Turun yliopisto

Maailmalla riittää puhetta asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta ilman yksimielisyyttä sen määritelmästä tai politiikkakeinoista. Turun yliopistossa toteutettu tuore väitöstutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuutta mitataan puutteellisesti ja tulkitaan eri tavoin eri yhteyksissä. Lisäksi usein sivuutetaan kysymyksen paikalliset erot. Kaikki tämä vaikeuttaa sekä ilmiön ymmärtämistä että toimivien ratkaisujen löytämistä.

Kestävien ja energiatehokkaiden teknologioiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta älykkäisiin materiaaleihin, jotka voivat suorittaa useita toimintoja samanaikaisesti. MSc Sachin Kochrekar kehitti väitöstutkimuksessaan materiaaleja, jotka voivat sekä vaihtaa väriä että varastoida sähköenergiaa. Teknologiaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi energiaa varastoivissa ja itsestään tummuvissa älyikkunoissa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Kaikki ultra-prosessoidut elintarvikkeet eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia. Jasmin Raidan väitöstutkimuksen mukaan erityisesti fermentointi voi mahdollisesti lisätä kasvipohjaisten tuotteiden hyödyllisiä yhdisteitä, kun taas voimakas teollinen prosessointi voi vähentää niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten prosessointimenetelmien vaikutuksia kasvipohjaisiin proteiinirikkaisiin elintarvikkeisiin.

Aurinkoenergian varastointiin tarkoitettujen kotiakkujen tuomat säästöt sähkölaskussa eivät riitä kattamaan edes akun investointikustannuksia, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

Tsundue on kansainvälisesti tunnettu ja palkittu tiibetiläinen runoilija, kirjailija ja aktivisti.

Haimasyöpäpotilaiden palliatiivinen hoito aloitetaan Suomessa usein vasta elämän loppuvaiheessa, mikä lisää kuormittavaa sairaalahoitoa. Oikea‑aikaisella palliatiivisella hoidolla voidaan vähentää päivystyskäyntejä, osastohoitojaksoja ja raskaita hoitoja lähellä kuolemaa. Tämä käy ilmi tuoreesta väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin haimasyöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoitoa Suomessa.

Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten akuutin myelooisen leukemian ja myelodysplastisten oireyhtymien solut säilyvät luuytimen suojaavassa ympäristössä. Tutkimuksessa havaittiin, että Clever-1-proteiinia esiintyy puolustussolujen lisäksi myös osassa leukemiasoluja. Löydös avaa uuden näkökulman siihen, miten leukemiasolut voivat hyödyntää immuunijärjestelmän säätelyä, solunsisäistä kuljetusta ja aineenvaihduntaa selviytyäkseen.

Turun yliopiston tuore tutkimus haastaa aiempia tulkintoja Kuusamon Kitkajärveltä 1970-luvulla löydetystä vainajasta. DNA- ja isotooppianalyysien perusteella saamelaiseen kulttuuriperintöön liitetyllä yksilöllä oli geneettinen yhteys nykysaamelaisiin ja hän vietti osan elämästään Suomen ulkopuolella.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan perustettava lahjoitusprofessuuri vahvistaa tiedekunnan EU:n liiketoimintasääntelyn korkeatasoista tutkimusosaamisen keskittymää merkittävällä tavalla.

EU-lainsäädäntö rajoittaa algoritmisten rekrytointijärjestelmien käyttöä, mutta työnhakijoiden suojassa on puutteita, paljastaa tuore väitöstutkimus. Järjestelmien toimintaa voi olla hankala arvioida, ja niitä koskeva EU-lainsäädäntö on hajanaista ja tulkinnanvaraista. Siksi työnantajien on vaikea varmistaa toimintansa lainmukaisuus ja työnhakijoiden on vaikea valvoa oikeuksiensa toteutumista.

Uusi aivokuvantamistutkimus ei löytänyt pitkittyneistä koronataudin oireista kärsivien potilaiden aivoista laaja-alaista aivotulehdusta. Sen sijaan voimakkaimmat long covid-oireet olivat yhteydessä lisääntyneeseen aktivaatioon alueilla, jotka liittyvät mielialaan ja tunteisiin.

Sairaanhoidon chat-vastaanotot paransivat perusterveydenhuollon saatavuutta, mutta eivät merkittävästi vähentäneet läsnäkäyntejä, osoittaa neljän tutkimusorganisaation tuore tutkimus. Chat-vastaanotot kuitenkin vähensivät asiointia muista palveluista, kuten puheluista, konsultaatioista ja hoidon tarpeen arvioinneista. Kokonaisuudessaan chat-vastaanotot lisäsivät perusterveydenhuollon kokonaiskontakteja noin 2,4 prosentilla.

Tuore väestöpohjainen seurantatutkimus osoittaa, että äidinmaidon sokeriyhdisteet ovat keskeisessä roolissa imeväisen suolistomikrobiston kehityksessä, eikä vaikutus rajoitu pelkästään imetysaikaan.

Turun vuoden 1827 suurpalo oli sen kokeneille valtava katastrofi, joka jätti valtaosan kaupunkilaisista kodittomaksi ja sysäsi monia syvään köyhyyteen. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Noora Viljamaa tarkasteli paloon kytkeytyviä lapsiperheköyhyyden kokemuksia ja vaikutuksia 1800-luvun Suomessa.

Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että eturauhassyöpä voi valjastaa kehon normaaleja molekyylitason mekanismeja selviytyäkseen mm. oksidatiivisesta stressistä ja edistääkseen etäpesäkkeiden muodostamista.

European Campus of City Universities (EC2U) -yliopistoallianssin foorumiin osallistuu yli 520 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa, joista paikan päälle Turkuun saapuu yli 460 henkilöä. 18.-21.toukokuuta järjestettävä foorumi on järjestyksessään kymmenes ja sitä isännöi Turun yliopisto. Tapahtuman keskiössä on laadukkaan koulutuksen rooli osana vahvemman Euroopan rakentamista.

Pölyttäjien maailma herää eloon toukokuussa avautuvassa Luonnontieteellisen museon Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä. Näyttelyn rinnalla julkaistaan samanniminen lasten tietokirja, joka johdattaa lukijat pölyttäjien ihmeisiin. Media on tervetullut avajaistilaisuuteen 20.5. Helsingissä.

Uusi tutkimus osoittaa, miten ilmastonmuutos muuttaa luonnonsuojelualueiden hoitoa. Prosessin helpottamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää rahoitusta ja tieteellistä tietoa.

Turun Yliopistosäätiö on myöntänyt kevään 2026 apurahat Turun yliopiston tutkijoille ja tutkimusryhmille. Apurahoja myönnettiin yhteensä 236 ja niiden yhteissumma on 1 618 398 euroa. Suurin osa apurahoista myönnettiin väitöskirjatutkimuksiin.