Ilmastopaneeli

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.

Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote

Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.

Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu

Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.

Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.

Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote

Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.

Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka turvaa reilun siirtymän hiilineutraaliin yhteiskuntaan2.3.2023 00:55:00 EET | Tiedote

Uusi ilmastolaki edellyttää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointia. On tärkeää varmistaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan reilusti. Ilmastopaneelin tuore raportti tarjoaa välineitä oikeudenmukaisuusvaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Ilmastopaneelin teettämän kansalaiskyselyn vastaajien enemmistö on sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan vaatii nykyistä ripeämpiä ilmastotoimia. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten asuinpaikka, sukupuoli, koulutustausta ja tietämys ilmastopolitiikasta.

Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea: Päästöt vähenevät vauhdilla, maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava23.2.2023 00:59:00 EET | Tiedote

Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin tuore muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla.

Kuluttajien ilmastoystävälliset valinnat helpottavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista8.12.2022 00:57:30 EET | Tiedote

Suomalaisten kuluttajien ilmastoystävällisillä valinnoilla on mahdollista saada aikaan merkittäviä lisäpäästövähennyksiä, kertoo Ilmastopaneelin tuore raportti. Nykyiset politiikkatoimet eivät näytä riittävän turvaamaan Suomen ilmastotavoitteita, joten yhteiskunnan kannattaa tukea ja ohjata kuluttajia tekemään vähäpäästöisiä valintoja. Kuluttajien suurimmat mahdollisuudet lisäpäästövähennyksiin liittyvät liikkumiseen ja ruokaan. Jotta kuluttajien valinnat edistäisivät ruoan päästöjen vähenemistä myös kotimaassa, tulisi maatalouspolitiikan tukea muutosta ilmastokestävään ruokavalioon.

Ilmastopaneelin raportti: Tieliikenteen kansallinen päästökauppa auttaisi Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitteet kustannustehokkaasti26.10.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kansallinen tieliikenteen päästökauppa tarjoaa kustannustehokkaan ja luotettavan keinon liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti. Jos muut toimet eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi, voidaan kansallinen päästökauppa valmistella tarvittaessa käyttöön otettavaksi ns. ”perälaudaksi”. Mahdollinen EU-tasoinen liikenteen päästökauppa ei todennäköisesti yksin riitä saavuttamaan Suomen liikennesektorin päästötavoitetta. Kansallinen liikenteen päästökauppajärjestelmä on mahdollista tuoda EU:n järjestelmän rinnalle.

Maankäyttösektorin nettonielua on vahvistettava kiireellisesti25.5.2022 16:49:20 EEST | Tiedote

Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa nielun sijaan päästölähde – 2,1 Mt CO2-ekvivalenttia – Tilastokeskuksen tuoreiden pikaennakkotietojen mukaan. Nettonielun romahdus vaarantaa vakavasti Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja erityisesti EU:n asettaman nettonielutavoitteen saavuttamisen. Samaan aikaan paine metsien käyttöön kasvaa Venäjän puun ja energian tuonnin loppumisen ja metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin kasvun vuoksi. Suomen tulee ryhtyä kiireesti toimiin nettonielun vahvistamiseksi. Tilanne vaatii vielä tänä syksynä laadittavaa nettonielun pelastusohjelmaa, jossa määritellään nopeat toimet nettonielun vahvistamiseksi.

Maltilliset hakkuut mahdollistavat ilmastotavoitteiden ja metsien käytön yhteensovittamisen12.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa metsien hakkuiden lisääminen nykytasosta ei edistä ilmastonmuutoksen hillintää, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore metsien käytön ilmastovaikutuksia tarkasteleva raportti. Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka sallii hakkuiden lisäämisen, jos maankäyttösektorin nettonielutavoite saavutetaan. Hakkuiden lisäämistä tulisikin tarkastella varovaisuusperiaatteen mukaisesti niin, että sovitut maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuustavoitteet saavutetaan, raportti painottaa.

Ilmastopaneelin raportti: Turvemaiden merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia on Suomessa hyödynnetty vain vähän21.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Tunnistettuja toimia turvemaiden päästöjen vähentämiseksi on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän, toteaa Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, joka esittää toimialakohtaisia suosituksia päästövähennysten edistämiseksi. Toimet on suunniteltava pitkäjänteisesti oikeudenmukainen siirtymä mahdollistaen, raportti painottaa.

Ilmastopaneelin raportti: Energiajärjestelmän sähköistämisellä päästöt alas ja irti fossiilisista – lisää joustoratkaisuja tarvitaan30.3.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Energiajärjestelmien sähköistäminen on keskeinen osa energiamurrosta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja sähköistäminen vaikuttaa merkittävästi energiajärjestelmään – sekä energian kulutukseen että tuotantoon – ja vaatii uudenlaisten haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen huomioimista, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, jossa esitetään tapoja mallintaa energiajärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Ilmastopaneelin raportti: Teollisuuden päästöt alas sähköistämisen teknologioilla9.12.2021 06:00:00 EET | Tiedote

Teollisuuden sähköistäminen on keskeinen osa vähähiilistä energiamurrosta ja jopa yksittäisillä investointipäätöksillä voi olla suuri vaikutus päästöihin, painottaa Ilmastopaneelin tänään julkaisema raportti. Raportissa käydään läpi tunnetuimmat sähköistämisteknologiat ja tarkastellaan niiden soveltumista Suomen hiilidioksidipäästöjen kannalta merkittävimmille teollisuudenaloille kuten rauta- ja terästeollisuuteen, sementin valmistukseen, sellu- ja paperiteollisuuteen, vedenpuhdistukseen sekä muovi- ja kemianteollisuuteen.

Uusi ilmastopaneelien kansainvälinen yhteistyöverkosto tukee tieteeseen perustuvia ilmastotoimia eri puolilla maailmaa1.11.2021 02:01:00 EET | Tiedote

Maailman ensimmäinen kansallisten ilmastopaneelien yhteistyöverkosto käynnistää toimintansa YK:n ilmastokokouksen alkaessa Glasgow’ssa maanantaina 1. marraskuuta. Kansainvälinen ilmastopaneelien verkosto ICCN (International Climate Councils Network) kokoaa yhteen toimijoita kaikilta eri mantereilta ja kannustaa päättäjiä kuuntelemaan tiedettä sekä ryhtymään ilmastoimissa sanoista tekoihin valtioiden johtajille lähetetyssä avoimessa kirjeessä.

Ilmastopaneelin raportti: Oikeudenmukaisuuskysymykset huomioitava energiamurroksessa4.10.2021 06:00:19 EEST | Tiedote

Sähköistyminen on keskeinen osa vähähiilistä energiamurrosta, ja sen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen tulee tunnistaa ja arvioida energian tuotantoa sekä kulutusta koskevassa päätöksenteossa, painottaa Ilmastopaneelin tänään julkaisema raportti. Selvitys nostaa esiin sähköistymisen keskeiset oikeudenmukaisuuskysymykset ja tarjoaa eväitä Suomen parhaillaan uudistettavaan ilmasto- ja energiastrategiaan.

Ilmastopaneelin selvitys: Sähköistymisellä on merkittävä rooli Suomen ilmastopäästöjen leikkaamisessa22.6.2021 06:00:13 EEST | Tiedote

Energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys. Sähkö pitää tuottaa vähäpäästöisesti, eikä tuotannon päästöjä saa ulkoistaa. Sähköistymisen oikeudenmukaisuus- ja turvallisuusvaikutukset tulee tunnistaa ja järjestelmän uudet pullonkaulat ennakoida.
  • 1
  • 2
  • Viimeinen
  • >>

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye