EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa. Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää tärkeänä, etteivät SAK:n liitot jatka enää poliittisia lakkoja, vaan katse on tulevaisuudessa.

Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.

Eurooppa on vedenjakajalla. Vihreän talouden kilpailukyky, sisämarkkinoiden pelastaminen sekä turvallisuuden vahvistaminen tulee EK:n vaalitavoitteiden mukaan nostaa EU:n prioriteeteiksi seuraavalla viisivuotiskaudella. Ukrainan tuen jatkuminen on sekä Euroopan että Suomen ehdoton etu. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan EU:n talouden suunta - otammeko kilpailukykyhaasteen tosissamme vai näivetymmekö. Kilpailukyvyn varassa ratkeaa myös Euroopan kyky vastata ympäristön, turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Meillä Suomessa on jo vuosia sitten lyönyt läpi ajatus siitä, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat toimia kestävän kasvun ajureina ja synnyttää innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. On siis myös ympäristön etu, että kestävästi toimivat yritykset pärjäävät ja niiden kilpailukyky vahvistuu. Nyt on syytä vaikuttaa sen puolesta, että sama ajattelutapa saataisiin EU-politiikan johtoajatukseksi”. Valtiontukisääntöjä o

Suomen vihreän siirtymän investointiaikeiden euromääräinen summa kasvoi vuonna 2023 lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Hankkeita on kaikkiaan vireillä noin 260 miljardin euron edestä. Konkreettisia askelia on otettu lähes 19 miljardin euron arvosta. Hyvän vireen jatkuminen edellyttää, että sähköä käyttävien teollisuusinvestointien aalto siirtyisi suunnitelmista toteutukseen – seuraavat 6–9 kuukautta ovat ratkaisevia. EK:n on seurannut yhden vuoden ajan vihreiden investointien etenemistä verkkosivuiltamme löytyvän dataikkunan kautta (http://www.ek.fi/dataikkuna). ataikkunan tuoreimpien lukujen valossa Suomessa on vireillä yli 500 investointihanketta, jotka liittyvät energiasiirtymään tai puhtaaseen teollisuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Niiden arvo on kasvanut vuoden aikana 31 prosenttia ollen nyt 259 miljardia euroa. Investoinnit toisivat toteutuessaan varovaisestikin arvioiden 20 000 uutta työpaikkaa. Alavireinen suhdanne ja vaikea rahoitustilanne huom

SAK:n liittojen päätökset jatkaa poliittisia lakkoja osoittavat täydellistä piittaamattomuutta. SAK ei ole kyennyt esittämään uskottavia vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle. Yhteisistä varoista kustannetaan mm. hoiva- ja koulutuspalveluita.

EK:n Luottamusindikaattorin tuloksissa teollisuuden luottamus kääntyi laskuun. Rakentamisessa aavistus nousua, muut päätoimialat ennallaan.

Kauppakamari EastCham Finland perustaa toimiston Kiovaan yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Toimisto auttaa suomalaisyrityksiä pääsemään mukaan jälleenrakennushankkeisiin ja Ukrainan markkinoille. Toimiston päällikkönä 1. huhtikuuta aloittaa Olena Kutsai. Suomalainen elinkeinoelämä saa tänä keväänä pysyvän edustuston Kiovassa. EastChamin ja EK:n käynnistämän Kiovan toimiston rooli on tärkeä, sillä paikallinen ja asiantunteva tuki helpottaa suomalaisyritysten markkinoillepääsyä ja etabloitumista Ukrainaan. Toimiston tehtävä on tuottaa yrityksille tietoa Ukrainan markkinasta ja toimintaympäristöstä. Se auttaa paikallisten kumppaneiden löytämisessä ja tarjoaa tietoa Ukrainan jälleenrakentamisprojekteista sekä rahoituksesta. Toimistolla tulee olemaan tärkeä tehtävä myös vuoropuhelussa Ukrainan hallinnon kanssa. Kiovan toimiston päälliköksi nimitetty Olena Kutsai tuntee erinomaisesti ukrainalaisen liike-elämän ja yrityskentän sekä julkiset hankinnat ja rahoituskanavat. Olena

EK on julkistanut puheenjohtajansa Harri Bromanin johdolla suositukset kuuden maakunnan päättäjille ja Suomen hallitukselle siitä, kuinka itäisen Suomen talous ja elinvoima saadaan kääntymään kasvuun. Erityistalousalueen ytimessä ovat ketterästi toteutettavat pilotit, joilla avataan investointien ja yrityskasvun pullonkauloja sekä vahvistetaan infraa. EK esittää erityislähettilästä, jonka johdolla kuuden maakunnan synergiat saataisiin maksimoitua.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on erittäin pettynyt SAK:n päätöksen jatkaa poliittisia lakkoja.

