Elinvoimakeskukset

Viime viikon puolivälissä alkoi viimeinen isompi valkoposkihanhien tyhjennys etenkin Pohjois-Karjalan pelloilta ja järviltä, mutta myös ainakin Virosta.

Yritysten tukemiseen varattuja määrärahoja on edelleen käytettävissä, minkä vuoksi elinvoimakeskus jatkaa EAKR-rahoitteisen yrityksen kehittämisavustuksen hakuaikaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa 31.12.2026 saakka.

Liikenteen asiakaspalvelu palvelee koko kesän kaikkina arkipäivinä. Kesäajan palveluajat ovat voimassa 8.6.–21.8.2026. Puhelinpalvelu palvelee kesän aikana maanantaista perjantaihin klo 9–11 ja 13–15, mutta tavoitat meidät myös Palauteväylän, sähköpostin ja chatin kautta.

Itä-Suomen elinvoimakeskus myönsi kalastonhoitomaksuista kertyneistä varoista noin 2,53 miljoonaa euroa avustuksina ja korvauksina Järvi-Suomen alueelle.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tavoitteena on kehittää saaristoliikennettä ja siirtyä ympäristöystävällisempään liikennöintiin. Viime vuosina onkin sähköistetty lauttakalustoa useilla lauttapaikoilla. Nyt myös yhteysalusliikenteessä uudet pitkäkestoiset sopimukset mahdollistavat kaluston uudistumisen ja sähköistämisen. Sipoon reitille saadaan keväällä 2027 ja Porvoon reitille syksyllä 2027 ensimmäiset sähköllä toimivat ja päästöttömät yhteysalukset avovesikaudelle.

Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelypadon kunnostusurakka on käynnistynyt toukokuun puolivälissä ohitusuoman rakentamisella. Sen kautta vedet ohjataan säännöstelypadon ohi kunnostuksen ajan. Kunnostustyön valmistuttua ohitusuoma muotoillaan kalatieksi. Ohitusuoma säätää myös järvestä lähtevän veden määrää vesitilanteen mukaan ja vähentää osaltaan säännöstelytarvetta.

Viimeisen viikon aikana tapahtui valkoposkihanhimuutossa paljon, mutta Pohjois-Karjalassa on edelleen paljon valkoposkihanhia ruokailemassa ja lepäilemässä ennen kevään viimeistä taivaltaan pesimäalueilleen.

Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä vedenkorkeudet ovat paikoin mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Virtaama Kokemäenjoessa on ollut tavanomaista vähäisempi koko kevään. Tarvitaan runsaita sateita, jottei kuivuudesta muodostu suurempaa haittaa kesän aikana.

Lapuanjoella on käynnistynyt tutkimus, jolla selvitetään lohikalojen vaelluspoikasten vaelluskäyttäytymistä ja reitinvalintaa sekä kuolleisuutta alasvaelluksen aikana Lapuan ja meren välisellä jokiosuudella. Tutkimuksen tulosten perusteella pyritään arvioimaan edellytyksiä merivaelteisten lohi- ja taimenkantojen palauttamiselle, mahdollisten palauttamista tukevien toimenpiteiden tarpeellisuutta sekä Stadsforsin voimalaitoksen kalataloudellisten velvoitteiden muuttamistarpeita. Uhan vaelluspoikasille saattavat muodostaa lähinnä petokalojen saalistus, voimalaitoksen turbiinit ja heikko vedenlaatu.

Reilun viikon takaisen rynnistyksen jälkeen ei valkoposkihanhia ole juuri muuttanut.

Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen yhteisen vesihuoltosuunnitelman laadinnassa on kevään aikana kuultu kuntia ja vesihuoltolaitoksia vesihuollon nykytilanteen muodostamiseksi sekä alueen vesihuollon tulevaisuuden ennusteiden ja tavoitteiden määrittämiseksi. Suunnittelualue käsittää yhteensä 17 kunnan ja yli 30 laitoksen sekä vajaan 114 000 asukkaan kokonaisuuden. Alueella kunnilla ja laitoksilla on pitkä perinne ylikunnallisesta vesihuoltoyhteistyöstä.

Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen haku on käynnissä ajalla 28.4.–9.6.2026, tuki nousi vuoden 2026 alusta 28 euroon pesältä. Korotus vahvistaa mehiläistarhauksen toimintaedellytyksiä ja pölytyksen turvaamista Suomessa.

Ansökan om stöd för biodling enligt antalet bisamhällen pågår under perioden 28.4–9.6.2026. Stödet höjdes från början av 2026 till 28 euro per bisamhälle. Höjningen stärker verksamhetsförutsättningarna för biodlingen och tryggandet av pollineringen i Finland.

Ennusteiden mukaisesti valkoposkihanhien muutto alkoi toden teolla vappuna.

Miten ilmastokestävää metsien hoitoa voidaan vahvistaa vaikkapa opetuksen, neuvonnan ja viestinnän keinoin? Toukokuussa käynnistyvä Juuret tiedossa -hankekokonaisuus pyrkii kehittämään vaikuttavia ja uudenlaisia tapoja välittää tietoa metsää omistaville ja metsissä toimiville. Kun totuttuja toimintatapoja kehitetään, pystytään paremmin tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisäämään hiilensidontaa ja edistämään metsien kasvua.

Elinvoimakeskukset ottavat merkittävän kehitysaskeleen pk‑yrityksille suunnatuissa palveluissa uuden yritysten neuvonta-agentin myötä. Agentti löytyy elinvoimakeskuksen verkkosivuilta ja se on suunnattu erityisesti pk‑yrityksille rahoitusneuvonnan tueksi. Palvelua voi käyttää vapaasti ja sitä kehitetään edelleen käyttäjäpalautteen pohjalta. Tavoitteena on helpottaa yritysten asiointia ja parantaa rahoitustiedon saavutettavuutta tekoäly apurin avulla. Tässä vaiheessa palvelu toimii vain suomen kielellä.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien yhteinen, jo kolmatta kertaa järjestettävä Pohjoisen yhteiset voimat -elinvoima- ja työllisyystapahtuma tuo yhteen alueiden keskeiset kehittäjät rakentamaan pohjoisen Suomen tulevaisuutta Kajaaniin 7.–8.5.2026. Ikääntyvä väestö ja erityisesti kasvukausina useita toimialoja kurittava osaajapula haastavat osallistujat pohtimaan, miten voimme yhteistyöllä vahvistaa työllisyyttä, elinvoimaa ja kilpailukykyä pohjoisessa Suomessa.

Saimaan juoksutus lasketaan maanantaista 4.5. viikkokeskiarvoon 300 m3/s. Juoksutus on ollut yhtä pientä Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön historiassa vain vuosina 2003 ja 2006. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään ehkäisemään matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Juoksutusvähennysten ansiosta Saimaa on tällä hetkellä noin 13 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta ylempänä ja ero kasvaa ennusteen mukaan juhannukseen mennessä noin 25 senttimetriin. Vähennyksistä huolimatta Saimaan vedenkorkeus tulee todennäköisesti jäämään kesällä noin puoli metriä keskimääräistä alemmas. Matalat vedenkorkeudet johtuvat poikkeuksellisen vähäsateisesta ja lämpimästä alkuvuodesta sekä jo pidempään jatkuneesta ylivuotisesta kuivuudesta.

Edelliset kaksi viikkoa ovat olleet valkoposkihanhien muutossa varsin hiljaiset.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta avautui määräaikaiset haut kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.