Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.

Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.

Eläkeuudistuksen neuvottelut ovat käynnissä. Mistä päätetään ja kuka kantaa riskit? Keskustelemassa Finanssialan johtaja Mikko Kuusela, VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Podcastin juontaa taloustoimittaja Alma Onali.

Palkitussa ohjelmassa keskustellaan kevään aikana muun muassa eläkeuudistuksesta ja maahanmuutosta. Ohjelman juontajana jatkaa Helsingin Sanomista tuttu taloustoimittaja Alma Onali. Ensimmäinen jakso julkaistaan 20.3.

Suurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet.

Työeläkejärjestelmän varojen kasvu jatkuu lähivuosina melko hitaana, mutta kiihtyy vuoden 2040 paikkeilla. Keskimääräisen eläkemaksun nousupaine on noin yhden prosenttiyksikön suuruinen, arvioi Eläketurvakeskus (ETK) raportissaan. Uusi raportti laajentaa vuoden 2022 laskelmia.

Suomalaiset venyttävät työuraansa entistä pidemmäksi. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,8-vuotiaana. Samalla eläkkeelle siirtyneiden määrä putosi huomattavasti.

Taloudelliset kannustimet ovat vaikuttaneet työssä jatkamiseen noin kolmanneksella, kun asiaa kysyttiin vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneiltä. Vajaan kolmanneksen mielestä taas työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan työssä.

Moni osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista jatkaa työskentelyä tavalliseen tapaan eikä heidän palkkatasossaan tapahdu muutoksia. Vain noin viidennes eläkkeen nostaneista näyttää vähentävän työntekoa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Vaikka työnantajilla olisi rekrytointivaikeuksia, he eivät välttämättä ole muita työnantajia halukkaampia palkkaamaan yli 55-vuotiaita. Rekrytointivaikeuksia kokevat työnantajat panostavat iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamiseen vain, jos heillä on keskimääräistä myönteisempi käsitys vanhemmista työntekijöistä. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelissa.

Palkansaajien työeläkevakuutetut mediaaniansiot olivat viime vuonna 3 000 euroa kuukaudessa. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työtulon mediaani oli 1 350 euroa kuukaudessa. Suurimpiin ansioihin yltävät 45–49-vuotiaat, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta palkkatilastosta.

Puolet työstä vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään. Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksen mukaan useimmat eläkkeellä työssäkäyneet ovat jatkaneet samalla työnantajalla samanlaisissa tehtävissä. Työskentely on yleensä epäsäännöllistä ja satunnaista.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut asetuksella elinaikakertoimen vuodelle 2024. Kerroin pienentää alkavia eläkkeitä 5,3 prosenttia, mikä on edellisvuotta vähemmän. Tämä johtuu korona-ajan korkeasta kuolleisuudesta.

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kuudenneksi kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa. Suomi sai jo kymmenettä kertaa parhaimmat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kokemus kiireestä ja muutoksista työssä ovat yhteydessä siihen, että työssä jatketaan alimman vanhuuseläkeiän yli. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselyssä, jossa tarkasteltiin vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle jääneitä.

Finländarnas förtroende för pensionssystemet har hållits på en hög nivå, framgår det ur Pensionsskyddscentralens färska Pensionsbarometer-undersökning. Förtroendet har dock sjunkit något jämfört med tidigare år. Två tredjedelar av de svarande har förtroende för pensionssystemet och nästan lika många anser att pensionstillgångarna hanteras på ett pålitligt sätt.

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on säilynyt korkealla tasolla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta Eläkebarometrista. Luottamus on kuitenkin laskenut hieman edellisvuotisista Eläkebarometri-tutkimuksista. Kaksi kolmasosaa vastaajista luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti.

Den gradvisa höjning av pensionsåldern som det avtalades om i 2017 års pensionsreform har höjt sysselsättningen betydligt bland personer vid tröskeln till pensioneringen. Samtidigt har också arbetslösheten och antalet sjukpensioneringar ökat klart, framgår av en ny undersökning utförd av Pensionsskyddscentralen (PSC).

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän asteittainen nousu on lisännyt huomattavasti eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyyttä. Samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeellä olo ovat kasvaneet selvästi, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Borde pensionsrätten delas vid skilsmässa, precis som resten av egendomen? Vad kan vi lära av de franska pensionsupploppen? I säsongens sista avsnitt utvärderar och jämför vi andra länders pensionssystem med Finlands. I studion: ekonom Heikki Pursiainen, kommunikationschef Raine Tiessalo och PSC:s specialsakkunnige Niko Väänänen.