Kuntarahoitus Oyj

Onnellisuusrahaston historian ensimmäinen 100 000 euron avustus myönnettiin helmikuussa 2026 Kouvolan onnellisuuslavalle. Onni-lavan toiminta käynnistyy Kouvola-päivänä 9.5.2026 Jaala Areenan alueella. Kouvola kannustaa asukkaita, yhdistyksiä, yhteisöjä ja luovan alan toimijoita hyödyntämään lavan mahdollisuuksia monipuolisten ja eri kohderyhmille suunnattujen tapahtumien järjestämiseksi.

Viime yönä julkaistiin YK:n uusin selvitys eri maiden onnellisuudesta. Suomi on nyt ollut raportin ykkössijalla jo yhdeksän vuotta peräjälkeen, mutta juuri ennen tuloksen julkistusta suomalaisten usko sijoituksen säilymiseen horjui.

Lähi-idän alueen sotatoimet ovat jälleen lisänneet merkittävästi talouden näkymien epävarmuutta, mutta uskomme edelleen Suomen talouden kääntyvän selvään kasvuun kuluvan vuoden aikana. Analysoimme myös miten geopoliittiset riskit, inflaatioepävarmuus ja korkoriskit ovat vaikuttaneet kuntien ottamien uusien lainojen maturiteetteihin ja korkosidonnaisuuksiin.

Kouvolan kaupunki on Kuntarahoituksen perustaman Onnellisuusrahaston historian ensimmäinen avustuksen saaja. Kaupungille myönnetty 100 000 euron avustus mahdollistaa siirrettävän ja esteettömän Onnellisuuslavan, joka tuo kulttuuri- ja yhteisötapahtumat kaikkien ulottuville. Ilahduttavaa hankkeessa on tapa, jolla siinä huomioidaan kulttuuritarjonnan moniäänisyys, yleisön erilaiset tarpeet sekä yhteisöllisyyden vahvistuminen.

Kuntarahoituksen päivitetyn kestävyysohjelman tavoitteena on laskea kunnille myönnettyihin talousarviolainoihin kohdistuvaa päästöintensiteettiä 50 prosenttia vuoden 2023 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Rahoitetuille kiinteistöille on asetettu omat tavoitteensa samalle ajanjaksolle: asuinkiinteistöjen osalta pyrkimyksenä on saada aikaan päästöintensiteetissä 71 prosentin ja muissa kiinteistöissä 73,5 prosentin vähennys.

Suomen talouden elpymistä on saatu odottaa, mutta näköpiirissä on käänteen merkkejä, arvioidaan Kuntarahoituksen uudessa suhdanne-ennusteessa. Kuntien tilanne on ennakoitua parempi, koska kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan.

Kuntarahoituksen tänään perustama Onnellisuusrahasto kutsuu suomalaiset ideoimaan ja kehittämään hankkeita, jotka lisäävät yhteisöllistä onnellisuutta. Vuosittain parhaan idean esittävälle kunnalle, hyvinvointialueelle tai yleishyödylliselle asuntotoimijalle on luvassa 100 000 euron avustus asukkaiden hyvän arjen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.

Tutustu koko ennusteeseen Vuoden 2025 kasvutoiveet on lähes menetetty, mutta ensi vuodelta on lupa odottaa jo paljon parempaa. Suomen talous viritteli jo viime vuonna lupaavaa nousukäännettä, mutta vuoden lopussa veto kuitenkin hyytyi. Sittemmin talous on supistunut kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Yksityisen kulutuksen laskutrendi jatkuu heikon kuluttajien luottamuksen, työttömyyden voimakkaan kasvun ja sosiaalietuuksien leikkausten takia. Julkisen sektorin palvelutuotannon henkilöstövähennykset sekä muut säästötoimet ovat puolestaan supistaneet julkista kulutusta. – Talouden viimeaikainen kehitys on kotimaisen kulutuksen tahmeuden vuoksi ollut karvas pettymys, mutta pinnan alla siintää myös rohkaisevia merkkejä, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. – Elinkeinoelämän suhdanneodotukset ovat hiljalleen vahvistuneet kaikilla päätoimialoilla ja investoinnit ovat jo yllättävänkin selväpiirteisessä nousussa. Kasvua on erityisesti kone- ja laiteinvestoinneissa, mutta m

Tutustu koko ennusteeseen Globaalin talouden tempoilevuuden myötä myös Suomen talouskasvu on alkanut jälleen hyytyä. Kuntarahoitus laskee kuluvan vuoden kasvuennusteensa 1,0 prosenttiin. Makrotalouden positiivinen pohjavire on kuitenkin vahvistumassa, ja piristyvät yksityiset investoinnit lupaavat hyvää kunta- ja aluetalouden kehitykselle. Toiveet Suomen talouden virkoamisesta eivät vieläkään ole aivan odotetusti toteutuneet, vaan talouskasvu on jälleen hidastunut. – Hyytymisen taustalla on muun muassa ulkomaankaupan alavire, rakennusalan pitkittynyt taantuma, julkisen kulutuksen supistuminen sekä kuluttajien ja yritysten yleinen varovaisuus, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala analysoi. Kauppasotaan liittyvän epävarmuuden ja rakentamisen ennakoitua heikomman näkymän vuoksi Kuntarahoitus laskee kuluvan vuoden kasvuennustettaan 1,0 prosenttiin edellisen ennusteen 1,5 prosentista. – Reaalitulojen kasvu ja rahoituskustannusten aleneminen vääntävät kuitenkin Suomen suhdannetta väkis

Tutustu koko ennusteeseen Euroopalla on kapasiteettia parantaa asemiaan, ja viime viikkojen järistykset kansainvälisissä suhteissa saattavat vihdoin pakottaa vanhan mantereen ottamaan globaalissa taloudessa ansaitsemansa paikan. Suomessa aito suhdannekäänne on vielä toteutumatta ja siksi Kuntarahoitus alensi ennustettaan kuluvan vuoden bkt-kasvusta kahdesta prosentista 1,5 prosenttiin. Näköpiirissä on silti myös toivonkipinöitä, jotka tukevat talouden elpymistä ja voivat parantaa myös kuntatalouden viime vuodesta selvästi heikentyneitä odotuksia. Bruttokansantuote kääntyi viime vuonna maltilliseen nousuun, mutta kasvu oli yhä haurasta ja suhdannekäänteen keskeisissä ajureissa koettiin takapakkia jo ennen Donald Trumpin valtaan astumista. – Vaikka ulkomaankauppa toi viime vuonna positiivista kasvua, viennin veto hiipui loppuvuotta kohden. Investoinneissa nähtiin varhaisia merkkejä pohjakosketuksen ohittamisesta, mutta aitoa nousukäännettä ei viime vuoden toteumatiedoista voi vielä lukea

Kuntarahoituksen vuotta 2024 koskeva raportointikokonaisuus on julkaistu. Samalla kertaa julkaistiin muun muassa vuosikertomus, vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutusraportit sekä konsernin riski- ja vakavaraisuustietoja koskeva Pilari III -selvitys.

Kuntarahoitus alkaa tarjota edullisempaa lainaa kunnille, jotka tekevät tavoitteellista päästövähennystyötä. Kuntarahoituksen ja Suomen ympäristökeskuksen luoman mallin mukaan koron marginaali alenee jokaisena lainavuotena, jolloin kunta saavuttaa tai alittaa päästövähennystavoitteensa.