Finnvera on myöntänyt Nokian 1,5 miljardin dollarin arvoisille 5G-toimituksille ostajaluottotakuun, joka on Finnveran historian suurimpia yksittäisiä rahoitusjärjestelyjä ja vientitakuita ja telesektorilla suurin. Nokian teknologiaa on mukana Intian 5G-vallankumouksessa, kun maailman kolmanneksi suurin teleoperaattori, Intian johtava operaattori Reliance Jio Infocomm Limited on viemässä Intiaa kattavaan 5G-verkkoon. Nokia uutisoi osuudestaan hankkeessa lokakuussa 2022. Rahoitusjärjestely oli keskeisessä roolissa mahdollistamassa vientikaupan syntymistä.

Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.

Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.

Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.

Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas ja Finnveran rahoituksen myöntö omistusjärjestelyihin oli hyvällä tasolla, mutta yrityskauppojen määrä laski loppuvuotta kohti. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–joulukuussa 2023 yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 130 miljoonaa euroa. Eniten yrityskauppoja tehtiin Uudellamaalla. Maakunnista erottuivat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa euromääräinen rahoitus kasvoi.

Finnvera julkaisee aluekatsauksen talouden näkymistä ja rahoituksen kohdentumisesta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pk- ja midcap-yrityksille vuonna 2023.

Yritysten toimintaympäristö säilyi haastavana vuonna 2023. Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuustekijät ja korkea korkotaso hidastivat yritysten suunnitelmia, mutta Etelä-Suomen alueen yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja siitä huolimatta. Finnvera myönsi alueen yrityksille rahoitusta yhteensä 339 miljoonaa euroa (360). Alueen maakunnista Etelä-Karjalassa myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi, kun taas Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Myös investointien sekä viennin rahoituksen määrä kasvoi Etelä-Karjalassa, kun taas laskua oli nähtävissä sekä Uudellamaalla että Kymenlaaksossa.

Haastavasta korko- ja toimintaympäristöstä huolimatta Itä-Suomen yritykset hyödynsivät vuonna 2023 Finnveran rahoitusta edellisvuotta enemmän. Finnvera myönsi rahoitusta neljän maakunnan alueelle, Pohjois-Savoon, Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Keski-Suomeen, yhteensä 156 miljoonaa euroa, ja rahoitus kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa Finnveran myöntämä rahoitus kääntyi kahden laskuvuoden jälkeen kasvuun. Sen sijaan Etelä-Savossa rahoitus jatkoi laskuaan kolmatta vuotta peräkkäin. Itä-Suomen alueella rahoitus painottui teollisuuteen. Itä-Suomi kärsii tällä hetkellä Venäjän käynnistämän sodan seurauksista. Talouskasvun kääntämiseksi tuottavuutta parantavat investoinnit ja yrityskaupat olisi saatava kasvuun.

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Sisä-Suomen alueelle eli Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 155 miljoonaa euroa (147). Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi kaikkien kolmen maakunnan alueella hieman edellisvuodesta. Pirkanmaalla rahoitusta kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Päijät-Hämeessä kasvoi erityisesti vientiin ja toimitustakauksiin kohdistunut rahoitus. Myös Kanta-Hämeessä rahoituksen kasvu johtui suurelta osin viennin ja toimituksien rahoituksesta.

Hyvä median edustaja! Finnvera julkaisee aluekatsauksen Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan talouteen ja Finnveran rahoituksen kohdentumisesta vuonna 2023. Aluejohtaja Anna Karppinen kertoo Finnveran kotimaan rahoituksen jakautumisesta toimialoittain ja maakunnittain, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kyseissä maakunnissa yhdessä aluepäällikkö Markus Korpelan kanssa. Tervetuloa Teams-mediatilaisuuteen torstaina 7.3.2024 klo 9.00. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi keskiviikkoon 6.3. klo 12 mennessä Finnveran viestintään: Johanna Norrena, johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 837 2511. Lähetämme osallistujille Teams-kutsun linkkeineen. Lämpimästi tervetuloa!

Yritysten toimintaympäristö oli vuonna 2023 erittäin haastava talouden epävarmuuden ja korkotason nousun takia. Lounais-Suomen yritykset veivät kuitenkin epävarmuudesta huolimatta eteenpäin tärkeitä investointeja, ja tämä näkyi Finnveran rahoituksessa. Finnvera rahoitti Lounais-Suomen pk- ja midcap-yrityksiä vuonna 2023 yhteensä 146 miljoonalla eurolla, mikä oli edellisvuoden tasolla (144). Rahoitettujen investointien arvo kasvoi selvästi sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan maakunnissa. Myös pk- ja midcap-yritysten viennin rahoitus kasvoi harppauksella. Yritysten kasvun ja jatkuvuuden kannalta tärkeiden omistusjärjestelyjen määrä piristyi Varsinais-Suomessa, mutta notkahti Satakunnassa.

Finnveran rahoitus Pohjois-Suomessa supistui kaikissa maakunnissa eli Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Korkojen nousu ja epävarmuus tulevien vuosien korkotasosta heijastui erityisesti rahoitettujen investointien ja omistajanvaihdosten määrään. Pohjois-Pohjanmaalla rahoituksen myöntö supistui ja kehitystä selittää edellisvuoden muutamat mittavat teolliset investoinnit. Kainuussa rahoitus supistui 32 prosenttia johtuen teollisuusyritysten vähentyneistä rahoitustarpeista. Lapin matkailussa on käynnistynyt uusi investointiaalto.

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta tiistaina 20.2.2024 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluejohtaja Pasi Vartiainen kertoo Finnveran vuoden 2023 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin tunnin. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 maanantaina 19.2. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!

Vuosi 2023 oli taantuvan talouden vuosi, mutta samalla inflaatioympäristö vakautui. Vuonna 2024 kärsitään vielä taantumasta, mutta talous voi lähteä elpymään niin, että vuosi 2025 on taas kasvun vuosi – jos taloustilanne kehittyy odotetusti. Tähän saakka pandemiaa seurannut talouskehitys on edennyt kuin taloustieteen oppikirjassa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Siksi ei ole yllättävää, että olemme nyt taantumassa, jota viennin jäähtyminen syventää. Korkotason maltillistuminen madaltaa lähitulevaisuudessa toivon mukaan kuluttajien ja yritysten kynnystä investointeihin, mikä on tärkeää tulevan kasvun kannalta. Toivoa sopii, ettei korkotaso valu pitkällä aikavälillä liian alas.

Vientiä jäähdyttää nyt heikko suhdanne. Miksi Suomi ei yllä viennissä täyteen potentiaaliinsa hyvinä aikoina?

Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia, ja sen merkitys Suomen taloudelle on suuri. Suomi voittaa viennin bkt-osuudessa selvästi suuret maat, esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvallat. Viennin rooli kansantaloudessa voisi kuitenkin olla vielä selvästi suurempi, jos Suomen koko vientipotentiaali olisi käytössä. Suomi on 2000-luvulla jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista viennin bkt-osuudessa. Huolestuttavaa ilmiötä selittävät Suomen viime vuosien heikko talous- ja kilpailukykykehitys. Positiivista on, että Suomen vienti keskittyy korkean tuottavuuden aloille, joskin näiden alojen osuus on ollut viime vuosina lievässä laskussa eli havaittavissa on lievää viennin ”bulkkiintumista”.

Finnvera laski liikkeeseen 1 miljardin dollarin joukkovelkakirjalainan 18.10.2023. Maaliskuussa 2027 erääntyvä noin 3,5 vuoden pituinen laina on Finnveran toinen ja viimeinen liikkeeseenlasku vuonna 2023. Pitkäaikaisen varainhankinnan määrä vuodelle 2023 on noin 2 miljardia euroa.