Turun yliopisto

Ruotsin Karoliininen instituutti palautti Suomeen 82 ihmisen pääkalloa vuonna 2024. Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että osa pääkalloista on peräisin Suomen ulkopuolelta.

Turun yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa osoittaneet, että neutrofiili-valkosoluja on useissa kudoksissa jo alkionkehityksen aikana, ja että ne kykenevät samoihin tehtäviin kuin aikuisten neutrofiilit. Neutrofiilit ovat elimistön puolustussoluja, joiden tehtävä on hakeutua nopeasti tulehdusalueille ja tuhota haitallisia mikrobeja.

Voivatko koneet syrjäyttää ihmisen ja ottaa vallan? Jo 1800-luvun romantikot pohtivat kysymyksiä, jotka hallitsevat nykyistä tekoälykeskustelua. Turun yliopiston erikoistutkijan Asko Nivalan uusi teos tarkastelee, miten koneisiin kohdistuneet pelot myös ruokkivat ajatusta ihmisen kanssa kilpailevasta koneälystä.

Uuden tutkimuksen mukaan hyönteisten ja selkärankaisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat yllättävän monimuotoisia. Hyönteiset ovat monille eläimille paljon muutakin, kuin tärkeä ravinnonlähde.

Turun yliopisto valmistelee pilottihanketta, jossa kehitetään uusia tapoja vahvistaa luonnontieteellistä osaamista ja sujuvoittaa koulutuspolkua eri koulutusasteiden välillä. Hankkeeseen on suunniteltu myös laajaa monitieteistä tutkimuskokonaisuutta.

Turun ja Oulun yliopiston tutkijat vertasivat Ritničohkka-tunturin nykyistä kasvillisuutta vuonna 1990 havaittuun lajistoon. Etenkin monet tunturipaljakalle erityisistä sammalista ja jäkälistä ovat uhattuina, sanoo väitöskirjatutkija Inka Kuusisto.

Käärmeet eivät ole aina olleet jalattomia, vaan ne ovat menettäneet raajansa evoluution myötä. Turun yliopiston professori Laura Elo on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitetään käärmeiden raajattomuuden syitä.

Lappeenrantalainen Lappeen koulu on valittu vuoden 2026 KiVa-kouluksi. Tunnustus myönnetään koululle pitkäjänteisestä, suunnitelmallisesta ja näkyvästä kiusaamisen vastaisesta työstä. KiVa Koulu -ohjelma on Lappeen koulussa kiinteä osa koulun arkea, ja ohjelmaa toteutetaan esimerkillisesti niin kiusaamisen ennaltaehkäisyssä kuin kiusaamistilanteisiin puuttumisessa.

Toimitusjohtaja, KTT Lauri Tuomi on kutsuttu Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan työelämäprofessoriksi 1.10.2026 alkaen. Professuuri on osa-aikainen ja hän jatkaa Kvs-säätiön toimitusjohtajana.

Turun kirjamessuilla keskustellaan sunnuntaina 4.10. suomalaisesta pyhimyskulttuurista sekä Pyhästä Birgitasta. Juontajana toimii Turun yliopiston rehtori, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Mukana keskustelemassa ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund, Sofia Lahti ja Marika Räsänen.

Turun yliopistosta löytyy paljon tutkijoita, joiden asiantuntijuus liittyy tekoälyyn. Tutkijat antavat mielellään haastatteluja omaan asiantuntijuusalueeseensa liittyen.

Juho Aallon tuore oikeustieteen väitöskirja kyseenalaistaa totuttuja kaksinapaisuuteen perustuvia käsityksiä sukupuolesta ja oikeuden subjektista.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa yhdistettiin aiemmin kerättyjä aivokuvia poikkeuksellisen laajaksi aineistoksi dopamiinitoiminnan tarkasteluun. Parkinsonin tauti oli selvästi yhteydessä madaltuneeseen dopamiinitoimintaan, kun taas muissa tarkastelluissa ryhmissä lepotilan reseptoritiheys ei eronnut verrokeista. Lisäksi ikä ja sukupuoli vaikuttivat dopamiinitoimintaan.

Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tilaisuudessa tutkijat tarjoavat tieteen näkökulmia Seili-näytelmän teemoihin.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsuuden perheympäristön vaikutusta keski-iän terveyteen. Vanhempien tupakoinnille altistuminen vaikutti negatiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen sekä kognitiiviseen suoriutumiseen vielä keski-iässä. Lisäksi ainoilla lapsilla oli jo epäedullisempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiili koko elämänkulun ajan.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin hydroloisoidun maitoproteiinin ja kuumakäsitellyn maitohappobakteerivalmisteen potentiaalia varusmiesten terveyden tukemisessa. Maitoproteiinin osoitettiin auttavan varusmiesten vastustuskykyä.

Turun kulttuurielämään vakiintunut tiede- ja taidetapahtuma Aboagora tuo lavalle kolme pääpuhujaa. Timo R. Stewart tarkastelee informaatiosotaa Gazan konfliktin valossa, musiikkitieteen professori Susanna Välimäki avaa, miten säveltäjä Kaija Saariahon viimeinen teos kommunikoi kuolemaa, ja professori Susanne Åkesson kertoo tervapääskyjen mannertenvälisistä muuttomatkoista.

Moraalinen vaurio on yleinen ilmiö sotaveteraanien keskuudessa. Laura Puumala osoittaa väitöstutkimuksessaan, että moraalinen vaurio voi olla seuraus myös moraalisesti oikeista tai ihailtavista teoista.

Tuore tutkimus osoittaa, että Lounais-Suomen rannikon ja sisämaan asukkaiden geneettinen perimä eriytyi varhaiskeskiajan jälkeen Ruotsista suuntautuneen muuttoliikkeen myötä. Samalla tulokset osoittavat, että Suomen alue oli jo viikinkiajalla tiiviisti kytkeytynyt Itämeren kansainvälisiin verkostoihin.

Meriteollisuuden tulevaisuus, vastuullisuus, osaajatarpeet ja uudet yhteistyömahdollisuudet ovat keskiössä Raumalla ja Porissa 16.–17. syyskuuta järjestettävässä Merimerkit-tapahtumassa.