Keski-Suomen elinvoimakeskus

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen toinen osastopäällikkö on valittu. Elinkeino-osaston päällikkönä toimii 1.6.2026-31.5.2031 Caius Forsberg (LiTM). Forsberg on hoitanut alkuvuoden ajan elinkeino-osaston päällikön väliaikaista tehtävää.

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen kunnossapitämien maanteiden päällystystyöt ovat alkamassa ensimmäisten kohteiden osalta toukokuun alkupuolella. Kevään aikana on kilpailutettu kolme päällystysurakkaa. Päällystysurakoiden lisäksi käynnissä on monivuotinen päällysteiden paikkausurakka, jossa toteutetaan pieniä päällystyskohteita sekä eri paikkausmenetelmiä.

Jyväskylän Ahonlaidassa valtateiden 4 ja 9 solmukohdassa vaihdetaan tien alittava rumpu. Työt käynnistyvät maanantaina 11. toukokuuta. Kesto on arviolta kolme viikkoa.

Keski-Suomen elinvoimakeskus on antanut neuvotteluesityksen henkilöstöjärjestöille yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Keski-Suomen elinvoimakeskuksen toiminnan sopeuttamistarve voi edellyttää toimintamenoilla palkatun henkilöstömäärän vähentämistä enintään 17 henkilötyövuodella.

Valtatiet 4 ja 9 ovat Keski-Suomea halkovia pääväyliä, joten ne saavat ison huomion myös maantieverkon hoidossa ja kehittämisessä. Vuonna 2026 Keski-Suomen perusväylänpidon rahoitus on 47 miljoonaa euroa. Vuosina 2027–2029 rahoitus kuitenkin pienenee selvästi. Korkean kustannustason vuoksi tämä tarkoittaa myös korjausten tiukempaa priorisointia. Päällystetyn maantieverkon korjauksiin on käytettävissä noin 16,2 miljoonaa euroa vuonna 2026. Tavoitteena on päällystää yhteensä 130–140 kilometriä maanteitä sekä noin 5 kilometriä kävely- ja pyöräteitä.

Vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneen Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ensimmäinen osastopäällikkö on valittu. Maaseutu- ja ympäristöosaston päällikkönä toimii 1.6.2026-31.5.2031 Tiia Rantanen (KTM, FM). Rantanen on hoitanut alkuvuoden ajan maaseutu- ja ympäristöosaston päällikön väliaikaista tehtävää ja toiminut myös Keski-Suomen elinvoimakeskuksen strategiapäällikkönä.

Keski-Suomen elinvoimakeskus ja Jyväskylän kaupunki laativat parhaillaan aluevaraussuunnitelmaa Jyväskylään valtatien 9 (Rantaväylän) parantamiseksi välillä Pumperi–Aholaita. Suunnittelun tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä turvata valtatien 9 merkittävä rooli valtakunnallisena pääväylänä ja Jyväskylän tärkeänä sisäisenä liikenneyhteytenä. Kaikille avoin yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 29.4.2026 pääkirjastolla Minnansalissa.

Työttömien määrä kasvoi 11,9 % ja kokoaikaisesti lomautettujen määrä 8,1 % edellisvuoteen verrattuna. Työttömistä työnhakijoista oli maaliskuun lopussa miehiä 11 510 (59,2 %) ja naisia 7 933 (40,8 %). Uusia avoimia työpaikkoja oli 38,8 % vähemmän kuin vuosi sitten. Työllistymistä edistävissä palveluissa olevien määrä oli 12,7 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi, mutta heidän osuutensa kaikista työttömistä (39,8 %) oli koko maan osuutta (40,7 %) matalampi.

Maaseudun yleishyödyllisiin ympäristöinvestointeihin on Keski-Suomessa käytettävissä yhä reippaasti rahoitusta. Yhdistysten ja muiden yhteisöjen kannattaa laittaa tukihakemus tulille pikapuoliin.

Ympäristövaikutusten arviointi etenee hankkeessa valtatien 9 parantaminen välillä Korpilahti-Keljonkangas, YVA ja yleissuunnitelma, Jyväskylä ja Muurame. Arvioitavia vaihtoehtoja on tarkennettu saadun palautteen sekä tarkentuneiden lähtötietojen perusteella.

Keski-Suomeen myönnettiin alkuvuoden 2026 aikana lähes 1,2 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoituksen hanke- ja yritystukia. Suurimman rahoituksen sai laajakaistan rakentamishanke Äänekoskella.

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista luovutaan Keski-Suomen maanteillä keskiviikosta 1.4.2026 alkaen. Kevään vaihtelevat ajokelit on syytä ottaa edelleen huomioon.

Keski-Suomessa oli helmikuun lopussa 19 859 työtöntä työnhakijaa. Tämä oli 1 949 (10,9 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 321 henkilöä enemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %. Keski-Suomen työttömyysaste oli maakunnittaisessa vertailussa maan toiseksi korkein ja elinvoimakeskusalueiden välisessä tarkastelussa maan korkein.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilövahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet ovat selvästi vähentyneet. Kuolemaan johtaneita tapauksia sattui etenkin viime vuonna poikkeuksellisen vähän. Myönteisen kehityksen taustalla on useita syitä ja pitkäjänteistä työtä liikenneturvallisuuden eteen.

Marraskuussa 2025 massiivisen sortuman jäljiltä liikenteelle palautettu valtatie 23 Haapamäellä saa vielä loppusilauksensa, kun sortumakohdan länsipuolella olevia penkereitä vahvistetaan niin sanotuilla vastapenkereillä. Työt alkavat viikolla 10. Niiden kesto on noin neljä viikkoa. Työn aikainen nopeusrajoitus maantiellä on 50 km/h.

Nostoja tammikuun työllisyystilanteesta Keski-Suomessa Työttömiä työnhakijoita 1 867 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Elinvoimakeskusalueittain tarkasteltuna Keski-Suomen työttömyys oli maan korkein. Lomautettujen määrä laski hieman vuoden takaiseen tilanteeseen sekä joulukuun 2025 tilanteeseen verrattuna. Uusien avointen työpaikkojen ja kaikkien tammikuun aikana avoinna olleiden työpaikkojen määrät laskivat selvästi vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna.

Vuonna 2025 Keski-Suomen ELY-keskus kunnosti ja hoiti kymmeniä luontokohteita: lintuvesiä, perinneympäristöjä, metsäisiä elinympäristöjä, soita ja pienvesiä. Lisäksi ELY-keskus perusti uusia soidensuojelualueita. Nämä toimenpiteet ovat osa valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa, jolla vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2026 työtä jatkaa Keski-Suomen elinvoimakeskus.

Keski-Suomeen perustetaan viisi uutta kosteikkoa EU:n maaseuturahoituksen tuella. Peltoalueiden yhteyteen tulevat kosteikot edistävät maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.

Keski-Suomen elinvoimakeskus käyttää vuonna 2026 päällystettyjen maanteiden korjauksiin yhteensä noin 15,6 miljoonaa euroa. Päällystysohjelman pituus on arviolta 130 kilometriä. Ensimmäisenä kilpailutetaan valtatiekohteet.

Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä tekemä Keski-Suomen luonnon moimuotoisuusselvitys on julkaistu. Selvityksessä esitellään maakunnan lajiston ja luontotyyppien nykytilaa sekä toimenpiteitä luonnon tilan parantamiseksi. Selvityksessä on määritelty Keski-Suomeen yhteensä 101 maakunnallista vastuulajia. Selvitys toimii tietopohjana Keski-Suomen luonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja sitä hyödynnetään myös alueellisen LUMO-ohjelman valmistelussa.