ja käytännön esimerkkejä siitä, miten erilliskerätyn biojätteen määrää ja laatua voidaan parantaa.

Kuntien jäteyhtiöt ovat vastanneet hyvin jätelain vaatimuksiin biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Kesästä 2024 alkaen biojätteen lajittelu on ollut pakollista kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa ja muissa taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöillä. Suurin osa suomalaisista onkin saanut biojätteen erilliskeräysastian omaan jätekatokseensa.

Kotitalouksien sekajätteessä olevan biojätteen määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosina. Tämä käy ilmi kuntien jätelaitosten vuosien 2023–2024 aikana tekemistä tutkimuksista, joiden tulokset on koottu Suomen Kiertovoima ry:n (KIVO) ylläpitämään koostumustietopankkiin

Valtakunnallisessa viestintäkampanjassa innostetaan biojätteen lajitteluun. Viikolla 16 alkava ja neljä viikkoa sosiaalisessa mediassa kestävä kampanja muistuttaa keittiön roskiskaapista käsin, kuinka biojätteille biojäteastia on parempi paikka kuin sekajäteastia.

Vuosittain Euroopan alueella syntyy 58 miljoonaa tonnia ruokajätettä. Jokaista asukasta kohden se tarkoittaa 131 kiloa Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa tai vähittäiskaupassa.

Suomalaiset osaavat lajitella hyvin, selviää valtakunnallisen pakkausjäteyhteistyöryhmän teettämästä jätteen koostumustutkimuksesta. Sekä kiinteistöillä että Rinki-ekopisteillä kerätyssä muovipakkaus- ja metallijätteessä lajitteluohjeiden mukaista jätettä on 85–90 prosenttia.