Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen maakuntien (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme) kehitysnäkymiä leimaa keväällä 2026 kaksijakoisuus: työttömyys on kasvanut ja rakennemuutos rasittaa työmarkkinoita, mutta samaan aikaan mittavat investoinnit ja vahvistuva osaamispohja luovat edellytyksiä alueiden elinvoiman uudistumiselle ja tulevalle kasvulle. Arviot perustuvat tänään (6.5.) julkaistuun Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026-katsaukseen, joka kokoaa maakunnittain aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta sekä lähiajan näkymistä.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus käsittelee yksityisteiden perusparantamishakemuksia Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella. Tiekunnat voivat hakea harkinnanvaraista valtionavustusta yksityisteiden parantamiseen sekä erityiskohteiden, kuten lossien ja talviteiden, ylläpitoon ja kunnostamiseen.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on tänään 27.4.2026 antanut neuvotteluesityksen henkilöstöjärjestöille yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toiminnan sopeuttamistarve voi edellyttää toimintamenoilla palkatun henkilöstömäärän vähentämistä enintään 32 henkilötyövuodella.

Lahden kehätiellä sijaitsevat Liipolan ja Patomäen tunnelit suljetaan kolmeksi yöksi tunneleiden määräaikaistarkastusta varten.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli maaliskuun lopussa 32 918 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 7 895 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 508 ja Päijät-Hämeessä 14 515 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 741, Kymenlaaksossa 911 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 1 137 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,2 %, Kymenlaaksossa 14,9 % ja Päijät-Hämeessä 15,6 %. Uusia avoimia työpaikkoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella ilmoitettiin maaliskuun aikana 1 876 kappaletta. Nuorten työttömyys kasvoi suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys kaikissa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnissa.

Vuoden 2026 tammi-maaliskuussa 35 eri yritystä ja 28 kehittämishanketta sai EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä yli 560 000 euroa ja kehittämishankkeisiin 1,2 miljoonaa euroa.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus korjaa siltoja Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa, Parikkalassa ja Taipalsaarella. Sopimukset kahdesta siltaurakasta allekirjoitettiin viikolla 16.

Liipolan ja Patomäen tunnelit suljetaan 26. – 30.4.2026 kello 21.00–06.00 välisiksi ajoiksi tunneleiden pesujen ja huoltotöiden takia.

Viikolla 15 alkavat korjaustyöt kestävät elokuun loppuun asti, ja ne aiheuttavat haittaa liikenteelle. Sillalle asetetaan painorajoitus erikoiskuljetuksille viikoilla 20-23.

Päällystystyöt Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä alkavat toukokuun alussa sääolosuhteiden salliessa. Tänä kesänä asfaltointitöitä alueella suorittaa Peab Industri Oy, Asfalttikallio Oy ja GRK Suomi Oy. Tiemerkintöjen tekemisestä vastaa Road Marking Solutions Oy Finland.

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poisto aloitetaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä keskiviikkona 1.4.2026.

Valtatiellä 7/E18 Haminan ohikulkutiellä sijaitseva Husulan tunneli suljetaan tilapäisesti tunnelijärjestelmän pesu- ja huoltotöiden ajaksi ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille.

Puuston poisto liittyy Tehtaantien (mt 14928) yhteyteen tulevan uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamiseen.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli helmikuun lopussa 33 581 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 8 072 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 681 ja Päijät-Hämeessä 14 828 henkilöä.

Kiertotie otetaan käyttöön 30.3. klo 12.00, ja tie avataan liikenteelle viimeistään 2.4.2026 klo 18.00.

Teiden kelirikkokausi on alkanut tai on pian alkamassa Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Etelä-Suomessa kelirikosta odotetaan keskimääräistä tänä vuonna.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus avasi 13.3.2026 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitushaun, jonka tavoitteena on parantaa maakuntien elinvoimaa ja yritysten kilpailukykyä. Rahoitusta on käytettävissä tänä vuonna 9,5 miljoonaa euroa. Rahoitus on osa Itäisen Suomen ohjelmaa, joka vahvistaa alueen talouskasvua, investointeja, osaamista ja työvoiman saatavuutta. Ohjelma tukee myös koko Suomen huoltovarmuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme) rakentaa nyt jotakin, mitä ei ole aikaisemmin tehty tällä laajuudella: alueellisen työelämän kehittämisen verkoston, joka kokoaa yhteen yritykset, työelämätoimijat, TKI-organisaatiot, koulutuksen tarjoajat, hyvinvointialueet, viranomaiset ja kuntien elinkeinotoimijat.

METSO-ohjelmassa suojeltiin metsiä 152 hehtaaria ja HELMI-ohjelmassa soita 127 hehtaaria.

Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,02. Taso on 1 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pinta on laskenut vuodenvaihteesta 26 cm. Lisäjuoksutukset on lopetettu 6 viikkoa sitten. Kaiken kaikkiaan vesistöissä havaittavat pinnankorkeudet ovat yleisesti varsin tavallisia. Maastossa tällä hetkellä olevan lumimäärän perusteella ei tule suuria tulvia, mutta olosuhde saattaa muuttua ennen kesää. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä on palattu normaaliin talvitilanteeseen. Patojen avaukset ovat pieniä ja vedenpinnat ajankohtaan nähden matalahkoja. Lähipäiviksi odotettava lämmin sää ei heti välittömästi pakota suurempiin juoksutuksiin. Nilsiän reitillä ja Juojärvessä on niin ikään tavanomainen vesitilanne. Säännöstelylupien luparajoihin on reilusti pelivaraa kaikissa järvissä. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 41 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 75.75. Haukivede