Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueelle laaditaan uusi liikenneturvallisuussuunnitelma, joka ohjaa alueen liikenneturvallisuustyötä tulevina vuosina. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta on ajankohtaista aluehallinnon uudistuksen sekä päivittyvän valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian vuoksi. Uudella suunnitelmalla varmistetaan ajantasainen liikenneturvallisuuden tilannekuva sekä yhtenäiset tavoitteet ja toimenpiteet koko alueelle. Suunnitelmatyö on käynnistynyt toukokuussa ja valmistuu keväällä 2027.

Valtioneuvosto on myöntänyt äkillisen rakennemuutoksen takia 10.6.2026 tekemällään päätöksellä 400 000 euroa erillisrahoitusta Päijät-Hämeen alueelle. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt jakaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) yritystukirahoitusta Päijät-Hämeeseen 1,25 miljoonaa euroa yritysten investointi- ja kasvuedellytysten vahvistamiseen uusien työpaikkojen luomiseksi.

Suomen ympäristökeskuksen 10.6.2026 julkaisemien alueellisten päästötietojen mukaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2 % vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat päästösektorit olivat tieliikenne (33,3 %), maatalous (17,4 %) ja kaukolämpö (9 %). Eniten ilmastopäästöt vähenivät energiasektorilla. Kokonaispäästöt ovat laskeneet Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella vuodesta 2005 yhteensä 45 %. Päästöjen vähenemisessä näkyy energiantuotannon siirtymä pois fossiilisista polttoaineista.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen v. 2026 katsaus kokoaa yhteen tienpidon ja liikenteen keskeiset toimenpiteet Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Vuonna 2026 tienpidon painopiste on olemassa olevan tieverkon kunnossa eli päällystyksissä, siltojen korjauksissa ja päivittäisessä hoidossa.

Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maaseudun kehittämishankkeisiin haettiin elinvoimakeskuksesta rahoitusta poikkeuksellisen paljon kevään valintajaksolla. Myös maaseudun yritystukien kysyntä on alueella vilkastumaan päin, mutta mahdollisuuksia tukea yrityksiä ja elinvoimaa olisi vielä nykyistä enemmänkin.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen elinkeinot ja osaaminen -osaston osastopäälliköksi on nimitetty hallintotieteiden maisteri Vesa Jouppila, liikenneosaston osastopäälliköksi diplomi-insinööri Kari Halme, maaseutu- ja ympäristöosaston osastopäälliköksi maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jyrki Pitkänen ja vesitalousosaston osastopäälliköksi diplomi-insinööri Visa Niittyniemi. Osastopäälliköt aloittavat tehtävissään 1.6.2026.

Työttömyys on kasvanut kaikissa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnissa (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme) suurin piirtein samaa tahtia kuin valtakunnallisesti. Työttömyysasteet ovat kuitenkin selvästi koko maata korkeampia.

Lahden kehätiellä sijaitsevat Liipolan ja Patomäen tunnelit suljetaan tunneleiden huolto- ja korjaustöitä varten.

Väylävirasto on teettänyt vuosittaisen tutkimuksen tienkäyttäjien tyytyväisyydestä maanteiden talvihoitoon. Kaakkois-Suomessa tienkäyttäjien tyytyväisyys on parantunut, ja erityisesti raskaan liikenteen mielestä. Yksittäisten urakoiden kohdalla yllettiin jopa kärkisijoille.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella eli Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä on EU:n maaseuturahoituksen yritys- ja hanketukia haettavissa tälle vuodelle yli 8 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin on varattu vähintään 387 500 euroa. Lisäksi alueen Leader-ryhmien myöntövaltuus kuluvalle vuodelle on lähes kaksi miljoonaa euroa.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen maakuntien (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme) kehitysnäkymiä leimaa keväällä 2026 kaksijakoisuus: työttömyys on kasvanut ja rakennemuutos rasittaa työmarkkinoita, mutta samaan aikaan mittavat investoinnit ja vahvistuva osaamispohja luovat edellytyksiä alueiden elinvoiman uudistumiselle ja tulevalle kasvulle. Arviot perustuvat tänään (6.5.) julkaistuun Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026-katsaukseen, joka kokoaa maakunnittain aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta sekä lähiajan näkymistä.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus käsittelee yksityisteiden perusparantamishakemuksia Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella. Tiekunnat voivat hakea harkinnanvaraista valtionavustusta yksityisteiden parantamiseen sekä erityiskohteiden, kuten lossien ja talviteiden, ylläpitoon ja kunnostamiseen.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on tänään 27.4.2026 antanut neuvotteluesityksen henkilöstöjärjestöille yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toiminnan sopeuttamistarve voi edellyttää toimintamenoilla palkatun henkilöstömäärän vähentämistä enintään 32 henkilötyövuodella.

Lahden kehätiellä sijaitsevat Liipolan ja Patomäen tunnelit suljetaan kolmeksi yöksi tunneleiden määräaikaistarkastusta varten.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli maaliskuun lopussa 32 918 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 7 895 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 508 ja Päijät-Hämeessä 14 515 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 741, Kymenlaaksossa 911 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 1 137 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,2 %, Kymenlaaksossa 14,9 % ja Päijät-Hämeessä 15,6 %. Uusia avoimia työpaikkoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella ilmoitettiin maaliskuun aikana 1 876 kappaletta. Nuorten työttömyys kasvoi suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys kaikissa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnissa.

Vuoden 2026 tammi-maaliskuussa 35 eri yritystä ja 28 kehittämishanketta sai EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä yli 560 000 euroa ja kehittämishankkeisiin 1,2 miljoonaa euroa.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus korjaa siltoja Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa, Parikkalassa ja Taipalsaarella. Sopimukset kahdesta siltaurakasta allekirjoitettiin viikolla 16.

Liipolan ja Patomäen tunnelit suljetaan 26. – 30.4.2026 kello 21.00–06.00 välisiksi ajoiksi tunneleiden pesujen ja huoltotöiden takia.

Viikolla 15 alkavat korjaustyöt kestävät elokuun loppuun asti, ja ne aiheuttavat haittaa liikenteelle. Sillalle asetetaan painorajoitus erikoiskuljetuksille viikoilla 20-23.

Päällystystyöt Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä alkavat toukokuun alussa sääolosuhteiden salliessa. Tänä kesänä asfaltointitöitä alueella suorittaa Peab Industri Oy, Asfalttikallio Oy ja GRK Suomi Oy. Tiemerkintöjen tekemisestä vastaa Road Marking Solutions Oy Finland.