Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

YTT Juhani Wiion selvitys: Ilmastoteemat hallitsevat yksipuolista metsäuutisointia8.2.2024 09:08:46 EET | Artikkeli

Valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. YTT Juhani Wiion tekemän selvityksen mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat sekä Syken ja Luken tutkijat kuin metsänomistajat tai metsäalan edustajat. Kun metsäalan ammattilaiset esiintyvät harvoin metsiä käsittelevissä jutuissa, median tarjoama tieto on yksipuolista eikä aseta sitä laajempaan kontekstiin. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka tarjoaa tilaa ja äänen sellaisille tutkijoille ja asiantuntijoille, joille metsä näyttäytyy alisteisena ilmastotavoitteille. Kärkevimmin tilanne näkyy jutuissa, joissa haastateltavat kuuluivat metsänkäytön kannalta samoihin kriittisiin ympäristö- ja poliittisii

Metsä Groupin myyntijohtaja Laura Mattila: Puu tulee rakentamisen valtavirtaan -sijoittajien kiinnostus herännyt1.2.2024 07:50:00 EET | Artikkeli

Muutaman viime vuoden aikana ilmasto- ja materiaalien kestävyysteemat ovat nousseet markkinointityön lähtökohdiksi, sanoo Metsä Groupin Kerto® LVL: n Keski-Euroopan ja Yhdysvaltojen myyntijohtaja Laura Mattila. – Niiden myötä puutuotteille ja puurakentamiselle on tullut uudenlainen merkitys ja sen myötä mielenkiinto puutuotteita kohtaan on huimasti kasvanut. Nyt ei tarvitse enää perustella puurakentamisen kiistattomia etuja ilmaston kannalta, vaan asiakkaat tuntevat ne. –Sen lisäksi että puurakentaminen tuottaa vähemmän päästöjä perinteiseen rakentamiseen verrattuna, nyt keskustellaan puurakentamisen materiaalitehokkuudesta ja siitä mistä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin. Erityisesti Keski-Euroopan markkinoilla tietoisuus materiaalitehokkuudesta on kasvanut. Kerto® LVL: n myynnistä vastaavan Mattilan mukaan Yhdysvalloissa tavallinen kuluttaja ei vielä mieti rakentamisen ilmasto- ja kestävyysasioita, mutta pörssilistatut isot asiakkaat vaativat tietoa puumateriaalin alkuperästä.

Maailman Biotalousfoorumin Jukka Kantola: Suomella metsäbiotalouden kehittämisessä suuret globaalit mahdollisuudet26.1.2024 07:50:00 EET | Artikkeli

Biotalouden kehitys on maailmanlaajuisesti edennyt uuteen vaiheeseen, sanoo World BioEconomy Forumin perustaja toimitusjohtaja Jukka Kantola. – Nyt perustetaan uusia biojalostamohankkeita ja yritykset hyödyntävät biomassaa innovatiivisilla sovelluksilla. –Suomi on uusien tuotteiden kehitystyössä kärkipäässä maailmalla, mutta edellytykset on turvattava. Nyt on panostettava tuotteiden kaupallistamiseen ja niiden saamiseen markkinoille. Suomi on Kantolan mukaan biotalousstrategioiden toteuttamisessa edelläkävijä. – Esimerkiksi puupohjaisen tekstiilien kehitystyössä ollaan Suomessa pidemmällä kuin muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Myös ligniinin ja sen kehitystyöhön liittyvissä sovelluksissa kuten myös biopohjaisten akkumateriaalien tehtävässä kehittämisessä on suuri odotusarvo. Biotalouden kumppanuuksia Yhdysvaltoihin Laajan kokemuksen biotalouden kehitystyöstä omaava Kantola järjesti Washingtonissa tilaisuuden, jossa haettiin kansainvälisiä kumppanuuksia toimialalle. – Suomella ja m

Muusikko Liisa Akimof: Puurakennukselle 400 vuoden elinkaari – rakentamisen käytännöt uudistettava19.1.2024 13:47:27 EET | Artikkeli

Kun toimittaja Liisa Akimof voitti vuonna 2013 myynnissä olleen Huopalahden asema-alueen ja sen rakennusten tarjouskilpailun, hänellä oli unelma. – Tavoitteena oli kunnostaa vanhat rakennukset ja rakentaa uutta perinteisiä rakentamisen menetelmiä käyttäen. Rakennusmateriaaliksi halusin liimattoman yksiaineisen massiivipuun, jolla pystyi toteuttamaan perinteisiä rakentamisen fysikaalisia ominaisuuksia omaavia helppohuoltoisia rakennuksia, joilla on 400 vuoden elinkaari. Kaupassa tuli asema-alueen tontin lisäksi suojeltuja rakennuksia, kuten yli satavuotias Bruno Granholmin suunnittelema jugend-tyylinen asemarakennus ja sen lisäksi vahtitupa, maakellari, sauna ja aitta, joiden peruskorjauksessa hengittävät rakenteet palautettiin ja siirryttiin koko alueella maalämpöön. Alue on täynnä historiaa, kuten kasvipuutarha, kanala ja sikala, mitkä kertovat sen ajan elämästä. Tarjosipa aseman päärakennus Karjalan evakoillekin väliaikaisen majoituksen. – Alueelle saatiin vanhan ennen sotaa otetun i

