Finnvera Oyj

Veturiyritysten merkitys oman alueensa ja toimialansa elinvoimalle on suuri. Meriklusterilla Meyer Turun telakan vaikutus heijastuu laajasti alihankintaverkostoon ja nostaa verkoston yritysten jalostusarvoa ja työllisyyttä. Telakan alihankkijoiden liikevaihdon kasvun arviointiin liittyy enemmän epävarmuutta. Tämä käy ilmi telakan hankinnoista tehdystä selvityksestä. Viennin rahoituksen kannalta merkittävä alus- ja telakkateollisuus on strategisesti tärkeä teollisuudenala, jonka rooli Suomessa on jälleen kiinnostuksen kohteena myös geopoliittisista syistä.

Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrä oli alhaisimmalla tasollaan vuosiin. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin vuonna 2024 yhteensä 105 miljoonaa euroa. Maakunnista jyrkin pudotus oli Uudellamaalla, jossa vuosi 2024 oli omistajanvaihdoksissa poikkeuksellisen hiljainen.

Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.

Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Lounais-Suomen maakuntien erot yritysten näkymissä ja rahoituksessa jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi vuonna 2024. Finnveran myöntämä rahoitus Satakunnan pk- ja midcap-yrityksille yli tuplaantui, kun taas Varsinais-Suomessa rahoitus laski yli viidenneksellä edellisvuodesta. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Satakunnassa puolestaan rahoitus kasvoi niin investoinneissa kuin yritysten kasvua vauhdittavassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoituksessa. Satakunnassa myös viennin rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoivat toisin kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat maakunnat ovat teollisuusvetoisia. Varsinais-Suomessa tunnelma on odottava, kun taas Satakunnassa teollisuuden kasvua ruokkii muun muassa energiaklusterin positiivinen kehitys, arvioi aluejohtaja Seija Pelkonen.

Aika: Tiistaina 11.3.2025 klo 9.00 Paikka: Teams

Finnvera myönsi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille rahoitusta vuonna 2024 yhteensä 353 miljoonaa euroa (339). Vaikka rahoitus kasvoi edellisvuodesta, toimintaympäristön epävarmuus näkyi investoinneissa ja omistajanvaihdoksissa. Finnveran osarahoittamien investointien määrä laski Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa, joskin Kymenlaaksossa nähtiin hienoista kasvua. Omistajanvaihdosten rahoitus laski kaikissa alueen maakunnissa ja romahti voimakkaimmin Etelä-Karjalassa. Epävarmuuden ohella etenkin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson talouden alavirettä voi selittää se, että maakunnissa on vähän keskikokoisia, työllistäviä yrityksiä, sanoo aluejohtaja Anna Karppinen. Vuoden 2025 näkymät alueella vaikuttavat varovaisen positiivisilta. Huoltovarmuuteen, turvallisuusteknologiaan tai energiantuotantoon liittyvät kehityshankkeet voivat tuoda mukanaan uusia investointeja ja mahdollisuuksia alueen yrityksille.

Finnvera rahoitus pohjoissuomalaisille pk- ja midcap-yrityksille kasvoi vuonna 2024 edellisvuodesta. Maakunnalliset erot ovat suuria: Kainuussa rahoitus väheni merkittävästi, Pohjois-Pohjanmaalla nähtiin kohtuullista kasvua ja Lapissa rahoituksen myöntö lähes kaksinkertaistui. Lapin vahvaa kehitystä selittää kaikkien päätoimialojen positiivinen kasvu, erityisesti matkailualalla. Viennin rahoitus kääntyi reippaaseen kasvuun usean vuoden supistumisen jälkeen.

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta torstaina 27.2.2025 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluejohtaja Pasi Vartiainen kertoo Finnveran vuoden 2024 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin tunnin. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 keskiviikkona 26.2. kello 10 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!

Finnveran lainaa mikroyritysten kasvuhankkeisiin myönnettiin vuoden 2024 loppuun mennessä 5,6 miljoonaa euroa. Finnvera käynnisti lainapilotin alle 10 työntekijän yritysten kasvutarpeisiin lokakuun 2024 alussa, ja pilotti jatkuu maaliskuun 2025 loppuun. Kiinnostus lainaa kohtaan on jatkunut, ja ensimmäisten kolmen kuukauden aikana hakemuksia on tullut lähes 400 kappaletta. Eniten hakemuksia tuli ensimmäisten 1,5 kuukauden aikana, mutta kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla. Myönteisistä päätöksistä kaksi kolmasosaa on kohdistunut kaikkein pienimmille, 1–2 henkeä työllistäville yrityksille. Lainaa on haettu henkilöstön palkkaukseen, toiminnan laajentamiseen, siihen liittyviin investointeihin ja myös kansainvälistymissuunnitelmiin.

