Eläketurvakeskus (ETK)

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.

Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja. Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.

Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.

Eläkeläisten työ on usein epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Työstä kertynyttä uutta eläkettä on haettava erikseen, muistuttaa asiantuntija.

Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 105 euroa kuukaudessa, nousua edellisvuodesta 4,1 prosenttia. Miesten mediaaniansio oli yli 3 400 euroa ja naisten yli 2 800 euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta työeläkevakuutettujen palkkatilastosta.

Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut noin 60 prosenttia vuosina 2005–2023. Omaishoitajien työuria ja ansioita on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan he ovat heikommassa työmarkkina-asemassa kuin muu väestö jo ennen omaishoidon virallista alkua.

Eläkeuudistuksesta odotetaan ehdotusta tammikuussa 2025. Vaikka ehdotuksen sisältö on vielä auki, on tärkeää ymmärtää sen taustat tulevien uutisten ja kommenttien pohjaksi. Mitä uudistuksella tavoitellaan, miten viime eläkeuudistus 2017 vaikutti ja mitä tuore väestöennuste merkitsee eläkejärjestelmälle? Esittelemme lyhyesti myös eläketurvan keskeiset avainluvut.

Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä.

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus tippui yhden sijan edellisvuodesta. Eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudessa Suomea pidetään kuitenkin edelleen vertailun parhaimpana.

Lähes puolella eläkeläispariskunnista on erimielisyyksiä raha-asioista. Ristiriitoja on enemmän hiljattain eläkkeelle jääneillä kuin iäkkäämmillä eläkeläisillä. Niitä on useammin taloudellista niukkuutta kokevilla pariskunnilla. Suomalaisten eläkeläisparien rahaerimielisyyksiä on tarkasteltu ensi kertaa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.

Miltä eläkeläisten toimeentulo näyttää nyt ja tulevaisuudessa? Entä miesten ja naisten eläkkeet? Miten käy eläkkeiden, jos Suomen heikko talouskasvu pitkittyy? Studiossa rahasta keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Lasse Koskinen, STM:n erityisasiantuntija Milla Sandt ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantala.

Osittaisen vanhuuseläkkeen suosiossa ja rahamäärässä on merkittäviä alueellisia eroja. Todennäköisimmin eläkkeen ottavat maksuun Pohjois-Suomessa asuvat. Eläke nostetaan useimmiten puolikkaana, ja se oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 853 euroa kuukaudessa.

Työeläkekuntoutukseen osallistuvien lukumäärä on laskenut nopeasti kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Muutos johtuu kuntoutushakemusten määrän vähenemisestä sekä hylkäävien päätösten kasvusta.