Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Lounais-Suomen elinvoimakeskus laatii tiesuunnitelmaa valtatien 9 parantamiseksi Auran keskustan kohdalla. Hankkeen ensimmäisessä yleisötilaisuudessa esitellään suunnitelmaa ja kuullaan paikallisia, joiden näkemykset ovat tärkeitä suunnittelun tueksi.

Työttömyyden nousuvauhti on kuitenkin alkuvuoden aikana selvästi hidastunut. Heikko työvoiman kysyntä näkyy etenkin pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kasvuna.

Varsinais-Suomen työttömyys kohosi trendinvastaisesti hieman helmikuun aikana, ja myös pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kohoamistaan. Avoimien työpaikkojen määrä ei osoita vieläkään selkeitä kasvun merkkejä eli käännettä parempaan saadaan niiden osalta vielä odotella. Työvoiman kysynnän kasvaessa merkittävästi, alkaa se yleensä näkyä vasta viiveellä työttömien työnhakijoiden määrässä. Seutukunnista Vakka-Suomen työttömyyttä on vetänyt ylöspäin Uudenkaupungin autotehtaan tilanne.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti maaliskuun alussa maaseudun kehittämisen myöntövaltuudet elinvoimakeskusalueille. Lounais-Suomessa maaseudun kehittämisen teemana on vuonna 2026 uudistuva yrittäjyys.

Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan ennustetaan hyvin keskimääräistä kelirikkokevättä. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet viime kädessä kuitenkin vaikuttavat siihen, millainen kelirikkokevät tulee olemaan. Näillä näkymin painorajoituksia ei ole tarpeen asettaa.

Sään lämpeneminen sekä lähipäiville ennustetut sateet saavat pohjalaisjokien virtaamat nousuun viikonlopun aikana. Lumen määrä pohjalaismaakunnissa on ollut tavanomaista vähäisempi. Runsaammat sateet saattavat nostaa jokien virtaamia nopeastikin ja aiheuttaa vielä haurastumattomien jäiden liikkeellelähdön.

Varsinais-Suomen maatilojen suurimpia riskitekijöitä ovat sääolosuhderiskit, taloudellinen epävarmuus, henkilöriskit sekä infrastruktuuri- ja tietoturvariskit. Tämä selviää maatilayritysten varautumiskyselystä, jonka tulokset julkistettiin Kohtaa kumppani -tapahtumassa Laitilassa.

Lumikertymä jäi talven aikana alhaiseksi, minkä vuoksi kevättulvien ennustetaan olevan vähäisiä. Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea tulviin varautumiseksi tavanomaisiin kevätkorkeuksiin. Jos keväällä ja alkukesällä sateet jäävät vähäisiksi, kesän vedenkorkeudet Pirkanmaan järvissä voivat jäädä tulevana kesänä poikkeuksellisen alhaiselle tasolle.

Lounais-Suomen elinvoimakeskus toteuttaa vuoden 2026 aikana arviolta noin 230 kilometrin päällystysohjelman. Rahaa päällysteiden uusimiseen on käytettävissä noin 30 miljoonaa euroa, josta osa kohdistuu tiemerkintöihin ja paikkauksiin. Rahoituksessa on mukana vielä hallitusohjelman mukaista korjausvelkarahoitusta noin 11 miljoonaa euroa.

Joen virtaama on ollut hyvin pieni alkuvuonna Seinäjoen vanhassa uomassa eli Ilmajoen Rengonkylän ja Seinäjoen Mallaskosken välisellä jokiosuudella. Tilanne on todennäköisesti seurausta Hannes-myrskyn aiheuttamasta teknisestä häiriöstä. Elinvoimakeskus on ryhtynyt selvittämään viime viikon lopulla ilmennyttä tilannetta ja tapahtuneesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja.

