Kalevi Sorsa -säätiö

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.

Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.

Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.

Vuoden 2023 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty kääntäjä Lotta Toivaselle hänen työstään eurooppalaisen ja erityisesti ranskalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Toivanen on kääntänyt muun muassa vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Annie Ernaux’n sekä Ranskan kuuluisimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Édouard Louisin teoksia.

Kalevi Sorsa -säätiön uusi raportti tarkastelee sitä, miten fossiilittomaan liikenteeseen voidaan siirtyä siten, että samalla vähennetään eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä. Se onnistuu tunnistamalla ympäristötoimien vaikutukset eri ryhmille sekä tasaamalla muutoksen aiheuttamia hyötyjä ja haittoja. Raportin on kirjoittanut säätiön eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.

Tilaisuudessa julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön raportti Vähemmän, reilummin, tehokkaammin. Miten fossiilittomaan tieliikenteeseen siirrytään oikeudenmukaisesti? Raportissa selvitetään, miten fossiilittomaan liikenteeseen siirtymistä voidaan edistää siten, etteivät toimet lisää eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä. Julkaisun on kirjoittanut eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaiseman raportin mukaan kiihtyvä investointikustannusten lasku voi muuttaa energiantuotannon vähähiiliseksi yllättävän nopeasti. Tulevaisuudessa energia tuotetaan pääosin aurinko- ja tuulivoimalla sähköksi, mikä muuttaa energiajärjestelmän rakennetta. Raportin mukaan aaltoina etenevä energiajärjestelmän murros vaatii suunnitelmallista päätöksentekoa.

Keskiviikkona 27.9. julkaistava tutkimusraportti Muuttuva energiapalapeli: onko edessä vihreä humahdus? osoittaa, että vihreä siirtymä voi olla yllättävän nopea vihreä humahdus. Tutkimuksiin nojaava arvio perustuu muun muassa aurinko- ja tuulisähkön tuotantokustannusten nopeaan laskuun. Raportti käsittelee muutosta fossiilisesta energiajärjestelmästä uusiutuvaan sekä sitä, miten päättäjät voivat vauhdittaa järjestelmän murrosta.

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää medialle taustatilaisuuden tiistaina 26.9. klo 9.00–10.15 Ravintola Lasipalatsissa Helsingissä. Tilaisuudessa kerrotaan säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimuskokonaisuudesta ja esitellään ennakolta 27.9. julkaistava raportti Muuttuva energiapalapeli: onko edessä vihreä humahdus? Rapottin on kirjoittanut ekologisen siirtymän asiantuntija FT Janne M. Korhonen.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaiseman raportin mukaan perinnöt ja lahjat keskittyvät jo valmiiksi suurituloisille etenkin Etelä-Suomeen. Vuosina 2017–2019 suurituloisimman tulokymmenyksen osuus perintöjen ja veronalaisten lahjojen arvosta oli 39 prosenttia. Raportti esittää myös 12 ratkaisua perintöveron ongelmien korjaamiseksi.

Tiistaina 8.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee perintöjen ja lahjojen jakautumista tilastojen valossa, sekä sitä, ketkä hyötyisivät Petteri Orpon hallituksen selvityksen kohteena olevista muutoksista perintöverotukseen. Lisäksi raportti sisältää 12 ratkaisua perintö- ja lahjaveron ongelmien korjaamiseksi sekä tutkimuskatsauksen perintöverosta.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tänään raportin, joka käsittelee vuoden 2022 energiakriisin syitä ja sitä, miten se olisi voitu välttää. Yhdeksän kysymystä ja vastausta vuoden 2022 energiakriisistä -raportin on kirjoittanut säätiön energiapolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Janne M. Korhonen.

Kalevi Sorsa -säätiö selvitti kyselytutkimuksessaan puolueiden näkemyksiä eriarvoisuudesta. Mitä eriarvoisuudelle tehdään tulevalla vaalikaudella? -tutkimus osoittaa, että puolueiden näkemykset jakautuvat erityisesti, kun on kyse taloudellisesta eriarvoisuudesta ja siihen puuttumisesta.

Kalevi Sorsa -säätiön uutena asiantuntijana aloittaa 15.2.2023 filosofian tohtori Janne M. Korhonen. Korhonen vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta teemakokonaisuudesta. Hän siirtyy tehtävään energiasiirtymän kiihdyttämistä tutkineesta Plan B -tutkimushankkeesta.

Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Tuore raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitys taantui pandemian aikana. Hallitukset käyttivät perusoikeuksia kaventavia rajoitustoimenpiteitä vahvistaakseen valtaansa. Samalla Kiina ja Venäjä pyrkivät nostamaan vaikutustaan alueella muun muassa informaatiovaikuttamisen avulla.

Kalevi Sorsa -säätiön uutena toiminnanjohtajana aloittaa 1.11.2022 kauppatieteen maisteri Lauri Finér. Hän siirtyy tehtävään valtiovarainministeriöstä. Finér on aiemmissa töissään erikoistunut verotukseen. Hän on työskennellyt muun muassa veroasiantuntijana Verohallinnossa, veropoliittisena asiantuntijana SDP:n eduskuntaryhmässä sekä verotutkijana.

Kalevi Sorsa -säätiön 24.10.2022 julkaistavan raportin mukaan suomalaiset ovat keskimäärin aikaisempaa tyytyväisempiä elämäänsä. Keskiarvot kätkevät kuitenkin taakseen väestöryhmittäisiä eroja. Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä. Suomalainen verojärjestelmä on lisännyt vaurauden kasaantumista ylimmille tuloluokille vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.

Onko eriarvoisuus lisääntynyt Suomessa viime vuosina? Mitä köyhyys on vauraassa maassa? Ovatko suurituloiset yliedustettuina äänestystilastoissa ja keitä he äänestävät? Kuinka verotuksella voitaisiin kaventaa tulo- ja varallisuuseroja? Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee maanantaina 24.10.2022 eriarvoisuuden tilaa Suomessa käsittelevän raportin.