Akateemikko Markku Kulmala: Fossiilisista luopuminen liian hidasta - ilmastotavoitteita ei välttämättä saavuteta10.1.2024 06:50:00 EET | Artikkeli

Akateemikko Markku Kulmalan mukaan Suomen metsä- ja ilmastokeskustelusta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys. – Metsien ja ilmaston välinen suhde pitää sisällään monia tekijöitä kuten hakkuut, metsäpohjaiset tuotteet ja luonnon monimuotoisuus. Nyt keskustelua käydään keskimäärin yhdestä näkökulmasta ja äärilaidoista, mikä ei edistä tietoa ja ymmärrystä. –Harmittelen sitä, että metsistä ja niiden nieluista on tullut ideologinen asia, mikä jakaa intressiryhmiä ja jopa tutkijoita, kun samaa dataa tulkitaan eri tavoin. Itse ilmastotutkijana en ymmärrä näitä riitoja lainkaan, kun erot ovat todellisuudessa paljon vähäisempiä kuin miltä ne julkisuudessa näyttävät. Me tarvitsemme kokonaisvaltaista näkemystä ja ymmärrystä metsien ja ilmaston välisistä suhteista. Kulmalaa pidetään maailman johtavana ilmakehän tutkijana, jonka tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista. – Nyt ei ole näköpiirissä merkkejä siitä, että asetetut hienot ilmastotavoitteet

Inarin yhteismetsän Kari Kyrö: Metsätalouden toimintaedellytykset viety Ylä-Lapissa4.1.2024 09:20:00 EET | Artikkeli

Metsurina, Metsähallituksen hakkuiden valvontatöissä ja luonnonsuojelutehtävissä elämäntyönsä tehnyt Kari Kyrö sanoo seuranneensa metsäkeskustelua murheellisella mielellä. – Miten metsätaloudesta on tullut niin iso synti Inariin, ettei sitä kukaan enää voi täällä harjoittaa. –En ymmärrä, miksei metsää saisi uudistaa. Minulle metsä on ollut elämän lähde. Jos ihminen ottaa siitä leipänsä, eihän se sitä tuhoa, vaan hoitaa. Ihminen voi ottaa luonnosta sen, minkä luonto vaivatta uudistaa. Korjaamattomia vaurioita ei kestä kumpikaan, ei luonto eikä ihminen. Metsä on aina uudistunut ja se uudistuu Kyrön mukaan edelleenkin ja kasvaa voimalla, pohjoisessakin. – Metsän talouskäyttö ja suojelutavoitteet voidaan yhdistää, mutta ei ideologia edellä, kuten nyt tuntuu olevan. Nykyinen vastakkainasettelu on johtanut käytännössä metsätalouden loppumiseen Ylä-Lapissa ja siinä häviävät kaikki. Yhtiöt eivät osta puuta mainehaitan pelossa Inarin yhteismetsän hoitokunnan jäsenenä ja sihteerinä toimiva Kyrö

Kontion Mika Rytky: Rakentamisessa jäänyt vanha vaihde päälle – rakennusalan siirryttävä vähähiiliseen rakentamiseen19.12.2023 09:14:16 EET | Artikkeli

Paljon päästöjä aiheuttavan rakennusalan ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii Kontiotuote Oy:n toimitusjohtajan Mika Rytkyn mielestä vähähiilisyyteen ohjaavaa lainsäädäntöä. – Kun säädöksillä asetetaan raja-arvot rakentamisen hiilijalan- ja kädenjäljelle, se pakottaa rakennusalankin osallistumaan ilmastotalkoisiin ja siirtymään vähähiiliseen rakentamiseen. –Samalla tavoin kuin yhteiskunta edisti toimillaan sähköautojen ja tuulivoiman käyttöä, tulee edistää vähähiilisen rakentamisen markkinaa. Tarvitaan keppiä ja porkkanaa, jolla herätetään rakennusalaa ja kuluttajia. Rakentamisessa ei pidä jäädä menneeseen kiinni, vaan tehtävä tulevaisuutta meneillään olevien megatrendin valossa. Ekologisten arvojen kasvu kuluttajien keskuudessa ei Rytkyn mukaan yksin riitä puurakentamisen läpimurtoon. –Siihen tarvitaan puurakentamisen kilpailukykyä, valmista teknologiaa ja ohjaavaa lainsäädäntöä. Vaikka ilmastotavoitteista puhutaan paljon, kuluttajat eivät ole tutkimusten mukaan valmiita maksamaan

Ministeri Sari Essayah: EU:n uudelle metsätiedon keruulle ei tarvetta – pakkausasetus suosii fossiilisten käyttöä11.12.2023 09:48:33 EET | Artikkeli

