ProAgria

Maitoalan huippuseminaari järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Itä-Suomessa 29.–30.10.2025 Original Sokos Hotel Puijonsarvessa Kuopiossa. Pääteemana vuoden 2025 seminaarissa ovat automaattilypsy ja avaimet onnistumiseen. Tilaisuudessa on luentoja muun muassa maatilayrityksen johtamiseen ja lypsylehmien hyvinvointiin liittyen. Maitoalan huippuseminaarin liput vietiin käsistä – noin 200 osallistujan tapahtuma myytiin loppuun ennätysajassa!

Kemiönsaarella 9. –11.10.2025 järjestetyt Artesaaniruoan SM-kilpailut kokosivat yhteen Suomen taitavimmat pienruoan valmistajat. Kilpailu tunnetaan vaativasta arviointiprosessistaan ja korkeasta tasostaan. Se on kotimaisen artesaaniruoan arvostetuin näyttämö, jossa palkinnot ansaitaan vain poikkeuksellisella laadulla, maulla ja omaperäisyydellä. Artesaaniruoka on aitoa, pienimuotoista ja käsityönä tehtyä elintarvikkeiden jalostusta, joka vaalii paikallisia raaka-aineita ja perinteitä.

Maatilan Turva- ja Potkua Pohjois-Karjalan lammastalouteen -hankkeet järjestävät yhdessä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa kotieläintilan pelastusharjoituksen Polvijärven Kinahmossa 21.10. klo 9–12.

Kansainvälistä maisemapäivää vietetään maailmalla 20.10., mutta Pohjois-Karjalassa vietämme päivää jo sunnuntaina 19.10., tänä vuonna Tohmajärvellä.

Kuopion Kauppahallissa perjantaina 10.10.2025 vietettävässä Lähellä!-tapahtumassa tutustutaan tällä kertaa EU:n nimisuojatuotteisiin sekä juhlitaan aiemmin syksyllä Vuoden Taste Savo 2025 yrityksenä palkittua Kuopion Kauppahallia. Nimisuojatuotteista huomiota saavat etenkin savolaisille rakkaat kalakukko, Suonenjoen mansikka, savolainen mustikkakukko ja yläsavolainen muurinpohjalettu, joista kahdelle viimeksi mainitulle myönnettiin nimisuoja kuluvan vuoden aikana.

Puinnit alkavat olla Etelä-Pohjanmaalla loppusuoralla. Eniten on puimatta kevätvehnää ja öljykasveja.

Syyskuun puolivälissä alkaneet runsaat sateet ovat haitanneet viimeisiä sadonkorjuutöitä, ja puinnit ovat olleet keskeytyneinä noin puolitoista viikkoa. Eniten on puimatta kevätrapsia ja -rypsiä sekä jonkin verran härkäpapua ja kevätvehnää. Muiden kasvien osalta puinnit on saatu tehtyä lähes valmiiksi. Sade on haitannut myös perunan korjuuta ja viivästyttänyt sokerijuurikkaan noston aloittamista. Lisäksi syyskasvien kylvöjä ei ole voitu tehdä suunnitelluissa määrin.

"Vad behövs maskar till egentligen?" Svaren på barnens nyfikna frågor kommer snart, när masken Önni Möö och hans vän Potatisen ger sig ut på resa till daghem runtom i Finland tillsammans med Kip-besättningen. Ett roligt och lärorikt äventyr på bondgårdar väntar barnen i det glada sällskapet. Önni Möö är förresten den viktigaste arbetaren på gården – den tar hand om jorden. Den är en kraftbank som kryper under marken, alltså en daggmask, och därför huvudpersonen i denna berättelse.

“Mihin matoja muka tarvitaan?” Vastauksia lasten uteliaisiin kysymyksiin on luvassa, kun mato Önni Möö ja hänen ystävänsä Peruna lähtevät yhdessä Kip-miehistön kanssa matkalle Suomen päiväkoteihin. Iloisen joukon seurassa lapsia odottaa hauska ja oppimisentäyteinen seikkailu maatiloilla. Önni Möö on muuten maatilan tärkein työntekijä. Se pitää huolta maasta. Se on maan alla möyrivä voimapankki eli liero ja siksi tämän tarinan päähahmo.

Ilmastoratkaisut maataloudessa ovat agendalla kun maatalousverkostoa kokoontuu Etelä-Pohjanmaalle. Tapaaminen on osa eurooppalaista Climate Farm Demo -hanketta, jonka vuosikokous on Seinäjoella 23-25.9.2025.