KUTSU: EK:n Itäinen Suomi -ohjelman julkistus – näin elinvoimakäänne onnistuu Ma 25.3. klo 13 – 14 etäyhteydellä Hyvät vaikuttajat ja median edustajat Itäisen Suomen tilanne on monella tapaa poikkeuksellinen ja vakava – vaan ei mahdoton. Nyt on saatava aikaan käänne, jolla luodaan uudet elinvoiman edellytykset Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin. Se on koko Suomen etu. Tervetuloa kuulemaan EK:n puheenjohtajan Harri Bromanin johdolla valmistellun toimenpideohjelman tuloksia. Esitämme ratkaisuja niin itäisen Suomen energiainvestointeihin, digitaaliseen ja fyysiseen infraan, koulutukseen, EU-rahoitukseen kuin viranomaistoimintaan ja turvallisuuteen. Talkoisiin tarvitaan kaikki – yritykset, kuuden maakunnan toimijat ja Suomen hallitus. Liikkeelle pitää päästä jo huhtikuun kehysriihessä. Julkistustilaisuudessa on äänessä puheenjohtaja Harri Broman ja toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Huom! EK:n tiedote julkistuu tämän tilaisuuden pää

KUTSU: EK:n Itäinen Suomi -ohjelman julkistus – näin elinvoimakäänne onnistuu Ma 25.3. klo 13 – 14 etäyhteydellä Hyvät vaikuttajat ja median edustajat Itäisen Suomen tilanne on monella tapaa poikkeuksellinen ja vakava – vaan ei mahdoton. Nyt on saatava aikaan käänne, jolla luodaan uudet elinvoiman edellytykset Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin. Se on koko Suomen etu. Tervetuloa kuulemaan EK:n puheenjohtajan Harri Bromanin johdolla valmistellun toimenpideohjelman tuloksia. Esitämme ratkaisuja niin itäisen Suomen energiainvestointeihin, digitaaliseen ja fyysiseen infraan, koulutukseen, EU-rahoitukseen kuin viranomaistoimintaan ja turvallisuuteen. Talkoisiin tarvitaan kaikki – yritykset, kuuden maakunnan toimijat ja Suomen hallitus. Liikkeelle pitää päästä jo huhtikuun kehysriihessä. Julkistustilaisuudessa on äänessä puheenjohtaja Harri Broman ja toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Huom! EK:n tiedote julkistuu tämän tilaisuuden pää

Uudet maaliskuussa pidettävät kahden viikon poliittiset lakot ovat aiheuttamassa alustavan arvion mukaan 320 miljoonan euron vahingot bruttokansantuotteeseen. Kaikkiaan eri kuukausien lakot hallitusta vastaan ovat aiheuttaneet Suomen taloudelle, yrityksille ja työpaikoille reilusti yli miljardin euron menetykset. Kuljetusalan liitto AKT:n, Teollisuusliiton, Sähköliiton ja JHL:n kahden viikon poliittiset lakot kertovat tarpeesta säätä lait kilpailijamaiden tasolle.

Työttömyysvakuutusmaksut on tarkoitettu ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt korostavat, että tätä vakuutusperiaatetta ei pidä rikkoa, eikä sosiaalivakuutusmaksuja käyttää muun julkisen talouden vahvistamiseen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallitus on päättänyt jatkaa toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen työsopimusta kahdella vuodella eli toukokuuhun 2026 saakka. Alkuperäisen sopimuksen mukaan Häkämiehen tehtävä olisi päättynyt kuluvan vuoden elokuussa.

Kansainvälistä kauppaa tekevien suomalaisyritysten logistiikkahaasteet ovat puolessa vuodessa lähes tuplaantuneet: nyt lähes 20 prosenttia nosti logistiikan keskeiseksi ongelmaksi markkinoilla. Kaksi kolmasosaa arvioi, että kotimaan kustannusnousu vaikeuttaa viennin kasvattamista. Sen sijaan vain 15 prosenttia pitää Kiina-riippuvuuksia merkittävänä tekijänä liiketoiminnan kannalta. Tiedot ilmenevät EK:n Vientibarometrista, johon vastasi 474 ulkomaankauppaa tekevää yritystä tammikuussa 2024.

Teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla nähtiin helmikuussa laskua.

Paikallisen sopimisen lisääminen on sekä työntekijöiden että yritysten etu. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa hallituksen tavoitetta lisätä paikallista sopimista, jolla voidaan vastata kansainvälisen kilpailun haasteisiin ja turvata yrityksen kilpailukyky. EK:n asiantuntija Suvi Lahti-Leeve korostaa, että työehtosopimuksesta voitaisiin jatkossakin poiketa paikallisella sopimuksella vain työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Ennen kaikkea paikallisen sopimisen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin osapuolten luottamusta ja sopimisen mahdollisuuksien tuntemista.

Tämän viikon poliittisten lakkojen menetykset nousevat 380 miljoonaan euroon. Yhteensä hallituksen välttämättömiä uudistuksia vastaan järjestetyistä poliittista lakoista aiheutuneet menetykset Suomen taloudelle, yrityksille ja työpaikoille nousevat jo lähes miljardiin euroon.

EK:n teettämä selvitys antaa karun arvion: EU tuskin tulee kuluvalla vuosikymmenellä palaamaan aikaisempaan, kilpailun vapautta ja sisämarkkinoiden häiriintymätöntä toimintaa korostaneeseen teollisuuspolitiikkaan. Suomen menestymiseksi investointien houkuttelussa EK esittääkin kansallista verohuojennusta strategisille investoinneille. Lisäksi on Suomen edun mukaista, että lähdemme selvittämään EU-tason investointirahoitusvälinettä, jonka kautta rahoitettaisiin parhaita ja strategisesti tärkeitä hankkeita ehkäisten suurten jäsenmaiden valtiontukikilpailun.