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin, kd, mielestä kansallisen metsäpolitiikan suurin uhka on se, että metsäpolitiikkaan pyritään vaikuttamaan muiden politiikka-alojen kautta. – Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetukset tulevat muun sääntelyn kautta, vaikka niiden vaikutukset ovat erittäin suuret juuri metsäsektorille. Nykyinen komissio on tuonut metsäaloitteita osana ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. –Kaikkien metsää sivuavien aloitteiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan, kun uutta sääntelyä tulee koko ajan. Metsiä koskevien aloitteiden yhteisvaikutusten arviointi ja metsien rooli osana biotaloutta ovat keskeisiä uuden komission haltuun otettavia asioita. Vaikka EU:n metsäaloitteet ovatkin yhä enemmän osana ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, yhteistyö Essayahin mukaan toimii kansallisella ministeritasolla hyvin. – Pikemmin haasteena on saada virkamiestaso ymmärtämään, että ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö voivat tehdä asiallista yhteistyötäki

Metsämiesten Säätiön Ilari Pirttilä: Suomen voimavarana ihmiset ja metsät - Metsäalan ammattilaisten aktivoiduttava viestinnässä29.11.2023 06:50:00 EET | Artikkeli

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä kantaa huolta polarisoituneesta metsäkeskustelusta ja metsäalan viestinnästä, mihin metsäalan ammattilaiset ovat jättäneet ison asiantuntijatyhjiön. – Muut toimijat ovat sen täyttäneet. Vaikka tutkimusten mukaan metsäalan ammattilaiset nähdään asiantuntijoina, sitä asiantuntijuutta on yritetty keskustelussa viedä meiltä pois. –Uusimmat tutkimukset osoittavat, että yleiseen metsiä koskevaan tietoon liittyy vakavia puutteita. Taloustutkimuksen mukaan suomalaisista 44 prosentilla on väärä käsitys, että valtio tai metsäteollisuus omistaisi eniten metsää Suomessa. Niin ikään vain 38 prosenttia suomalaisista tietää, että metsävaramme kasvavat vuosittain. Väärä perustieto ruokkii virheellisiä asenteita ja käsityksiä, mikä näkyy metsäkeskustelussa. Polarisoitunut metsäkeskustelu osoittaa, että käsitys metsien omistajuudesta on hämärtynyt. – Jokaisen oikeuden lieveilmiönä näennäisomistus on kasvanut ja metsistä

Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtaja: Metsänomistajien on aktivoiduttava metsäkeskustelussa20.11.2023 10:49:29 EET | Artikkeli

Tiedot suomalaisten heikosta metsätietämyksestä on Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajan Riitta Torikan mielestä otettava vakavasti. – Se on viesti sekä metsänomistajille että metsäalan ammattilaisille, että meidän on aktivoiduttava metsäkeskustelussa ja kerrottava enemmän omaa tarinaamme. Nyt keskustelua hallitsevat tahot, joilla ei ole tietoa eikä omakohtaista riippuvuutta metsistä. Jos me vaikenemme, kuka meitä sitten edustaa, kysyy Torikka. –Yksi tärkeimmistä asioista on lisätä ymmärrystä yksityisestä ylisukupolvisesta metsänomistajuudesta, jossa hoidetaan vastuullisesti edellisten ja tulevien sukupolvien metsiä. Oman tarinan voimaa ei tule väheksyä, koska sitä ei kukaan voi tulla kiistämään eikä mitätöimään. Ei pidä myöskään pelätä toista mieltä olevien reaktioita, kun pysytään faktoissa ja asiallisessa keskustelussa. Metsänomistajien ja alan ammattilaisten on ollut vaikea ymmärtää sitä median ruokkimaa keskustelua, missä päivästä toiseen toistettiin metsien hiilinielujen

Vuoden 2023 Metsä360 palkinto Arbonautille16.11.2023 14:00:00 EET | Artikkeli

Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.

Metsähallituksen Jussi Kumpula: EU:n metsäaloitteita arvioitava uudelleen Venäjän aloittaman sodan valossa1.11.2023 06:40:00 EET | Artikkeli

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on sekoittanut Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpulan mukaan eurooppalaisen metsäteollisuuden raakapuun markkinat. – Kun EU päätöksiä ja aloitteita tehtiin ennen sotaa, niitä pitäisi arvioida nyt poliittisesti uudelleen. Suomi on tuonut Venäjältä vuosittain kymmenen miljoonaa kuutiota raakapuuta, mikä tekee Suomesta suurimman tuojan kaikista EU maista. –Nyt raakapuu pitää korvata muualta, etupäässä kotimaan yksityismetsistä hankittavalla puulla. Määrä vastaa puolitoistakertaisesti valtion metsistä hakattavaa puumäärää ja vaikuttaa Suomen metsien hiilinieluun. Kaikki metsäteollisuutta harjoittavat EU maat kärsivät Kumpulan mukaan tilanteesta, mutta Suomi eniten. – Kun EU:n piirissä pyritään rajoittamaan metsien käyttöä ilmastosyistä, tämä Venäjän raakapuun korvaamisen tarve tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa, muistuttaa Kumpula. Poliittisille hakkuurajoituksille ei perusteita Kumpulan mukaan suurin EU:sta tuleva haaste liitt
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye