Finnvera ottaa 1.6.2023 alkaen käyttöön uudet lainatuotteet, ilmasto- ja ympäristölainan sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainan, jotka on toteutettu yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa InvestEU-takausohjelman tuella.

Korkotason nousu ja korkea inflaatio ovat hyydyttäneet monien pk-yritysten investointipäätökset ja syöneet kannattavuutta. Uudet liiketoiminta-avaukset ja tuotekehityshankkeet ovat harvassa. Yritysten kassapuskurit ovat tähän asti auttaneet, mutta käyttöpääomarahoituksen osuus on jo kasvussa ja voi kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Odotukset yritysrahoituksen kysynnästä tulevien 6 kuukauden aikana ovat viime syksyn tasolla, eli jopa alempana kuin koronapandemian alkuvaiheessa, selviää Finnveran yritysrahoitusmittarista. Suomalaisten pk-yritysten rahoitusympäristö on myös kiristynyt, mikä ennustaa jopa investointitaantumaa pk-yritysten investointeihin tänä vuonna.

Euroopan investointirahasto (EIR) tarjoaa Finnveralle 170 miljoonan euron takauksen, jonka myötä Finnveralla on mahdollisuus rahoittaa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten investointeja kaikkiaan arviolta 280 miljoonan euron arvosta. Finnvera on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö ja Suomen vientitakuulaitos.

The European Investment Fund (EIF) will provide a €170 million guarantee to Finnvera Plc, the national promotional institution and official export credit agency of Finland, to finance approximately €280 million of investment by small companies in Finland.

Suomen inflaatio aleni maaliskuussa selvästi, yli prosenttiyksiköllä 6,8 prosenttiin, kun luku helmikuussa oli 8,0 prosenttia, kertovat Tilastokeskuksen ennakolliset tiedot. Euroalueen inflaatio oli keskimäärin 6,9 prosenttia ja laski niin ikään selvästi helmikuun 8,5 prosentista. Muutamissa maissa inflaatio jopa puolittui kuukaudessa. Inflaation taittuminen on ehdottomasti hyvä uutinen yritysten ja kuluttajien luottamukselle ja sen myötä Suomen taloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Inflaation lähtiessä kiihtymään reilu vuosi sitten, nousu oli Suomessa euromaista hitaimpia. Taloudellinen maltti näyttää kannattaneen. Suomen suhteellinen kustannuskilpailukyky ei päässyt heikkenemään verrattuna moniin kilpailijamaihin. Nyt Suomi on inflaatiossa Euromaiden keskiarvoa.

Rahoitusmarkkinat kuohuvat Silicon Valley Bankin romahdettua viranomaisten pelastettavaksi. Lähiviikkoina nähdään, millaisia heijastusvaikutuksia kansainvälisellä kuohunnalla on Suomen rahoitusmarkkinoihin. Viimeistään finanssikriisi osoitti, että rahoitusmarkkinoiden maantieteellisesti kaukaisillakin häiriöillä on tapana iskeä myös Suomeen voimalla, toteaa Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Vuonna 2022 talouteen iskeneet shokit, Venäjän aloittama sota, inflaatio ja korkojen nousu eivät jaksaneet vetää enää kolmatta vuotta peräkkäin Finnveran rahoitusta nousuun. Finnvera myönsi rahoitusta Itä-Suomen alueen neljään maakuntaan yhteensä 139 miljoonaa euroa vuonna 2022. Myönnetyn rahoituksen määrä laski kaikissa neljässä maakunnassa. Vain Pohjois-Karjalassa rahoituksen määrä ylsi koronaa edeltävän vuoden 2019 tasolle. Mikäli Finnveran rahoitus peilaa alueiden elinkeinoelämän kehitystä, tulee muiden kuin kasvumaakuntien talouskehityksestä olla huolissaan, sanoo Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen.

Vuosi 2022 toi yrityksille jälleen mukanaan lukuisia toimintaympäristön muutoksia. Inflaatio, Ukrainan sota, kulutuskysynnän muutokset, työvoimapula ja energiakriisi haastoivat alueen yrityksiä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Toisaalta vihreä siirtymä toi myös uusia mahdollisuuksia alueen innovatiivisille yrityksille. Finnvera myönsi Etelä-Suomen alueen yrityksille kotimaan rahoitusta yhteensä 360 miljoonaa euroa (536). Kaikissa alueen maakunnissa Finnveran myöntämän rahoituksen määrä laski odotetusti edelliseen vuoteen verrattuna.