Maaseudun puolesta -kunniamaininnan saivat Tuomo Turjansalo Kouvolasta, Reisjärven Kangaskylän Maaseutuseura ry sekä Hirvilahden Kyläkauppa Oy Kuopiosta.

Nyt ensimmäistä kertaa palkittava Vuoden Taste Savo yritys on Kuopion Kauppahalli. Valinta julkistettiin Satoa Kuopio -tapahtuman ja Elonkorjuujuhlien yhteydessä Kuopion kauppatorilla perjantaina 29.8.2025.

Karjalaisen ruoan ja musiikin juhlaa! -maakuntapäivän tapahtumassa nostetaan esille asioita, jotka tekevät Pohjois-Karjalasta ainutlaatuisen. Lauantaina Honkavaaran Perinnepihalla järjestettävässä tapahtumassa esiintyvät Kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä ja KarjalaBrihat sekä kuullaan Parasta Karjalassa -puheenvuoroja. Pohjois- ja eteläkarjalaiset elintarvike- ja matkailualan yritykset esittelevät toimintaansa, myyvät ja maistattavat tuotteitaan. Tarjolla on paikallista ruokaa ja kahvilapalveluja karjalaisten leivonnaisten kera.

Avoimet ovet luomutiloilla Suomen luonnon päivänä 30.8.2025 Etelä-Savossa Koko perheen tapahtumat tiloilla Mikkolan luomutila Sulkavan Leipämäessä ja Leskelä Highland Mäntyharjun Koirakivessä.

Miksi luomua nostetaan esille Suomen luonnon päivänä? Luonnonmukaisen tuotannon menetelmiä ja tuotantosääntöjä noudattava viljelytapa on erittäin tärkeä luonnon hyvinvointia edistävä teko. Luomutuotanto varmistaa vesistöjen pysymistä hyvässä tilassa. Sisävesien pinta-ala on Pohjois-Savossa maakunnan pinta-alasta laskien 18 prosenttia. Luomun vähimmäisvaatimuksena oleva kasvinvuorotus, missä paljon muokkausta vaativat kasvit ja koko kesän muokkaamatta olevat nurmikasvustot vuorottelevat, vähentää rantapeltojen maaeroosiota ja siten vesistökuormitusta. Luomuviljelmillä ei käytetä, eikä siten myöskään pääse vesistöihin, synteettisesti valmistettuja torjunta-aineita, jotka hyvinkin pieninä pitoisuuksina haittaavat vesiekosysteemin toimintaa. Luonnonmukainen tuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta. Luomueläintiloilla eläimet laiduntavat pitkän laidunkauden. Tiloilla on hyvin usein peltolaitumien lisäksi luonnonlaitumia metsissä ja niityillä. Laitumille muodostuu rikas kasvi- ja hyönteisla

Miltä näyttävät peltotyöt 10 vuoden tai peräti 30 vuoden päästä? Peltorobottipäivässä Seinäjoella näemme tulevaisuuden maatalousteknologiaa käytännössä, kun robottitraktori muokkaa peltoa ilman kuljettajaa.

Pitkän hellejakson lämpöstressi on varmasti vaikuttanut alentavasti satotasoon. Suomalaiset viljelykasvit eivät C3-yhteyttäjinä käytännössä hyödy yli 25 asteen lämpötiloista, vaan ne alkavat tuhlaamaan vettä ja energiaa lehtien jäähdytykseen.

Puinnit alkoivat heinäkuun lopulla siemenheinien, syysrypsin ja syysvehnän korjuulla. Elokuun alusta päästiin puimaan myös aikaisia ohria, ruista, hernettä ja kuminaa. Tällä hetkellä puitavasta alasta on korjattu 15 %, ja sadonkorjuussa ollaan keskimääräisessä aikataulussa. Sadot ovat tähän mennessä puiduissa kasvustoissa vaihdelleet paljon. Syysvehnän sadot ovat olleet hyviä, mutta etenkin ohra ja herne kärsivät pahoin kesäkuun runsaista sateista.

29.–30.8. Kuopion kauppatorilla järjestettävässä Satoa Kuopio tapahtumassa heittäydytään tänä vuonna pohjoissavolaisen syömälystin vietäväksi sekä teoriassa että käytännössä ja maistellaan ennakkoluulottomasti myös makuja muista maakunnista!

ProAgria Etelä-Suomen hankesalkun hallinnoija on vaihtunut. Yritysasiantuntijana ja erilaisissa hanke- ja kehitysprojekteissa pitkään ProAgria Etelä-Suomessa työskennellyt Tiina Heinonen luotsaa hankekokonaisuutta 1.6.2025 lähtien.