Teollisuusneuvos Eino Kolli tunnetaan suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden innovatiivisena kehittäjänä. Käkisalmen maalaiskunnassa vuonna 1925 syntynyt Kolli loi Vierumäen Teollisuudesta yhden aikansa Suomen merkittävimmistä yksityisistä sahayrityksistä.

Puurakentamisen myönteisiä ympäristöetuja ei ole pystytty Suomessa hyödyntämään, sanoo Tampereen yliopiston rakennusopin professori, arkkitehti Markku Karjalainen. – Kun puu säilyy rakennuksissa elinkaarensa ajan hiilivarastona, puun käytön lisääminen rakentamisessa on erinomainen ilmastopolitiikan työkalu. Hallitusohjelmaan tulisikin kirjata vähähiilisen rakentamisen edistäminen osana ilmastotoimia.

Aalto yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnilan mielestä puurakentamisen mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ei ole hyödynnetty tarpeeksi. – Uuteen hallitusohjelmaan tulisi saada kirjaus puurakentamisen merkittävästä lisäämisestä ja sen ilmastohyödyistä. Puurakentaminen tulee saada vihreän rahoituksen piiriin, koska se korvaa teräsbetonirakentamista, vähentää rakentamisen päästöjä ja pitkäkestoiset puutuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan.

Metsäbiotalouden Tiedepaneelin mukaan uuden hallituksen tulee päivittää metsien rooli ilmastopolitiikassa uusimpien tutkimustulosten ja maailmanpoliittisen tilanteen valossa.

Juupajoella sijaitsevalle Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle rakennetaan tutkimus- ja oppimisympäristö Hyytiälä Living Lab, jossa tullaan tutkimaan puurakentamisen kokonaiskestävyyttä sekä puurakennuksen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.

Puheet metsien hiilinielujen romahtamisesta ovat liioittelua.

Ilmastomuutoksen kustannukset halutaan metsänomistajien maksettaviksi Monet metsänomistajat ovat valkealalaisen metsänomistaja Riitta Torikan mielestä lannistuneet metsiin kohdistuvasta julkisesta vyörytyksestä. – Jokainen valtamedian uutinen ilmastomuutoksesta, luontokadosta tai monimuotoisuuden haasteista liitetään metsiin. Minusta pitäisi näyttää ilmastoa lämmittäviä hiilikasoja, liikennettä tai luontokatoa aiheuttavaa rakentamista eli ilmastomuutoksen todellisia syyllisiä. –Metsät eivät lämmitä ilmastoa ja hakkuualueet uudistuvat aina. Miten Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat voivat kaataa ilmastomuutoksen kustannukset metsänomistajien vastuulle ja maksettavaksi, vaikka päästöjä aiheuttavien taakanjakosektoreiden pitäisi parantaa vauhtiaan ilmastotalkoissa, kysyy Torikka. Torikka arvelee, että on helpompaa pelata metsänomistajien omaisuudella kuin vähentää lämmityksen, kulutuksen ja liikenteen päästöjä. – Meille metsät ovat arvokasta sukupolvelta toiselle siirtyvää omaisuutta, j

EU hankaloittaa fossiilisten korvaamista.

Metsäntutkija, MMM Petri Heinonen muistuttaa, että kaksi kolmasosaa luontokadosta tapahtuu muualla kuin metsissä. – Kun mediassa ja julkisessa keskustelussa puhutaan luontokadosta, pitäisi kertoa, että luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla, kalliolla ja kivikoilla sekä rannoilla, eikä metsissä.

”Metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala, vaan miljoonien mahdollisuuksien tulevaisuuden ala”, sanoo LUT yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri. ”Mielikuva savupiippujen metsäteollisuudesta on vanha ja se muuttuu uusien puupohjaisten kuluttajatuotteiden kautta. Puupohjainen materiaali on suunnattoman rikasta ja siitä voidaan kehittää viisaalla käytöllä paljon hyvää.”

EU:n tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä saada kaikki uudet rakennukset hiilineutraaleiksi. Puurakentamisen määrätietoinen kasvattaminen antaa mahdollisuuksia tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Euroopan puutuoteteollisuuden pääsihteeri Silvia Melegari.

Suomessa on meneillään useita erilaisiin teknologioihin perustuvia uusiutuvien tekstiilikuitujen kehityshankkeita. –Suomi on johtava uusiutuvien tekstiilikuitujen kehittäjä maailmassa, mikä on erinomainen asia, koska markkinoilla on tilaa kaikille. Toivon, että Suomeen ja pohjoismaihin tulisi tämmöinen tekstiilikuidun valmistajien klusteri, ja saisimme myös langanvalmistajia ja kankaanvalmistajia takaisin Suomeen, sanoo Metsä Groupin innovaatioyhtiön Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn.

Itävalta suhtautuu kriittisesti siihen, että metsäpolitiikassa puututaan liikaa kansalliseen toimivaltaan. Itävallan maatalous -ja metsäpolitiikasta vastaavan ministerin Norbert Totschingin mukaan viime aikojen komission metsäpolitiikkaa koskevissa aloitteissa ei ole kuultu jäsenvaltioita riittävästi. Metsäpolitiikkaa koskevat esitykset ovat yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piirissä.