Vuonna 2026 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa kolme siltaa ja Varsinais-Suomessa 13 siltaa. Uusittavana on myös yhdeksän putkisiltaa, joista neljä sijaitsee Varsinais-Suomessa ja viisi Satakunnassa. Viime vuonna aloitetuista siltojen uusimishankkeista jatkuvat Polsu Säkylässä, Tattaranjoki Nakkilassa ja Marikari Paraisilla. Elinvoimakeskusten siltahankkeiden lisäksi Varsinais-Suomessa alkoi Väyläviraston vetämä kehittämishanke, jossa rakennetaan uusi tieyhteys Kaarinan Kurkelasta Kuusistoon. Hankkeessa rakennetaan tai korjataan yhteensä 9 siltaa. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Lounais-Suomen elinvoimakeskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.

Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelyä muutetaan joustavammaksi, jotta mm. kevätaikainen vedenpinnan lasku voidaan tehdä kulloisenkin lumitilanteen mukaan. Kätkänjärven säännöstelypadon ohi rakennetaan ohitusuoma, joka toimii kalatienä ja sen kautta voidaan juoksuttaa jatkossa pienet virtaamat.

Miltä vuosi 2026 näyttää Satakunnan ja Varsinais-Suomen tienpidossa ja liikenteessä? Suunnitelma kokoaa yhteen toimintamme tavoitteita, painopisteitä ja vuoden 2026 rahoituksen, toimenpiteet ja suunnittelukohteet. Tämän vuoden toiminnassa korostuvat päällystystyöt, siltaurakat, alueen isot tiehankkeet ja saaristoliikenteen kehittyminen.

Lounais-Suomen elinvoimakeskus aloittaa Pöytyällä maantiellä 210 (Oripääntie) Sydänojan sillan ja Nousiaisissa maantiellä 1914 (Mietoistentie) Kaiselan sillan korjaustyöt. Valmistelevat työt siltakohteilla alkavat tänään 4.3. Sydänojan sillalla, ja ensi viikolla (vko 11) Kaiselan sillalla. Itse korjaustyöt käynnistyvät silloilla lähiviikkoina. Töiden aloitus on osittain varauksellista sääolosuhteisiin liittyen. Siltatyöt valmistuvat arvion mukaan kesäkuun loppuun mennessä.

Vakka-Suomen seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat päivitetään vuoden 2026 aikana. Asukkaat ja alueella liikkuvat voivat vaikuttaa suunnitelmien sisältöön vastaamalla kaikille avoimeen liikenneturvallisuuskyselyyn 2.4.2026 mennessä. Kyselyllä kerätään kokemuksia ja näkemyksiä muun muassa koetusta turvallisuudesta, liikennekäyttäytymisen haasteista, läheltä piti -tilanteista sekä liikenneympäristön ongelmakohdista.

Kanta-Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenajan keskiarvoon nähden hieman matalammalla. Lumen vesiarvo koko Kanta-Hämeen alueella on tavanomaista huomattavasti vähäisempi. Pakkaset ovat tehneet järvien jääkansista paksuja, mutta kapeikoissa ja virtapaikoilla ei tule kulkea jäällä.

Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta on valittu luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaita alueita, joille tullaan lähivuosina kohdentamaan ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia. Työtä tehdään osana Priodiversity LIFE -hanketta, jonka toteuttajat hakevat nyt metsien, perinnebiotooppien, purojen ja soiden sekä muiden luontotyyppien kunnostuksesta kiinnostuneita maanomistajia mukaan.

Työttömien määrässä oli kuitenkin vielä nousua vuoden takaiseen verrattuna. Heikko työvoiman kysyntä on näkynyt etenkin pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden kasvuna.

Tammikuun aikana Varsinais-Suomen työttömyys putosi jonkin verran verrattuna joulukuuhun kuten se normaalivuosina tekee. Avoimien työpaikkojen määrä ei osoita vieläkään selkeitä kasvun merkkejä eli käännettä parempaan saadaan niiden osalta vielä odotella. Ennätyksellisen korkea pitkäaikaistyöttömyys on sen sijaan jatkanut edelleen kasvuaan vuodenvaihteen jälkeen.

EU:n maaseuturahoituksen avulla kehitetään monipuolisesti maaseutua. Tarjolla on yleishyödyllistä hankerahoitusta sekä yritysrahoitusta maaseudun yritysten käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Maatiloille rahoitusta on tarjolla muun muassa investointeihin ja neuvontaan.