Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Viikolla 15 alkavat korjaustyöt kestävät elokuun loppuun asti, ja ne aiheuttavat haittaa liikenteelle. Sillalle asetetaan painorajoitus erikoiskuljetuksille viikoilla 20-23.

Päällystystyöt Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä alkavat toukokuun alussa sääolosuhteiden salliessa. Tänä kesänä asfaltointitöitä alueella suorittaa Peab Industri Oy, Asfalttikallio Oy ja GRK Suomi Oy. Tiemerkintöjen tekemisestä vastaa Road Marking Solutions Oy Finland.

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poisto aloitetaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä keskiviikkona 1.4.2026.

Valtatiellä 7/E18 Haminan ohikulkutiellä sijaitseva Husulan tunneli suljetaan tilapäisesti tunnelijärjestelmän pesu- ja huoltotöiden ajaksi ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille.

Puuston poisto liittyy Tehtaantien (mt 14928) yhteyteen tulevan uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamiseen.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli helmikuun lopussa 33 581 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 8 072 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 681 ja Päijät-Hämeessä 14 828 henkilöä.

Kiertotie otetaan käyttöön 30.3. klo 12.00, ja tie avataan liikenteelle viimeistään 2.4.2026 klo 18.00.

Teiden kelirikkokausi on alkanut tai on pian alkamassa Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Etelä-Suomessa kelirikosta odotetaan keskimääräistä tänä vuonna.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus avasi 13.3.2026 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitushaun, jonka tavoitteena on parantaa maakuntien elinvoimaa ja yritysten kilpailukykyä. Rahoitusta on käytettävissä tänä vuonna 9,5 miljoonaa euroa. Rahoitus on osa Itäisen Suomen ohjelmaa, joka vahvistaa alueen talouskasvua, investointeja, osaamista ja työvoiman saatavuutta. Ohjelma tukee myös koko Suomen huoltovarmuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme) rakentaa nyt jotakin, mitä ei ole aikaisemmin tehty tällä laajuudella: alueellisen työelämän kehittämisen verkoston, joka kokoaa yhteen yritykset, työelämätoimijat, TKI-organisaatiot, koulutuksen tarjoajat, hyvinvointialueet, viranomaiset ja kuntien elinkeinotoimijat.

METSO-ohjelmassa suojeltiin metsiä 152 hehtaaria ja HELMI-ohjelmassa soita 127 hehtaaria.

Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,02. Taso on 1 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pinta on laskenut vuodenvaihteesta 26 cm. Lisäjuoksutukset on lopetettu 6 viikkoa sitten. Kaiken kaikkiaan vesistöissä havaittavat pinnankorkeudet ovat yleisesti varsin tavallisia. Maastossa tällä hetkellä olevan lumimäärän perusteella ei tule suuria tulvia, mutta olosuhde saattaa muuttua ennen kesää. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä on palattu normaaliin talvitilanteeseen. Patojen avaukset ovat pieniä ja vedenpinnat ajankohtaan nähden matalahkoja. Lähipäiviksi odotettava lämmin sää ei heti välittömästi pakota suurempiin juoksutuksiin. Nilsiän reitillä ja Juojärvessä on niin ikään tavanomainen vesitilanne. Säännöstelylupien luparajoihin on reilusti pelivaraa kaikissa järvissä. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 41 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 75.75. Haukivede

Vuoden 2026 loppuun valmistuva vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma toimii Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2027–2040.

Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta on valittu 13 kunnostusaluetta, joille kohdennetaan lähivuosina mahdollisimman kattavasti ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia. Sopivia kohteita etsitään myös yksityismailta.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli tammikuun lopussa 33 218 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 7 994 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 568 ja Päijät-Hämeessä 14 656 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 782, Kymenlaaksossa 1 038 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 1 303 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15,1 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,4 %, Kymenlaaksossa 15,0 % ja Päijät-Hämeessä 15,7 %. Uusia avoimia työpaikkoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella ilmoitettiin tammikuun aikana 2517.

Tammikuussa kuukauden keskilämpötila Pohjois-Karjalassa oli noin neljä astetta keskimääräistä kylmempi. Pielisellä vedenkorkeus oli lähes keskimääräisissä lukemissa ja Orivesi-Pyhäselällä vedenkorkeus oli ajankohdan keskiarvon alapuolella. Muutoin vedenkorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta on pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 27 cm vähemmän.

Nuorten kiinnostus maatalousyrittäjyyteen näkyy Kaakkois‑Suomessa.

Vuoden 2025 loka-joulukuussa 35 eri yritystä ja 38 kehittämishanketta sai EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (nyk. elinvoimakeskus) ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä noin 340 000 euroa, kehittämishankkeisiin yli 2,5 miljoonaa euroa.

Työt uudessa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa ovat päässeet hyvään vauhtiin. Vaikka valtionhallinnon vuodenvaihteen uudistus toi paljon muutoksia organisaatioihin ja niiden henkilöstöön, pystyttiin palvelujen jatkuvuudesta huolehtimaan vuodenvaihteen yli.

Valtioneuvosto on myöntänyt äkillisestä rakennemuutoksesta johtuen 29.1.2026 tekemällään päätöksellä 750.000 euroa erillisrahoitusta Etelä-Karjalan alueelle.