Euroopan Metsäinstituutin (EFI) Brysselin edustajan Harald Mauserin mukaan metsäalan on erittäin vaikeaa tulla kuulluksi ja vaikuttaa komission päätöksien valmisteluun. - Vaikuttaa siltä, että tämän komission aikana valikoidaan niitä tieteellisiä tuloksia, mitkä sopivat jo valittuun linjaan. Siitä poikkeavia näkemyksiä ei oteta huomioon päätöksenteossa.

Biotekniikan startup yritys eniferBio on herättänyt henkiin Suomessa 1970 - luvulla kehitetyn Pekilo-teknologian, jolla voidaan tuottaa erittäin proteiinipitoista jauhetta. - Maailman proteiinin kysynnän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi tarvitaan nykyistä kestävämpiä tapoja tuottaa vaihtoehtoisia proteiineja, sanoo eniferBio yhtiön toimitusjohtaja Simo Ellilä. Hanke palkittiin Marjatta ja Eino Kollin säätiön ja LUT yliopiston jakamalla 30.000 euron suuruisella tämän vuoden Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita. -Ruuan riittävyys sekä kestävä ja paikallinen tuotanto ovat merkittäviä globaaleja haasteita. Emme voi luottaa, että eläinperäinen proteiini riittää ruokkimaan maailman väestön tulevaisuudessa. Kolmessa vuosikymmenessä kestävästi tuotetun proteiinin kysyntä on muuttunut täysin. Nyt Brasiliassa tuotetusta halvasta soija

Puulla on ja tulee olemaan erittäin suuri merkitys Suomen energian kokonaiskäytössä ja omavaraisuuden kannalta, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen polttoainehuollon johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch. - Kun vajaa kolmasosa energiasta on ollut Venäjän tuontia, se joudutaan korvaamaan nyt kotimaisilla vaihtoehdoilla tai tuomaan muualta.

Suomen Metsäkeskus on käynnistänyt yhdessä Puuteollisuus ry:n kanssa puutuotealan yrityksille suunnatun ” Omistajanvaihdoksella kasvua puutuotealalle” hankkeen. Tällä viikolla vietetään myös omistajanvaihdosviikkoa. – Hankkeen ja teemaviikon tavoitteena on vauhdittaa ikääntyneen toimialan yritysten omistajanvaihdoksia ja saada alalle uusia yrityksiä. Samalla haetaan toimialan yrityksille kasvua ja tuottavuutta, kertoo Puuteollisuus ry.n toiminnanjohtaja Janne Liias.

Suomalaisessa metsävaikuttamisessa on uuden Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtajan Paula Lehtomäen mukaan erityisesti aikataulun suhteen parantamisen paikka. - Jos hallituksessa on vaikeuksia löytää kansallista kantaa, niin sitten juna on saattanut lähteä asemalta, ennen kuin oma paperi on valmiina. Meidän täytyy pystyä kirkastamaan kansallista kantaa, tehdä se aikaisemmassa vaiheessa ja sitten laajalla yhteistyöllä saattaa Suomen kanta Brysseliin ajoissa ja riittävän hyvin.

Suomen metsäkeskus on käynnistänyt yhdessä Puuteollisuus ry:n kanssa puutuotealan yrityksille suunnatun ” Omistajanvaihdoksella kasvua puutuotealalle” hankkeen. - Tavoitteena on vauhdittaa ikääntyneen toimialan yritysten omistajanvaihdoksia. Samalla haetaan toimialan yrityksille kasvua ja tuottavuutta, kertoo hankkeen vetäjä Jouni Silvast Suomen Metsäkeskuksesta. -Puutoimialalla toimii noin 2500 yritystä, joista useilla sadoilla yrityksillä olisi omistajanvaihdos seuraavan viiden vuoden aikana. Puolet näistä on yksinyrittäjiä, jotka toimivat usein verkottuneesti. Riskinä on, että toteutumaton omistajanvaihdos voi vaarantaa koko verkoston toiminnan. Hanke on ajankohtainen ja toimenpiteillä on kiire tai muuten menetetään toimialan kasvun potentiaalia lyhyessä ajassa todella paljon, muistuttaa Silvast. Omistajanvaihdos pitää sisällään yritysten ostamisen ja myymisen perheen ulkopuolelle sekä myös perheen sisäiset sukupolvenvaihdokset. Puutuoteteollisuuteen kuuluu saha- ja puulevyteollisuu

Venäjän sota on nostanut maa- ja metsätalouden huoltovarmuustekijät keskiöön, sanoo metsänhoitotieteen professori, Suomen Ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola. - Huoltovarmuuden turvaaminen ja kotien lämpimänä pysyminen menee tulevana talvena lyhyen tähtäimen ilmastotavoitteiden ohitse. Kotimaisen ruuan ja energian tuotannon turvaaminen on nyt ensisijaista. Tässä tilanteessa on kyettävä vastaamaan puuraaka-aineen lisääntyvään kysyntään energiatuotannossa. Energiapuun tuki on nyt perusteltua sekä Suomen huoltovarmuuden että metsien tulevan kasvun ja kasvukunnon turvaamiseksi.