Turun yliopisto

Uusi tutkimus osoittaa, että hevosen luonne ei riipu pelkästään perimästä, iästä tai rodusta, vaan liittyy systemaattisesti myös siihen, miten hevosta pidetään, ratsastetaan ja hoidetaan. Myös omistajan ja hevosen välisen suhteen laadulla on merkitystä. Tulokset korostavat jokapäiväisten hoitoon ja käsittelyyn liittyvien valintojen merkitystä hevosen luonteelle ja hyvinvoinnille.

Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksen tutkijat ovat kuvanneet kaksi tieteelle aiemmin tuntematonta loispistiäislajia läntisen Amazonian sademetsistä. Uudet lajit kuuluvat hyvin harvinaiseen Brachycyrtinae-alaheimoon, jonka ensimmäinen Suomessa havaittu edustaja löytyi viime vuonna Turun Skanssin biodiversiteettipuistosta.

Turun yliopiston lääketieteen opiskelijat antavat syksyn aikana elvytys- ja sydäniskurikoulutusta Raision, Turun normaalikoulun ja Puolalan yläkoulujen kahdeksannen luokan oppilaille. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan Turun normaalikoulun liikuntahallilla (Annikanpolku 9, 20610 Turku) keskiviikkona 9.9. klo 12 järjestettävää koulutusta – tätä ennen on myös mahdollista haastatella kouluttajia.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus järjestää tiistaina 8. syyskuuta seminaarin, jossa professori emerita Carolyn Webster-Stratton kertoo yli 40 vuotta kestäneestä työstään lasten, vanhempien ja ammattilaisten tukemiseksi sekä Ihmeelliset vuodet -ohjelmaperheen synnystä, tutkimuksesta, kansainvälisestä leviämisestä ja tulevaisuudesta. Ihmeelliset vuodet on yksi maailman laajimmalle levinneistä ja tutkituimmista lasten käytösongelmien ehkäisyyn kehitetyistä menetelmistä, jota on toteutettu Suomessakin yli 20 vuoden ajan.

Kaupunkien liikenteenjakajissa, parkkipaikoilla ja tienpientareilla menestyvät etenkin kasvilajit, joilla on keltaiset tai suuret kukat ja joita pistiäiset pölyttävät.

Erikoistutkija Satu Helske selvittää, miten lastenhoidon jakaminen perheissä on muuttunut, kun isille suunnattuja perhevapaita on lisätty Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Helske on saanut tutkimukseensa 1,5 miljoonan ERC Starting Grant -rahoituksen viideksi vuodeksi.

Turun yliopiston älykkäiden materiaalien kemian tutkimusryhmä kehitti uuden materiaalin, davynen, joka vaihtaa väriä lähi-infrapuna-alueella. Värinvaihdosta ei voi havaita paljaalla silmällä, vaan ainoastaan spektrometrillä tai infrapunaherkällä kameralla. Materiaalia voisi soveltaa esimerkiksi näkymättömänä turvamerkintänä.

Turun yliopiston lukuvuoden 2026–2027 avajaisjuhlaa vietettiin yliopiston päärakennuksessa 1.9.2026. Juhlassa kuultiin rehtori Marjo Kaartisen avajaispuhe, jossa hän käsitteli tieteen ja yliopistojen kohtaamia haasteita, tieteen riippumattomuutta ja vaikuttavuutta sekä luottamusta tieteeseen. Avajaispäivänä jaettiin myös vuoden opettajan ja ohjaajan tunnustukset sekä väitöskirjapalkinnot.

Turun yliopiston demokratiatutkijat toteuttavat tulevana talvena Suomen tähän asti suurimman, suosituksia tuottavan kansalaiskokouksen. Kokous liittyy Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön hankkeeseen, jossa kartoitetaan poikkeuksellisen laajasti Suomen asukkaiden näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta päätöksentekijöiden käyttöön.

Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan valmistaa kiinteän olomuodon polaritonilasereita nestemäisestä liuoksesta. Uudenlaisen valmistusmenetelmän lisäksi tutkijoiden keksintö tarjoaa tehokkaan ja edullisen tavan tutkia polaritonien epälineaarisia vuorovaikutuksia.

Kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -ohjelman vaikutukset näkyvät vuosienkin päästä koulutusvalinnoissa, tuloissa ja työelämään kiinnittymisessä, osoittaa kansainvälinen taloustieteilijöiden tekemä tutkimus. Ohjelmaan osallistuneet hakeutuivat useammin lukioon, valmistuivat todennäköisemmin yliopistosta, ansaitsivat nuorina aikuisina enemmän ja syyllistyvät harvemmin rikoksiin kuin verrokkinsa.

Vuoden 2025 Elias Tillandz -palkinto myönnettiin tutkimukselle, jossa osoitettiin troponiinin pitkän muodon potentiaali sydäninfarktin diagnostiikassa. Palkinto luovutettiin torstaina 27.8.2026 BioCity-symposiumin avajaisseremoniassa.

Liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, vaikka yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Näin esitetään Turun yliopiston kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittamassa uutuuskirjassa. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on palkitsevaa. Yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena.

Theophilus Yaw Alalen väitöskirjassa tutkitaan Suomessa esiintyvien puutiaislajien geneettistä vaihtelua ja risteytymistä, puutiaisvälitteisten virustautien historiaa sekä puutiaisista löytyvien virusten monimuotoisuutta. Tutkimuksessa löydettiin laaja kirjo puutiaisten kantamia viruksia, joista osa vaikuttaa aiemmin tuntemattomilta. Puutiaislajien kantamissa viruksissa havaittiin merkittäviä eroja lajien välillä.

Turun yliopiston biotiedekeskuksen ja Pariisin Gustave Roussy -instituutin tutkijat ovat löytäneet molekyylitason mekanismin, joka ratkaisee, ovatko aggressiivisen suolistosyövän solut oikein- vai nurinpäin niiden levitessä elimistössä. Löydös voi auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurin riski syövän leviämiseen vatsaonteloon. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Ingressi

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan aikuisten uniapneaa voidaan hoitaa myös nielurisaleikkauksella tehokkaasti ja pitkäkestoisesti. Kevyempi osittainen nielurisaleikkaus vaikuttaa olevan myös tehokas hoitomuoto, jonka pitkäaikaistehosta tarvitaan vielä lisätutkimusta.

Luovan kirjoittamisen oppiaineen esseekurssin tekstit kasvoivat itsenäiseksi esseekokoelmaksi. Kevään pilottikurssilla taas kokeiltiin, mitä tapahtuu, kun teksti ei jää paperille. Syntyi ääniteoksia, joissa tekstin rinnalla merkityksiä rakentavat ihmisääni, rytmi, tauot, hiljaisuus ja tehosteet. Teoksia juhlistetaan Turun yliopistolla 26.8.

Lotta Svärdin tyttötyö alkoi sisäpoliittisesti levottomaan aikaan 1930-luvun alussa. Pikkulotat olivat 8–16-vuotiaita tyttöjä, ja he siirtyivät 17-vuotiaina aikuisiin lottiin.

Kansanedustaja Mari Kaunistola (kok.) on valittu Porin yliopistokeskuksen uudeksi johtajaksi. Hän aloittaa perehtymisen tehtävään vuoden 2027 alussa ja ryhtyy hoitamaan tehtävää kokoaikaisesti eduskuntatyön päätyttyä.

Yli yhdeksän tunnin yöunet ja univaikeudet 50 vuoden iässä vähentävät odotettavissa olevien työvuosien määrää noin yhdeksällä kuukaudella, selviää yli 70 000 suomalaista kattaneesta seurantatutkimuksesta.