Det totala beloppet av den finansiering som Finnvera beviljade företag i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten år 2022 sjönk som väntat jämfört med året innan. Även efterfrågan på investeringsfinansiering från österbottniska företag minskade jämfört med året innan. Förändringen i verksamhetsmiljön började synas i efterfrågan på finansiering under det andra halvåret 2022. Ökningen skedde i finansieringen av exportprojekt samt i beviljandet av finansiering för handel och leveranssäkerheter.

Finnveran vuonna 2022 myöntämän rahoituksen yhteenlaskettu määrä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille laski odotetusti edellisvuodesta. Myös pohjalaisyritysten investointirahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta. Toimintaympäristön muutos alkoi näkyä rahoituksen kysynnässä vuoden 2022 toisella vuosipuoliskolla. Kasvua nähtiin vientihankkeiden rahoituksessa sekä kaupankäynnin ja toimitusvakuuksien rahoituksen myöntämisessä.

Finnvera myönsi vuonna 2022 rahoitusta Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntiin yhteensä 147 miljoonaa euroa (159). Taloudellinen epävarmuus vähensi yritysten investointi- ja kasvuhaluja sekä ulkoisen rahoituksen käyttöä, mikä näkyi myönnetyn rahoituksen kokonaismäärän laskuna. Maakuntien taloudellinen kehitys näyttää kulkevan nyt hyvin eri suuntiin. Päijät-Hämeessä kasvuvire jatkuu ja Finnveran rahoitus maakuntaan kasvoi viime vuonna. Pirkanmaalle ja Kanta-Hämeeseen myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä laski. Etenkin Kanta-Hämeessä rahoitettujen hankkeiden taso on huolestuttavan matala.

Suomen viennin käypähintainen arvo on kehittynyt suotuisasti koronashokin jälkeen. Samaan aikaan vienti- ja tuontihinnat ovat nousseet voimakkaasti. Huolta herättää erityisesti se, että pk-yritysten tavaraviennin kasvu tyrehtyi Venäjän hyökkäyssodan alettua. Hintatason nousu huomioiden pk-sektorin vienti laski reaalisesti. Suomalaiset yritykset ovat löytäneet korvaavia markkinoita venäjänviennille, mutta ilman vaikutuksia Venäjän kaupan romahtaminen ei ole tapahtunut, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Ajat ovat erikoiset. Taantumaa on odoteltu viime vuoden alkupuolelta lähtien, mutta onneksi pelot eivät ole toteutuneet vielä. Vuonna 2022 Suomen talous kasvoi olosuhteisiin nähden hyvin. Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta pk-yritysten vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita.

Vuonna 2022 Finnveran rahoitus kasvoi reippaasti Pohjois-Pohjanmaalla (+34 %) ja Kainuussa (+23 %) teollisuusyritysten rahoitustarpeiden kasvaessa. Lapissa rahoitus supistui 24 prosenttia johtuen erityisesti matkailualan yritysten erittäin vähäisistä rahoitustarpeista. Pohjois-Suomessa viennin rahoitus ei ole palautunut koronan jälkeisestä kuopasta.

Finnvera-konserni käynnistää alle 20 miljoonan euron vientiluottojen myöntämisen suomalaisten vientiyritysten ulkomaisille asiakkaille suoraan ilman pankin osallistumista rahoitukseen. Suora vientiluotto on mahdollinen eduskunnan hyväksyttyä muutoksen julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta koskevaan lakiin. Tasavallan presidentti vahvisti lain tänään. Tavoitteena on parantaa rahoituksen saatavuutta pienempiin vientihankkeisiin ja edistää pienten ja keskisuurten yritysten vientiä ja kasvua. Näiden vientiluottojen myöntäminen alkaa lakimuutoksen tultua voimaan 10.2.2023.