Yhdysvaltain taloudella on mennyt kaikilla mittareilla todella hyvin viime vuodet. Työllisyys, tuottavuus, talouskasvu ja inflaationtorjunta ovat kehittyneet vahvasti. Presidenttikautensa aloittanut Donald Trump ei todennäköisesti pysty talouden vauhtia parantamaan, vaan pikemmin ylikuumentamaan esitetyillä tuontitulleilla, maahanmuuton kiristymisestä seuraavalla työvoimapulalla ja verouudistuksillaan, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Trumpin ajamien tuontitullien kohdistumisesta Eurooppaan ei vielä ole yksityiskohtaisia tietoja, mutta uutisia seurataan tarkasti. Voiko vaarana olla, että Trumpin kaudella inflaatio Yhdysvalloissa kääntyy nousuun ja nousupaine välittyy tullien ja muiden kaupan esteiden kautta Eurooppaan ja Suomeenkin, missä korkotaso kääntyisi taas nousuun?

Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Myös viennin elpyminen on vielä heiveröistä eikä hurraahuutoihin ole aihetta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Talouden käänne on tapahtunut, mutta mihin suuntaan ja millä voimalla, se on avoin kysymys. Suomen taloudessa on paljon kasvupotentiaalia sekä lyhyellä että rakenteellisesti pitkällä tähtäimellä.

Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Odotukset valoisammalle lähitulevaisuudelle ovat suuret, mutta vaarana on, että työehtosopimusneuvotteluilla vesitetään Suomen kustannuskilpailukyky, joka vielä on kohtalainen. 10 prosentin palkankorotustavoite voisi olla katastrofi Suomen kansantaloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Odotukset rahoituksen kysynnästä ovat kääntyneet positiivisiksi etenkin palvelualoilla.

Viimeisimpien tietojen mukaan Yhdysvaltain entinen presidentti, republikaanien Donald Trump on voittamassa vaalit ja nousemassa uudelle presidenttikaudelle. Jos republikaanit saavat äänivallan myös Yhdysvaltain kongressissa, tämä vahvistaa presidentin asemaa esimerkiksi talouspoliittisissa avauksissa. Voisiko Trumpin kampanjassaan esittämistä kymmenien prosenttien tuontitulleista kaikille maille tulla totta? Tämä on herättänyt etukäteen huolta myös suomalaisviejissä, sillä Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Luvassa on neljä vuotta vähintään retorista vuoristorataa, mutta Yhdysvaltain ja maailman talous kestää tämän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan, Kotamäki sanoo.

Finnveran lokakuun alussa käynnistämä puolen vuoden määräaikainen laina mikroyritysten kasvuun on herättänyt paljon kiinnostusta. Ensimmäisen kuukauden aikana lainoja on myönnetty yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Tyypillisin syy lainan hakemiseen on ollut työntekijän palkkaaminen. Laina on tarkoitettu alle 10 henkilöä työllistävän yrityksen kasvua, tuottavuutta tai kilpailukykyä edistäviin rahoitustarpeisiin kuten työllistämiseen tai toiminnan laajentamiseen ja digitalisointiin.

Suomen keskeiset vientimarkkinat ovat murroksessa, mikä lisää Suomen viennin kasvattamisen vaikeuskerrointa tulevina vuosina. Yhdysvallat, Saksa ja Kiina ovat olleet perinteisesti suomalaisten vientiyritysten päämarkkinoita, joille yhteenlasketun viennin osuus on yli neljännes kokonaisviennistä, mutta kasvunäkymät näissä maissa ovat alavireiset tai täynnä epävarmuutta. Vientiyritysten kannattaa varautua aktiivisesti etsimään uusia kohdemaita esimerkiksi kehittyviltä markkinoilta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Vaikka riskit ovat suurempia, tuototkin voivat toteutuessaan olla korkeita. Keinoja riskeiltä suojautumiseen ja rahoituksen hyödyntämiseen viennissä löytyy.

Rahoitusmarkkinat eivät Suomessa toimi ongelmattomasti. Tämä näkyy ilmeisimmin pienimpien yritysten kohdalla, eivätkä ne saa pankista lainaa yrityksen kasvattamiseen. Tämä jarruttaa mikroyritysten kasvua, työllistämistä, vientiä ja uusien kasvuyritysten syntyä. Vaikutukset näkyvät koko Suomen taloudessa. Koska mikroyritysten on vaikea saada pankkilainaa edes Finnveran takaamana, Finnvera käynnistää lokakuun alusta maaliskuun 2025 loppuun kestävän pilotin ja myöntää suoraa lainaa mikroyritysten kasvuun. Tavoitteena on selvittää mikroyritysten rahoituksen saatavuutta ja sen vaikuttavuutta.

Korkojen nousu ja epävarmuus nakersivat edelleen erityisesti ostajien halukkuutta tehdä yrityskauppoja, ja yritysten omistusjärjestelyjen rahoitus laski alkuvuonna koko maassa. Finnvera rahoitti yrityskauppoja tammi–kesäkuussa 2024 yhteensä 53 miljoonalla eurolla (74), joka oli 29 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski 13 prosenttia 330 kappaleeseen (379). Korkotason kääntyminen selvään laskuun vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti yrityskauppojen määrään loppuvuonna 2024.