Eläinoikeusakatemia ry

Hallituksen lakiesitys porsaiden kastraatiokiellon kumoamiseksi etenee nopeaa vauhtia eduskunnassa. Lakiesitys sallisi kirurgisen kastraation tajuissaan oleville porsaille. Tuore kyselytutkimus kuitenkin paljastaa, että vain 18 % suomalaisista kannattaa hallituksen esitystä.

Pesimäaikaisissa hakkuissa kuolee joka vuosi arviolta puoli miljoonaa linnunpoikasta. Kansalaiset vaativat asiaan muutosta: pesimäaikaiset hakkuut on viimein kiellettävä kokonaan.

Suuret lihatalot Atria, HKScan ja Snellman lobbaavat maa- ja metsätalousministeriötä erittäin aktiivisesti. Ne ovat myös onnistuneet huolestuttavalla tavalla heikentämään eläinsuojelulainsäädäntöä. Asia selviää Eläinoikeusakatemian tekemästä tietopyynnöstä.

Kolmannes suomalaisista on periaatteessa avoimia kasvispohjaiselle joululle. Neljännes taas haluaisi vähentää punaisen lihan käyttöä myös arkisesti ja 12% raportoi välttävänsä punaista lihaa kokonaan. Varsinkin sukupuoli, koulutus ja asuinseutu vaikuttavat haluun syödä punaista lihaa – ja välttää kinkkua jouluna.

Susien metsästyksen salliva lakiesitys on vastoin tieteellistä tietoa, perustuu EU:n kyseenalaistamaan Ruotsin malliin ja estää metsästyksen oikeudellisen arvioinnin myös tulevaisuudessa, huomauttavat eläinjärjestöt.

Eläinoikeusakatemia ry teki tietopyynnön koskien maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen Metsästäjäliiton, MTK:n ja Suomen Riistakeskuksen välistä viestinvaihtoa. Tietopyynnön tulokset viittaavat etujärjestöjen kohtuuttoman voimakkaaseen vaikutukseen susia koskevan metsästyslain valmistelussa.

Tuore kyselytutkimus osoittaa, että valtaosa suomalaisista suhtautuu susien metsästykseen nykytilanteessa kielteisesti.

Tuore kyselytutkimus osoittaa, että valtaosa suomalaisista suhtautuu susien metsästykseen kielteisesti. Tämä asettaa hallituksen päätöksen sallia susien kiintiömetsästys kansan tahdon kannalta kyseenalaiseen valoon.

Eläinsuru voi kohdistua paitsi lemmikkieläimiin, myös esimerkiksi sukupuuttoon kuolleisiin lajeihin ja tuotannossa käytettyihin eläimiin. Se voi myös koskettaa menetettyjä ihmisideaaleja ja johtaa ”misantrooppiseen melankoliaan”.

Kirjailija Laura Gustafssonin ja tanssitaiteilija Matilda Aaltosen suunnittelema Surutyö-kokonaisuus esitetään osana Mäntän Kuvataideviikkojen ohjelmaa. Sen saama palautevyöry paljastaa: eläinsuru on tabu, josta on puhuttava enemmän.

Koiran hajuaisti on jopa 10 000 kertaa ihmistä tarkempi. Haistelu ei ole koiralle pelkkä tapa kuluttaa aikaa lenkillä – se on elintärkeä keino jäsentää maailmaa, purkaa stressiä ja ylläpitää mielenterveyttä. Eläinoikeusakatemian uusi kampanja Haistelurauha haastaa kaikki koiranomistajat tarkastelemaan lenkkeilyä koiran näkökulmasta. Kampanja muistuttaa: lenkki ei ole marssi, vaan elämysmatka.

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa helpottaa suurpetojen tappamista muuttamalla metsästyslakia. Asia on herättänyt laajaa huolta kansalaisissa. Eläinoikeusakatemian keräämässä vetoomuksessa yli 10 000 ihmistä kritisoi lakimuutosta ja peräänkuuluttaa ministeriöltä selvästi vastuullisempaa suhtautumista suurpetoihin.

Kun jokin aihe on yhteiskunnassa esillä laajalti, ihmiset valpastuvat sille ja saattavat nähdä sitä sielläkin, missä sitä ei ole. Asiantuntijajärjestö Eläinoikeusakatemia arvioi, että susihavaintojen suuren määrän taustalla on psykologiasta tuttu yleisyysharha.

Eläinoikeusakatemian teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan perinteinen joulukinkku herättää myös vastalauseita, erityisesti naisten keskuudessa. Suomalainen joulupöytä elääkin murroksessa ja kinkun tilalle valitaan yhä useammin muita ruokia.

Eläinoikeusakatemia on uusi suomalainen järjestö, joka on kansainväliselläkin tasolla poikkeuksellinen toimija. Filosofi Elisa Aaltolan perustama järjestö kokoaa yhteen tunnetuimpia eläinoikeuksien puolustajia tieteen, taiteen ja viestinnän alueilta. Eläinoikeusakatemian missiona on nostaa eläinoikeuskeskustelu valtavirtaan tuomalla suuren yleisön tietoisuuteen eläinaiheista tutkimusta, tiedettä ja taidetta.