Keski-Suomen elinvoimakeskus

Kivijärven keskustassa ja sen välittömässä ympäristössä kantatiellä 58 käynnistyy tievalaistuksen laaja kunnostustyö kesäkuun alkupuolella. Työt valmistuvat arviolta marraskuuhun mennessä.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon on kasvanut selvästi Keski-Suomessa. Väyläviraston teettämä talven 2025–2026 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus osoittaa, että talvihoito on alueella kokonaisuutena onnistunut edellisvuotta paremmin, erityisesti pääteillä.

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosaston päälliköksi on nimitetty diplomi-insinööri Miia Asikainen ajalle 8.6.2026-31.5.2031. Asikainen siirtyy Keski-Suomen elinvoimakeskukseen Tullin materiaalitoimintojen johtajan tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut johto- ja päällikkötehtävissä mm. Väylävirastossa, UPM:llä ja Rakentamisen Laatu RALA ry:ssä.

Vapaaehtoiseen metsiensuojeluun keskittyvä METSO-ohjelma jatkuu Keski-Suomessa. Uusi ohjelmakausi kattaa vuodet 2026–2040. Rahoitusta pysyvään metsiensuojeluun on tänä vuonna käytettävissä valtakunnallisesti noin 18 miljoonaa euroa ja Keski-Suomessa 1,5 miljoonaa euroa. METSO-ohjelmassa metsänomistajalle maksetaan korvaus pysyvästä suojelusta tai kiinteistökaupan kautta.

Keski-Suomen alueellisten kehitysnäkymien mukaan maailmantalouden epävarmuus ja heikentynyt kysyntä haastavat Keski-Suomen yrityksiä, mutta suhdannenäkymät ovat parantuneet viime vuodesta. Asuntorakentaminen ja investoinnit ovat yhä matalalla. Lisäksi osa yrityksistä kokee, että rahoituksen ehdot jarruttavat kasvua. Samalla kuitenkin maakunnassa käynnissä olevat mittavat investoinnit metsäbiotaloudessa, puolustus- ja turvallisuusalalla sekä teknologia- ja energiasektorilla luovat vahvan pohjan pidemmän aikavälin kasvulle ja elinvoimalle.

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen toinen osastopäällikkö on valittu. Elinkeino-osaston päällikkönä toimii 1.6.2026-31.5.2031 Caius Forsberg (LiTM). Forsberg on hoitanut alkuvuoden ajan elinkeino-osaston päällikön väliaikaista tehtävää.

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen kunnossapitämien maanteiden päällystystyöt ovat alkamassa ensimmäisten kohteiden osalta toukokuun alkupuolella. Kevään aikana on kilpailutettu kolme päällystysurakkaa. Päällystysurakoiden lisäksi käynnissä on monivuotinen päällysteiden paikkausurakka, jossa toteutetaan pieniä päällystyskohteita sekä eri paikkausmenetelmiä.

Jyväskylän Ahonlaidassa valtateiden 4 ja 9 solmukohdassa vaihdetaan tien alittava rumpu. Työt käynnistyvät maanantaina 11. toukokuuta. Kesto on arviolta kolme viikkoa.

Keski-Suomen elinvoimakeskus on antanut neuvotteluesityksen henkilöstöjärjestöille yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Keski-Suomen elinvoimakeskuksen toiminnan sopeuttamistarve voi edellyttää toimintamenoilla palkatun henkilöstömäärän vähentämistä enintään 17 henkilötyövuodella.

Valtatiet 4 ja 9 ovat Keski-Suomea halkovia pääväyliä, joten ne saavat ison huomion myös maantieverkon hoidossa ja kehittämisessä. Vuonna 2026 Keski-Suomen perusväylänpidon rahoitus on 47 miljoonaa euroa. Vuosina 2027–2029 rahoitus kuitenkin pienenee selvästi. Korkean kustannustason vuoksi tämä tarkoittaa myös korjausten tiukempaa priorisointia. Päällystetyn maantieverkon korjauksiin on käytettävissä noin 16,2 miljoonaa euroa vuonna 2026. Tavoitteena on päällystää yhteensä 130–140 kilometriä maanteitä sekä noin 5 kilometriä kävely- ja pyöräteitä.

Vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneen Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ensimmäinen osastopäällikkö on valittu. Maaseutu- ja ympäristöosaston päällikkönä toimii 1.6.2026-31.5.2031 Tiia Rantanen (KTM, FM). Rantanen on hoitanut alkuvuoden ajan maaseutu- ja ympäristöosaston päällikön väliaikaista tehtävää ja toiminut myös Keski-Suomen elinvoimakeskuksen strategiapäällikkönä.

Keski-Suomen elinvoimakeskus ja Jyväskylän kaupunki laativat parhaillaan aluevaraussuunnitelmaa Jyväskylään valtatien 9 (Rantaväylän) parantamiseksi välillä Pumperi–Aholaita. Suunnittelun tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä turvata valtatien 9 merkittävä rooli valtakunnallisena pääväylänä ja Jyväskylän tärkeänä sisäisenä liikenneyhteytenä. Kaikille avoin yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 29.4.2026 pääkirjastolla Minnansalissa.

Työttömien määrä kasvoi 11,9 % ja kokoaikaisesti lomautettujen määrä 8,1 % edellisvuoteen verrattuna. Työttömistä työnhakijoista oli maaliskuun lopussa miehiä 11 510 (59,2 %) ja naisia 7 933 (40,8 %). Uusia avoimia työpaikkoja oli 38,8 % vähemmän kuin vuosi sitten. Työllistymistä edistävissä palveluissa olevien määrä oli 12,7 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi, mutta heidän osuutensa kaikista työttömistä (39,8 %) oli koko maan osuutta (40,7 %) matalampi.

Maaseudun yleishyödyllisiin ympäristöinvestointeihin on Keski-Suomessa käytettävissä yhä reippaasti rahoitusta. Yhdistysten ja muiden yhteisöjen kannattaa laittaa tukihakemus tulille pikapuoliin.

Ympäristövaikutusten arviointi etenee hankkeessa valtatien 9 parantaminen välillä Korpilahti-Keljonkangas, YVA ja yleissuunnitelma, Jyväskylä ja Muurame. Arvioitavia vaihtoehtoja on tarkennettu saadun palautteen sekä tarkentuneiden lähtötietojen perusteella.

Keski-Suomeen myönnettiin alkuvuoden 2026 aikana lähes 1,2 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoituksen hanke- ja yritystukia. Suurimman rahoituksen sai laajakaistan rakentamishanke Äänekoskella.

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista luovutaan Keski-Suomen maanteillä keskiviikosta 1.4.2026 alkaen. Kevään vaihtelevat ajokelit on syytä ottaa edelleen huomioon.

Keski-Suomessa oli helmikuun lopussa 19 859 työtöntä työnhakijaa. Tämä oli 1 949 (10,9 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 321 henkilöä enemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %. Keski-Suomen työttömyysaste oli maakunnittaisessa vertailussa maan toiseksi korkein ja elinvoimakeskusalueiden välisessä tarkastelussa maan korkein.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilövahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet ovat selvästi vähentyneet. Kuolemaan johtaneita tapauksia sattui etenkin viime vuonna poikkeuksellisen vähän. Myönteisen kehityksen taustalla on useita syitä ja pitkäjänteistä työtä liikenneturvallisuuden eteen.

Marraskuussa 2025 massiivisen sortuman jäljiltä liikenteelle palautettu valtatie 23 Haapamäellä saa vielä loppusilauksensa, kun sortumakohdan länsipuolella olevia penkereitä vahvistetaan niin sanotuilla vastapenkereillä. Työt alkavat viikolla 10. Niiden kesto on noin neljä viikkoa. Työn aikainen nopeusrajoitus maantiellä on 50 km/h.