Parhaimmillaan vuosi 2023 on hitaan kasvun vuosi, ja vuonna 2024 talouden odotetaan taas kasvavan normaalisti tai jopa nopeammin. Vaikeasti ennustettavat ja äkilliset tapahtumat ovat kuitenkin mahdollisia. Esimerkiksi hitaamman talouskasvun Kiina on arvaamaton toimija, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yleisin ennuste on, että Suomi vajoaa taantumaan vuonna 2023. Talouden ennustaminen on ollut viime vuosina epäkiitollista puuhaa. Koronapandemian jälkeisen vahvan kasvuvuoden 2021 jälkeen odotettiin toista hyvää vuotta, mutta sen sijaan vuotta 2022 leimasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seurannut epävarmuus, energiakriisi ja kiihtynyt inflaatio.

Finnvera Group, Stock Exchange Release 10 November 2022 Interim Management Statement 1 January–30 September 2022 Corporate investments and demand for financing declining – Finnvera Group's result in January–September showed a loss of EUR 19 million Finnvera Group, summary Jan–Sep/2022 (vs. Jan–Sep /2021 or 31 December 2021) Result -19 MEUR (106) – the loss provisions made at the beginning of the year due to the export credit guarantee exposure in Russia remained unchanged – as yet, there were no grounds for reversing loss provisions made in 2020. Result by segments: Result of the parent company Finnvera plc’s SME and midcap business 16 MEUR (19) and the result of Large Corporates business came to -64 MEUR (56). The subsidiary Finnish Export Credit Ltd had an impact of 29 MEUR (30) on the Group’s result. The separate result for export credit guarantee and special guarantee operations was -79 MEUR (58). Balance sheet total EUR 12.9 bn (12.2), increase 5%. Contingent liabilities stood at

Finnvera-konserni, pörssitiedote 10.11.2022 Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022 Yritysten investoinnit ja rahoituksen kysyntä kääntymässä laskuun – Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos 19 miljoonaa euroa tappiollinen Finnvera-konserni, yhteenveto 1–9/2022 (vs. 1–9/2021 tai 31.12.2021) Tulos -19 Me (106) – alkuvuonna tehdyt Venäjän vientitakuuvastuiden tappiovaraukset ennallaan – perusteita vuonna 2020 tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei vielä ollut. Tulokset segmenteittäin: Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos 16 Me (19) ja suuryritykset-liiketoiminnan tulos -64 Me (56). Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 29 Me (30). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos -79 Me (58). Tase 12,9 Mrd. euroa (12,2) kasvoi 5 %. Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,3 Mrd. euroa (15,9) kasvoivat 2 %. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 25,9 Mrd. euroa (25,6) kasvoivat 1 %. Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat yhteensä oliv

Toimintaympäristön nopea muutos haastaa pk-yrityksiä, ja tämä näkyy Finnveraan tulevissa yhteydenotoissa. Etenkin pienemmät yritykset ovat tilanteesta huolissaan ja kysyvät jo ennakoivasti joustoja rahoitukselle.

Finnvera Oyj, pörssitiedote 14.10.2022 Yrittäjä Anne Nurminen on valittu Finnveran hallituksen jäseneksi. Valinnan teki Suomen valtio Finnvera Oyj:n ainoana osakkaana. Nurminen toimii toimitusjohtajana perheomisteisessa konepajayhtiössä Helkone Group Oy:ssä ja ratsastusvalmennukseen keskittyvässä Pixy Finland Oy:ssä. Lisäksi hän on hallituksen puheenjohtaja Hellmanin Konepaja Oy:ssä sekä Protools Oy:ssä. Nurminen on laajasti verkostoitunut luottamustehtäviensä kautta, ja hän on mm. Teknologiateollisuus ry:n hallituksen sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n yrittäjävaltuuskunnan jäsen. Päätöksen jälkeen Finnvera Oyj:n hallitukseen kuuluvat: Petri Ekman, hallituksen puheenjohtaja Antti Neimala, I varapuheenjohtaja Terhi Järvikare, II varapuheenjohtaja Ritva Laukkanen Hannu Jaatinen Petri Viertiö Elina Piispanen Anne Nurminen Lisätiedot: Risto Huopaniemi, hallintojohtaja, Finnvera, puh. 029 4602520, risto.huopaniemi@finnvera.fi