Suomen Kiertovoima ry KIVO

Suomen Kiertovoima ry KIVO kritisoi jätelain muutosta koskevaa hallituksen esitysluonnosta (VN/12570/2024) puutteellisista vaikutusarvioista. KIVOn mukaan esityksessä ei ole tarkasteltu riittävästi sen yhteisvaikutuksia tuoreen Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT C-692/23) ratkaisun kanssa, joka asettaa sidosyksikköjen ulosmyynnille tiukemman tulkinnan kuin mitä tähän asti on sovellettu Suomessa.

Suomen Kiertovoima ry KIVO on laajalla yhteistyöllä kehittänyt työkalun jäsentensä eli kuntien jätehuolto-organisaatioiden toiminnan päästöjen laskemiseen. Sen lisäksi, että hiilijalanjälkilaskurilla tehdään toiminnan päästöt näkyviksi, auttaa se kehittämään toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Laskurin avulla asukkaiden jätehuoltoa järjestävät voivat siis kuvata lajittelun, kierrätyksen ja muun jätehuollon todelliset ilmastovaikutukset.

Pakkausjätteen erilliskeräys kasvattaa lajitteluintoa ja keräysmääriä Suomessa. Kolmen vuoden sopimuskauden tulokset osoittavat suomalaisten aktiivisuuden muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkausten lajittelussa.

Suomen Kiertovoima ry on selvittänyt yhdessä Owal Group Oy:n kanssa yhdyskuntajätteiden kuljetusmarkkinoiden nykytilaa ja tulevia muutoksia. Selvitys kuvaa markkinoiden rakennetta, toimijoita ja urakkakokonaisuuksia sekä kuljetusmarkkinoiden kehitystä viime vuosina.

Marraskuun lopussa, 22.-30.11. 2025, vietetään jälleen Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa (EWWR). Tänä vuonna teemana ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joiden määrä kasvaa nopeammin kuin minkään muun jätelajin Euroopassa.

Kuluttajat ja julkisen jätehuollon asiakkaat eri puolilla Suomea saavat monipuolista ja monikanavaista jätehuollon palvelua. Samaan aikaan, kun monilla aloilla palvelu sähköistyy ja siirtyy kauemmas kuluttajista ja yrityksistä, jätehuoltopalveluissa ihminen edelleen kohtaa ihmisen monikanavaisesti.

Koko Suomen Biotalkoot -hanke kutsuu alan toimijat, asiantuntijat ja päättäjät sekä median mukaan tilaisuuteen, jossa pureudutaan biojätteen erilliskeräyksen ajankohtaisiin kysymyksiin, ruokahävikin vähentämiseen sekä hyviin käytäntöihin eri toimialoilta. Ohjelmassa kuullaan tuoreinta tutkimustietoa Biotalkoot -hankkeesta ja käytännön esimerkkejä siitä, miten erilliskerätyn biojätteen määrää ja laatua voidaan parantaa.

Kuntien jäteyhtiöt ovat vastanneet hyvin jätelain vaatimuksiin biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Kesästä 2024 alkaen biojätteen lajittelu on ollut pakollista kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa ja muissa taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöillä. Suurin osa suomalaisista onkin saanut biojätteen erilliskeräysastian omaan jätekatokseensa.

Kotitalouksien sekajätteessä olevan biojätteen määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosina. Tämä käy ilmi kuntien jätelaitosten vuosien 2023–2024 aikana tekemistä tutkimuksista, joiden tulokset on koottu Suomen Kiertovoima ry:n (KIVO) ylläpitämään koostumustietopankkiin

Valtakunnallisessa viestintäkampanjassa innostetaan biojätteen lajitteluun. Viikolla 16 alkava ja neljä viikkoa sosiaalisessa mediassa kestävä kampanja muistuttaa keittiön roskiskaapista käsin, kuinka biojätteille biojäteastia on parempi paikka kuin sekajäteastia.

Vuosittain Euroopan alueella syntyy 58 miljoonaa tonnia ruokajätettä. Jokaista asukasta kohden se tarkoittaa 131 kiloa Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa tai vähittäiskaupassa.

Suomalaiset osaavat lajitella hyvin, selviää valtakunnallisen pakkausjäteyhteistyöryhmän teettämästä jätteen koostumustutkimuksesta. Sekä kiinteistöillä että Rinki-ekopisteillä kerätyssä muovipakkaus- ja metallijätteessä lajitteluohjeiden mukaista jätettä on 85–90 prosenttia.