Elinvoimakeskukset

Kipsiä on levitetty kuluneen viiden vuoden aikana jo 84 000 peltohehtaarille. Levitysten ansiosta fosforia arvioidaan jäävän huuhtoutumatta yhteensä 117 tonnia, mikä vastaa noin 5 571:tä 700 kg:n lannoitesäkillistä kasvien käyttöön peltomaahan jäävää ravinnetta. Pitkän aikavälin vaikutuksena tämä tarkoittaa arviolta 163 000 kilogrammaa vähemmän fosforikuormitusta vuoden 2030 loppuun mennessä Itämereen.

Merivesi on tällä hetkellä poikkeuksellisen matalalla ja se aiheuttaa ongelmia sekä maantielauttaliikenteelle että yhteysalusliikenteelle. Mikäli vedenkorkeus laskee entisestään, tilanne vaikeutuu entisestään. Myös kireä jäätilanne vaikeuttaa yhteysalusliikennettä osalla reiteistä. Kaikilla reiteillä ja lauttapaikoilla liikennöidään, mutta liikenteessä voi olla muutoksia tai häiriöitä. Ajantasaiset liikennetiedot löytyvät palveluntuottajien verkkosivuilta. Myös Fintrafficin liikennetilannepalvelusta löytyy tiedot liikenteen häiriöistä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) ESR-tyyppisten toimien haku kohdistuu Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa toimintalinjan 7 erityistavoitteeseen 7.1 Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus avaa ensimmäiset vuoden 2026 yrityksen kehittämisavustusten haut Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus on avannut Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF-rahasto) hankehaun turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyville hankkeille.

Yrityksen kehittämisavustuksia koskevat ensimmäiset haut käynnistyvät helmikuussa Pohjois-Suomessa. Rahoitus on suunnattu erityisesti Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun kärkitoimialojen pk-yrityksille, jotka hakevat kasvua ja kansainvälistymistä merkittävien kehittämishankkeiden avulla.

Pohjois-Suomen ESR+-hankehaku Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman toimintalinjasta 4 erityistavoitteesta 4.1. Polkuja töihin on avoinna 26.1.–26.3.2026. Haku kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueille.

Hyydetulvien vaara on toistaiseksi hellittänyt lauhtuneen sään myötä. Mikäli pakkanen taas kiristyy, voi hyydettä alkaa muodostua vielä uudelleen. Kun koskipaikkoihin saadaan suojaava jääkansi, kovatkaan pakkaset eivät aiheuta hyydetulvia samassa laajuudessa.

Kanta-Hämeen maakunnan alueen yhteinen vesihuoltosuunnitelma vuoteen 2040 on juuri valmistunut. Se on laadittu alueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa ehdotetaan monia konkreettisia toimenpiteitä vedenhankinnan toimintavarmuuden sekä jätevesien ja hulevesien ohjaamisen ja käsittelyn kehittämiseksi. Kanta-Hämeessä vesihuoltopalveluja tarjoaa lähes 40 vesihuoltolaitosta. Palvelujen ja lakisääteisistä velvoitteista selviytymisen varmistamiseksi suunnitelmassa ehdotetaan yhteistyön lisäämistä alueen kunnissa, Kanta-Hämeen maakunnassa ja lähimaakuntien kanssa.

Vuoden 2026 määrärahojen hakuaika on 15.1.-16.2.2026.

År 2026 är ansökningstiden 15.1–16.2.2026.

Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

Lempäälän Kuokkalankoskella on haastavin hyydetilanne yli 15 vuoteen. Myös muualla jään kertyminen voi aiheuttaa haasteita lähipäivinä. Sen sijaan Kokemäenjoella jääkannen muodostaminen on onnistunut.

ELY-keskusten toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa ja uudet elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2026. Suurin osa ELY-keskusten tehtävistä siirtyy elinvoimakeskuksille. Löydät jatkossa tietoa elinvoimakeskuksista osoitteesta www.elinvoimakeskus.fi.