Elinvoimakeskukset

Miten ilmastokestävää metsien hoitoa voidaan vahvistaa vaikkapa opetuksen, neuvonnan ja viestinnän keinoin? Toukokuussa käynnistyvä Juuret tiedossa -hankekokonaisuus pyrkii kehittämään vaikuttavia ja uudenlaisia tapoja välittää tietoa metsää omistaville ja metsissä toimiville. Kun totuttuja toimintatapoja kehitetään, pystytään paremmin tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisäämään hiilensidontaa ja edistämään metsien kasvua.

Elinvoimakeskukset ottavat merkittävän kehitysaskeleen pk‑yrityksille suunnatuissa palveluissa uuden yritysten neuvonta-agentin myötä. Agentti löytyy elinvoimakeskuksen verkkosivuilta ja se on suunnattu erityisesti pk‑yrityksille rahoitusneuvonnan tueksi. Palvelua voi käyttää vapaasti ja sitä kehitetään edelleen käyttäjäpalautteen pohjalta. Tavoitteena on helpottaa yritysten asiointia ja parantaa rahoitustiedon saavutettavuutta tekoäly apurin avulla. Tässä vaiheessa palvelu toimii vain suomen kielellä.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien yhteinen, jo kolmatta kertaa järjestettävä Pohjoisen yhteiset voimat -elinvoima- ja työllisyystapahtuma tuo yhteen alueiden keskeiset kehittäjät rakentamaan pohjoisen Suomen tulevaisuutta Kajaaniin 7.–8.5.2026. Ikääntyvä väestö ja erityisesti kasvukausina useita toimialoja kurittava osaajapula haastavat osallistujat pohtimaan, miten voimme yhteistyöllä vahvistaa työllisyyttä, elinvoimaa ja kilpailukykyä pohjoisessa Suomessa.

Saimaan juoksutus lasketaan maanantaista 4.5. viikkokeskiarvoon 300 m3/s. Juoksutus on ollut yhtä pientä Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön historiassa vain vuosina 2003 ja 2006. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään ehkäisemään matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Juoksutusvähennysten ansiosta Saimaa on tällä hetkellä noin 13 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta ylempänä ja ero kasvaa ennusteen mukaan juhannukseen mennessä noin 25 senttimetriin. Vähennyksistä huolimatta Saimaan vedenkorkeus tulee todennäköisesti jäämään kesällä noin puoli metriä keskimääräistä alemmas. Matalat vedenkorkeudet johtuvat poikkeuksellisen vähäsateisesta ja lämpimästä alkuvuodesta sekä jo pidempään jatkuneesta ylivuotisesta kuivuudesta.

Edelliset kaksi viikkoa ovat olleet valkoposkihanhien muutossa varsin hiljaiset.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta avautui määräaikaiset haut kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.

Huhtikuussa 2026 valmistunut vesihuollon yleissuunnitelma toimii kahden maakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2026-2040. Suunnitelmassa ehdotettavilla toimilla lisätään ylikunnallisen yhteistyön vaiheittaista syventämistä. Ehdotetuille toimille on laadittu alustavat toteutusaikataulut ja kustannusarviot sekä vastuutahot. Suunnitelma sisältää myös erilliset kuntakohtaiset yhteenvedot.

Läntisen Suomen järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskimääräisestä lumimäärästä ja kevättalven sademäärät jäivät vähäisiksi.

Valkoposkihanhien kevätmuutto on tänä vuonna edennyt rauhallisesti ja on nyt ajankohdalle tyypillisessä vaiheessa, vaikka kevät on ollut poikkeuksellisen lämmin.

Finansiering från livskraftscentralen riktas till offentliga aktörer för utveckling av trafikinfrastrukturen samt små och medelstora företag för projekt som främjar dubbla användningsområden. Målet är att stärka uppkomsten av innovationer inom försvarssektorn, produktionens tillväxt och företagens internationalisering samt den militära rörligheten och den nationella försörjningsberedskapen.

Elinvoimakeskuksen rahoitusta suunnataan pk-yrityksille kaksikäyttöisyyttä edistäviin hankkeisiin ja julkisille toimijoille liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tavoitteena on vahvistaa puolustussektorin innovaatioiden syntyä, tuotannon kasvua ja yritysten kansainvälistymistä sekä sotilaallista liikkuvuutta ja kansallista huoltovarmuutta.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on saanut Lupa- ja valvontavirastolta väliaikaisen luvan poiketa Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen säännöstelymääräyksistä vesistöreittiä uhkaavan kuivuuden takia. Myönnetyn poikkeamisluvan mukaisesti Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on ohjeistanut Kissakosken voimalaitoksen omistajaa Suur-Savon Sähköä pienentämään juoksutusta vaiheittain. Voimalaitoksen säännöstelyluvassa edellytettäisiin nykyisessä vesitilanteessa 34 m³/s vähimmäisjuoksutusta, mutta poikkeuslupa mahdollistaa 12 m3/s juoksutuksen 1.6. saakka.

Ennustetun kuivuustilanteen takia Pielisen ja Pielisjoen juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella rajoitetaan 9.4. alkaen 120 m3:iin sekunnissa. Normaalitilanteessa Pielisen vedenkorkeus ja virtaama ovat luonnonmukaiset. Luonnonmukaisesta virtaamasta voidaan poiketa, jos poikkeuksellinen tulva- tai kuivuustilanne uhkaa aiheuttaa suurta haittaa esimerkiksi rantarakenteille tai järven käytölle, kuten vesiliikenteelle, uitolle tai virkistyskäytölle.

Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän kesällä selvästi keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella. Tilanne johtuu vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä. Päijänteen kevään vedenkorkeuden huippu jää ennusteen mukaan noin 30–40 cm keskimääräisestä. Päijänteen vedenkorkeus ja Kymijoen virtaama pysyvät todennäköisesti tavallista pienempinä pitkälle kesään. Järvien vedenkorkeuksien laskua pyritään hillitsemään vähentämällä juoksutuksia myös poikkeuslupien avulla. Säännöstelemättömillä järvillä tarvittaisiin keskimääräistä suuremmat sateet, jotta vedenpinnat nousisivat tavanomaisiin kesäkorkeuksiin.

Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,07. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pelkästään vedenkorkeustilastoa tuijottamalla voisi perustellusti todeta vedenpintojen olevan korkealla. Tosiasiassa tilanne on kuivuuden ja matalien pinnankorkeuksien suuntaan huolestuttava. Lunta oli kuluneena talvena vähän ja maastossa ei enää ole sulamatonta lunta, joka muodostaisi virtaamaa huhtikuussa. Virtaamahuiput ovat lähellä vesistöalueidemme pohjoisillakin latvavesillä. Kaikki isäjuoksutukset ovat kiinni. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä on käsillä ennältysalhainen tulvahuippu. Patojen avaukset ovat pieniä ja vedenpinnat kesäkorkeuksissa. Ilman sateita ei ole tulossa tulvahuippuja. Nilsiän reitillä ja Juojärvessä on niin ikään odotettavissa kuiva kevät. Syvärin säännöstelylupaan on haettu poikkeuslupa, että pintaa ei tarvitse enää alentaa, jotta alkukesän vedenkorkeus saadaan lähemmäs tavanomaista tasoa. Varkauden alapuolella Hauki

Livskraftscentralen i Östra Finland öppnar ansökan för projekt för hantering och minskning av skadliga ämnen i stadsvatten. Sammanlagt cirka 1 miljon euro i understöd kan sökas nationellt. Ansökningstiden är 1.4.–15.6.2026 och understöd kan sökas av kommuner, samkommuner och bolag som ägs av dem, andra kommunägda aktörer, föreningar, företag och andra sammanslutningar. Understöd kan inte beviljas privatpersoner eller statliga ämbetsverk eller inrättningar.

Itä-Suomen elinvoimakeskus avaa haun kaupunkivesien haitta-aineiden hallinnan ja vähentämisen hankkeille. Avustusta on haettavissa yhteensä noin 1 miljoona euroa valtakunnallisesti. Hakuaika on 1.4.–15.6.2026, ja avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja niiden omistamat yhtiöt, muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille eikä valtion virastoille tai laitoksille.

UPM-Kymmene Oyj ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat sopineet Valkeakosken voimalaitoksen juoksutuksen rajoittamisesta 31.3. alkaen Mallasveden, Längelmäveden, Hauhon reitin ja näihin liittyvien järvien vedenkorkeuksien liiallisen alenemisen estämiseksi.

Jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat uhanneet asuinrakennuksia useissa paikoissa Kiiminkijoen rannoilla. Jääpatoriski Oulun pohjoispuolella jatkuu loppuviikon aikana, koska lämmennyt sää nostaa Kiiminkijoen, Iijoen ja Kuivajoen vedenpintoja. Virtaamahuiput jäävät ennusteiden mukaan pääosin keskimääräistä pienemmiksi. Lapin elinvoimakeskus muistuttaa jokivarsien asukkaita omatoimisen varautumisen ja suojautumisen tärkeydestä. Ohjeet kiinteistön suojaamiseen tulvalta löytyvät tiedotteen lopusta.

Haut on suunnattu pk-yrityksille sekä yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen: Pohjois-Pohjanmaa: Kasvun kiitorata I Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksille 30.3.–8.5.2026 Lappi: Lapin ympärivuotista matkailua edistävä JTF-haku 30.3.–31.5.2026 Kainuu: Toimintaympäristön kehittämisavustuksen hankehaku Kainuussa 30.3.–29.5.2026